2. -22. kpl. . Pyhä Historia. Ensi osa. Jeesuksen lapsuus

ENSI OSA. JEESUKSEN LAPSUUS

Kpl. 2. Herramme ihmisellinen sukuperä
Mt.1:1-17; Lk. 3: 23-38.
Herramme on ihmissuvun jäsen, ensimäisen ihmisen sekä juutalaisten kantaisän Aabrahamin ynnä kuningas Daavidin jälkeläinen. Hänen äitinsä Maria oli Eelin tytär ja Daavidin sukua seuraavaa sukusarjaa myöten: Eeli, (Marian isä), Mattat, Leevi, Melki, Janna, Joosef, Mattatias, Aamos, Nahum, Eeli, Nagga, Maát, Mattatias, Simei, Jooseek, Jooda, Jooana, Reesa, Sorobaabel, Sealtiel, Neeri, Melki, Addi, Koosam, Elmadam, Heeri, Joosee, Elietser, Jooreim, Mattat, Leevi, Simeon, Juuda, Joosef, Joona, Eliakim, Meelea, Menna, Mattata, Naatan, Daavid. Herramme kasvatusisä oli myös Daavidin jälkeläinen seuraavaa sukusarjaa myöten: Jaakob (Joosefin isä), Mattan, Eleatsar, Eliud, Akeim, Sadook, Assor, Eliakim, Abiud, Sorobaabel, Sealtiel, Jekonia, Jojakim, Josia, Amon, Manasse, Hesekia, Akas, Jootam, Hoosea, Amatsia, Joose, Ahasia, Jooram, Josafat, Assa, Abia, Rehabeam, Salomo, Daavid.

Kpl. 3. Herramme Jumalallinen alkuperä, ijäinen Sana.
Joh. 1.1-14.
Alussa oli sana ja Sana oli Jumalan yhteydessä ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan yhteydessä. Kaikki onsaanut syntynsä hänen kauttansa ja ilman häntä ei ole mitään syntynyt kaikesta syntyneestä. Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valkeutena. Valkeus loistaa pimeydessä, mutta pimeys ei omista sitä itsellensä. Jumalan lähettämä mies nimeltä Johannes esiintyi. Hän tuli todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttaan. Ei hän ollut itse Valkeus, vaan hän tuli todistamaan valkeudesta. Tämä todellinen Valkeus, jonka tulee olla kullekin ihmiselle valkeutena, oli tullut maailmaan. Maailmassa hän oli ja maailma oli hänen kauttansa saanut syntynsä, mutta maailma ei tuntenut häntä. Hän tuli ottamaan omaisuuttansa haltuunsa, mutta hänen omaisensa eivät ottaneet häntä vastaan. Vaan kaikille niille, jotka ottivat hänet vastaan ja uskoivat hänen nimeensä, antoi hän vallan Jumalan lapsiksi tulla. Ne eivät ole syntyneitä siemenestä eivätkä lihallisesta tahdosta, eivätkä miehen tahdosta, vaan ne ovat Jumalasta syntyneitä. Sana tuli ihmiseksi ja asui meidän keskuudessamme ja me katselimme hänen kirkkauttaan - ainosyntyisen Pojan kirkkautta Isältä - täynnä armoa ja totuutta.

Kpl. 4. Johannes Kastajan syntymän ilmoitus.
Lk. 1: 5-25.
Juudean kuninkaan Herodeksen aikana eli myös pappi Sakarias, Abian vuorokunnasta. Hänen vaimonsa Elisabet oli Aaronin tyttäriä. He molemmat olivat Jumalan edessä hurskaita, vaeltaen nuhteettomasti kaikissa Herran käskyissä ja säännöissä. Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön ja he molemmat olivat jo ijäkkäitä. Kerran kun hänen vuorokuntansa tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä ja sai tavan mukaisessa pappistehtävien arpomisessa osakseen mennä Herran pyhättöön suitsuttamaan, kaiken kansan ollessa ulkopuolella rukoilemassa suitsutuksen aikana, niin ilmestyi hänelle Herran enkeli, seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella. Hänet nähdessään hämmästyi Sakarias ja hänet valtasi pelko. Mutta enkeli sanoi hänelle: Älä pelkää, Sakarias, sillä sinun rukouksesi on kuultu ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, jonka sinun tulee nimittää Johannekseksi. Hän on sinulle oleva iloksi ja riemuksi, sillä hän tulee suureksi Herran silmissä. Hän ei juo viiniä eikä väkijuomaa. Hän on Pyhän Hengen valtaama jo äitinsä kohdusta asti. Hän toimittaa monta Israelin lasta Herran Heidän Jumalansa luokse. Hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa suostuttaakseen isien sydämet lapsiin ja tottelemattomat hurskasten mielialaan toimittaaksensa niin valmistetun kansan Herralle. Sakarias sanoi enkelille: Kuinka minä sitä saatan ymmärtää, sillä minä olen vanha ja vaimonikin on jo ijäkäs?
Enkeli vastasi hänelle: Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, minut on lähetetty sinua puhuttelemaan ja julistamaan sinulle tämä ilosanoma. Mutta sinä tulet sanattomaksi ja puhumaan kykenemättömäksi siihen päivään saakka, jona tämä toteutuu, koska et uskonut sanojani, jotka aikanaan käyvät toteen. Kansa odotti Sakariasta ja ihmeteltiin, kun hän niin kauvan viipyi pyhätössä. Mutta ulos tullessaan ei hän enää kyennyt heille puhumaan. Silloin he ymmärsivät hänen nähneen näyn pyhätössä. Hän viittasi heille ja jäi vielä mykäksi. Virka-aikansa kuluttua meni hän kotiinsa ja hänen vaimonsa Elisabet tuli sen jälkeen raskaaksi ja salasi sitä viisi kuukautta ja sanoi: Näin Herra teki minulle katsoessaan puoleeni ottaakseen minulta pois ihmisten ylenkatseen.

Kpl. 5. Jeesuksen syntymän ilmoitus.
Lk.1 26-38.
Kuudentena kuukautena senjälkeen lähetti Jumala enkeli Gabrielin erääseen Galilean kaupunkiin, Natsareaan, Maria nimisen neitsyen luokse, joka sittemmin kihlautui Joosef nimiselle miehelle Daavidin heimoa. Tullessaan sisälle hänen luokseen sanoi enkeli: Terve armoihin otettu, Herra kanssasi. Mutta häntä hämmästytti se puhe ja hän mietti millainen se tervehdys oli. Enkeli sanoi hänelle: Älä pelkää, Maria! Sillä Jumala osoittaa sinulle armonsa ja sinä tulet raskaaksi sekä synnytät pojan, jonka sinun tulee nimittää Jeesukseksi. Hän on oleva suuri ja on nimitettävä Korkeimman Pojaksi ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin istuimen. Hän pysyy ijäti Jaakobin huonekunnan kuninkaana ja hänen valtakuntansa on loppumaton. Maria sanoi enkelille: Kuinka se tapahtuu, sillä en minä tunne miestä? Enkeli sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinuun ja Korkeimman voima varjoo sinut. Sentähden onkin se syntyvä Pyhä nimitettävä Jumalan Pojaksi. Sukulaisessasi Elisabetissakin on siinnyt poika hänen vanhalla ijällään jo kuudetta kuukautta sitten - ja häntä pidettiin hedelmättömänä. Sillä Jumalalle ei ole mikään asia mahdotonta. Silloin Maria sanoi: Minä olen Herran palvelijatar, toteutukoot minussa sanasi! Sitten Enkeli lähti hänen luotaan.

Kpl. 6. Marian käynti Elisabetin luona ja ylistyslaulu.
Lk 1. 39- 56.
Lähinnä seuraavina päivinä kiiruhti Maria matkalle Sakariaksen kotiin eräässä Juudaan vuori-kaupungissa ja tervehti Elisabetia. Kuullessaan Marian tervehdyksen, hypähti lapsi Elisabetin kohdussa ja hän puhkesi Pyhän Hengen vaikutuksesta puhumaan korkealla äänellä: Siunattu sinä naisista ja siunattu kohtusi hedelmä! Kuinka tämä tapahtuu minulle, että Herrani äiti tulee luokseni? Sillä kuultuani sinun tervehdyksesi, hypähti lapsi riemastuksesta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit. Totisesti se on käyvä täytäntöön, mikä Herran käskystä on ilmoitettu sinulle. Maria sanoi: Sieluni ylistää Herraa suuresti ja henkeni riemuitsee Jumalassa, minun Vapahtajassani. Sillä Hän on kääntänyt katseensa palvelijattarensa alhaisuuteen. Tästälähin ylistävät kaikki sukupolvet minua autuaaksi! Sillä Hän, se Voimallinen, on vaikuttanut minussa suuria ihmeitä. Hänen nimensä on pyhä ja Hänen laupeutensa kestää polvesta polveen Häntä pelkääville, Hän on käsivarrellaan tehnyt voimallisia tekoja. Hän on lyönyt ylpeämieliset. Hän on kukistanut voimallisia valtaistuimiltaan ja alhaisia korottanut. Nälkäisille Hän on jakanut hyvyyksiään, mutta rikkaat on hän laskenut tyhjänä luotaan. Palvelijansa Israelin on Hän ottanut huomaansa ja muistaa laupeuttaan Aabrahamia kohtaan ijäti, niinkuin Hän on isillemme puhunut. Kolme kuukautta oltuansa Elisabetin luona palasi Maria taas kotiinsa.

Kpl. 7. Johannes syntyy
Lk.1: 57-67.
Elisabetin synnytysaika tuli ja hän synnytti pojan. Naapurit ja sukulaiset, kuultuansa Herran suuresta laupeudesta hänelle, iloitsivat hänen kanssaan. Kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat hänet nimitettäväksi hänen isänsä nimellä, Sakarias. Mutta hänen äitinsä sanoi: Ei suinkaan, vaan on häntä nimitettävä Johannekseksi. He sanoivat: Eihän suvussasi ole ketään sen nimistä. Viittaamalla he sitten kysyivät isältä. Hän anoi taulua ja kirjoitti siihen nämät sanat: Johannes on hänen nimensä. Kaikki ihmettelivät sitä. Ja heti hänen suunsa aukeni ja hänen kielensä pääsi vallalleen ja hän puhui Jumalaa kiittäen. Kaikissa heidän ympärilläänasuvissa heräsi pelko ja koko Juudean vuorimaassa kerroskeltiin näitä tapahtumia. Ja ne, jotka niistä kuulivat, panivat ne syvälle sydämeensä sekä sanoivat: Mikähän tuleekaan tästä lapsesta? Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan. Hänen isänsä Sakariaan valtasi Pyhä Henki ja hän ennusti:

Kpl. 8. Sakariaan ylistyslaulu.
Lk.1: 68-80.
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä Hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen ja nostanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta, niin kuin Hän on ikivanhoista ajoista asti puhunut pyhäin ennustajiensa sanan kautta, pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien meitä vihaavien käsistä,
osoittaakseen laupeuttaan isillemme ja muistuttaakseen pyhää liittoansa, sitä Aabrahamille ja isillemme vannomaansa valaa, suodakseen meidän vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelotta palvella Häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa Hänen edessään kaikkina elinpäivinämme. Sinua lapsonen tullaan nimittämään Korkeimman ennustajaksi, sillä sinä käyt Herran edellä, valmistamassa Hänelle tietä, antaaksesi Hänen kansalleen tiedon pelastumisesta rikosten anteeksi saamisessa Jumalan sydämellisen laupeuden tähden, jossa meille kohoaa Korkeuden koitto, loistaakseen meille pimeydessä ja kuoleman varjossa istuville, ja ojentaakseen jalkamme rauhan tielle. Lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Hän oli erämaassa aina Israelille esiintymiseensä asti.

Kpl. 9. Joosef ottaa Marian luokseen. Maria synnyttää.
Mt. 1:18-25.
Jeesuksen, sen Voidellun, syntyminen tapahtui näin: Kun Hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, niin huomattiin hänet ennen heidän yhteen menemistään Pyhän Hengen raskaaksi saattamaksi. Mutta kun hänen miehensä Joosef oli oikeamielinen mies, niin hän aikoi hänet hyljätä salaa, koska hän ei tahtonut häntä saattaa häpeään. Mutta hänen tätä miettiessään ilmestyi hänelle Herran enkeli unessa sanomaan: Joosef Daavidin jälkeläinen, älä pelkää ottaa luoksesi vaimoasi Mariaa, sillä se hänessä siinnyt on Pyhän Hengen siittämä. Hän synnyttää pojan, jonka sinun tulee nimittää Jeesukseksi, sillä Hän on vapahtava kansansa heidän vioistaan. Tämä kaikki on toteennuttanut sen, mitä Herra on ennustajan kautta puhunut: Sen tähden antaa Herra itse teille merkin: Neitsyt siittää ja synnyttää pojan, joka pitää nimitettämän ImmanuEl, (se merkitsee Herra kanssamme). Herättyänsä unesta teki Joosef Herran enkelin käskyn mukaan ja otti vaimonsa luokseen eikä koskenut häneen ennen pojan synnyttämistä. Pojalle hän pani nimeksi Jeesus.

Kpl. 10. Jeesuksen syntymä.
Lk. 2:1-7.
Sinä aikana määräsi Keisari Augustus koko maailman pantavaksi verolle. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja pantiin toimeen Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana (vuonna 747 Rooman per.j. eli kuusi vuotta ennen meidän ajanlaskuamme. (Rooman perustaminen: 21.4. 753 ekr. ). Kaikki menivät panettamaan itsensä verolle, kukin omaan kaupunkiinsa. Joosefkin lähti Galileasta, Natsarean kaupungista ylös Juudeaan, Daavidin suvun kaupunkiin Betlehemiin,-sillä hän oli Daavidin heimoa ja sukua -panettamaan itsensä verolle kihlattunsa ja raskaana olevan Marian kanssa. Mutta juuri heidän siellä ollessaan tuli Marian synnytysaika. Hän synnytti pojan, hänen esikoisensa, kapaloitsi hänet ja pani seimeen, koska heillä ei ollut tilaa majatalossa.

Kpl. 11. Enkeli ilmestyy paimenille.
Lk .2: 8-14.
Samalla paikkakunnalla oli paimenia kedolla vartioimassa laumaansa yöllä. Paimenet huomasivat edessään seisomassa Herran enkelin ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään ja heidät valtasi suuri pelko. Mutta enkeli puhui heille: Älkää peljätkö! Katsokaa minä ilmoitan teille suuren ilon, joka tulee koko kansalle: Daavidin kaupungissa on teille tänään syntynyt Vapahtaja, joka on se Voideltu, Herra. Tämä on teille tunnusmerkkinä: Te löydätte vastasyntyneen lapsen kapaloituna ja seimessä makaavana. Samalla hetkellä he huomasivat enkelin seurassa suuren joukon taivaallista sotaväkeä, jotka kaikin ylistivät Jumalaa sanoen: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, Maassa rauha, Ihmisillä riemumieli!

Kpl. 12. Herra johtaa paimenet seimelle Betlehemissä.
Lk. 2: 15-21.
Enkelein poistuttua paimenten luota taivaaseen puhuivat he keskenään: Käykäämme Betlehemiin katsomaan sitä Herran meille ilmoittamaa tapahtumaa! He läksivät kiireesti ja löysivät Marian, Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähtyänsä he kertoivat sen, mikä heille oli tästä lapsesta ilmoitettu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten kertomuksen, ihmettelivät sitä kovin. Mutta Maria pani tämän kaiken mieleensä ja mietti sitä sydämessään. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta siitä, minkä olivat kuulleet ja nähneet juuri niin, kuin heille oli ilmoitettu. Kahdeksan päivän kuluttua oli lapsi yumpärileikattava ja silloin pantiin hänen nimekseen Jeesus, joksi enkeli oli Hänet nimittänyt jo ennen hänen sikiämistään äitinsä kohdussa.

Kpl.13. Jeesus asetetaan pyhätössä Herran eteen.
Lk. 2: 22-24.
Kun ne Mooseksen laissa äidille määrätyt neljäkymmentä puhdistumispäivää olivat kuluneet ohi, niin he veivät lapsen Jerusalemiin, asettaakseen hänet Herran eteen- niinkuin Herran laissa on kirjoitettu: Pyhitä minulle kukin äitinsä kohdun avaava esikoinen Israelin lasten keskuudessa- ja uhratakseen Herran laissa säädetyt kaksi kyyhkystä tai kaksi kesyn kyyhkysen poikaa.

Kpl. 14. Siimeon ottaa syliinsä Jeesuslapsen.
Lk. 2:25-35.
Jerusalemissa oli hurskas ja jumalinen mies nimeltä Siimeon. Pyhä Henki oli hänessä ja hän odotti Israelin lohduttajaa.Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ennen näe kuolemaa, kuin hän on nähnyt Herran Voiteleman. Hän tuli pyhättöön Hengen vaikutuksesta ja kun vanhemmat toivat sisälle Jeesuslasta, menetelläkseen Hänen kanssaan lainmääräämän tavan mukaan, niin otti hänkin Hänet syliinsä, kiitti Jumalaa ja sanoi: Herra, nyt Sinä lasket palvelijasi menemään rauhaan sanasi mukaan, sillä minun silmäni ovat nähneet Sinun pelastuksesi, jonka Sinä olet valmistanut kaikkia kansoja varten, valoksi, joka ilmestyy pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille. Hänen kasvatusisänsä Joosef ja hänen äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin. Siimeon siunasi heitä ja sanoi hänen äidilleen Marialle: Katsokaa, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja tunnusmerkiksi, jota vastustetaan ja sinunkin sielusi läpi on miekka käyvä, että monen sydämen ajatukset ilmenisivät.

Kpl. 15. Anna Fanuelintytär saapuu Jeesus lapsen luo.
Lk. 2: 36-38.
Eräs naisennustaja, Anna Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa, oli saanut elää sangen korkeaan ikään. Miehensä kanssa hän oli elänyt seitsemän vuotta mentyänsä hänen kanssaan naimisiin ja nyt hän oli kahdeksankymmenen ja neljän vuotias leski ja oli ahkerasti pyhätössä palvelemassa Jumalaa paastoilla ja rukouksilla, öin ja päivin. Tälläkin hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui hänestä kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

Kpl. 16. Betlehemiin palaus.
Lk. 2: 39a.
Kun kaikessa oli noudatettu Herran lain määräyksiä, palasivat vanhemmat Betlehemiin.

Kpl. 17. Vuonna 748 Rooman per. j. tulivat viisaat Itämailta Betlehemiin.
Mt. 2:1-12.
Jeesuksen synnyttyä Juudean Betlehemissä Herodes kuninkaan aikana tuli tietäjiä Itämailta Jerusalemiin ja kyselivät. Missä se syntynyt juutalaisten kuningas on? Sillä itämaalla me olemme nähneet hänen tähtensä (Jupiterin ja Saturnuksen yhtymä Kalassa?) sekä olemme tulleet häntä kumartamaan ja rukoilemaan. Sellaista kuultuansa hämmästyi Herodes ja koko Jerusalem hänen kanssaan. Hän kokosi kansan kaiken ylimmän papiston ja kirjanoppineet sekä kyseli heiltä, missä Voidellun piti syntymän. He sanoivat hänelle: Juudean Betlehemissä, sillä näin on ennustajain kautta kirjoitettu: Sinä Efraimilainen Betlehem, sinä vähäinen Juudean ruhtinasten seassa, sinusta on minulle se tuleva, joka Israelia on hallitseva, ja jonka alkuperä on ijäisyyksistä alkaen. Silloin Herodes kutsui tietäjät luokseen salaa, ja urkki heiltä tarkoin millä ajalla tähti ilmestyi sekä lähetti heidät Betlehemiin sanoen: Menkää ja tiedustelkaa tarkasti lasta ja kun sen löydätte, niin ilmoittakaa minullekin, että minä saisin tilaisuuden tulla häntä kumartamaan. Kuninkaan puheet kuultuansa lähtivät he matkalle ja silloin heidän itämaalla näkemänsä tähti ( Jupiterin ja Saturnuksen toinen yhtymä ?) taas kävi heidän edellänsä, kunnes kulkiessansa seisahtui sen paikan yläpuolelle, jossa lapsi oli. Tähden nähdessään iloitsivat he sangen suuresti. He menivät huoneeseen ja näkivät lapsen sekä hänen äitinsä Marian ja kumarsivat Häntä maahan asti, avasivat aarteensa ja jakelivat Hänelle lahjoja. kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Jumalalta saatuansa ohjauksen, etteivät palaisi Herodeksen luokse, lähtivät he takaisin omalle maalleen toista tietä.

Kpl. 18. Pako Egyptiin.
Mt. 2 :13-15.
Heidän lähdettyänsä ilmestyi Herran enkeli Joosefille unessa ja sanoi: Nouse, ota lapsi äitinensä mukaasi ja pakene Ekyptiin, sekä viivy siellä siihen asti, kuin taas sinulle ilmoitan, sillä Herodes tulee etsimään lasta, surmataksensa hänet. Hän nousi, otti lapsen sekä hänen äitinsä, lähti kohta yöllä pois Ekyptiin ja viipyi siellä Herodeksen kuolemaan saakka.

Kpl. 19. Lasten murha.
Mt. 2:16-18.
Herodes taas, kun hän huomasi itsensä tietäjäin pettämäksi,
vihastui kovin sekä lähetti murhaamaan kaikki kaksivuotiaat tai siitä alla olevat poikalapset, sen mukaan kuin hän oli ajan tietäjiltä tarkoin
tiedustellut, Betlehemissä ja koko siinä seudussa. Silloin toteutui se, mitä ennustaja Jeremiaan kautta on puhuttu. Raamasta kuuluu haikeata valitusta ja katkeraa itkua. Raakel itkee lapsiansa eikä ota rauhoittuaksensa, kun ei heitä enää ole.

Kpl. 20. Ekyptistä palaus.
Mt. 20: 19-21.
Herodeksen kuoltua ilmestyi Herran enkeli Joosefille unessa Ekyptin maalla ja sanoi: Nouse, ota lapsi äitinensä mukaasi ja matkusta Israelin maalle, sillä, ne ovat kuolleet, jotka lapsen henkeä vainosivat. Hän nousi, otti lapsen ja Hänen äitinsä sekä palasi Israelin maalle.

Kpl. 21. Asettuu Natsareaan.
Mt. 2: 22, 23. Lk. 2:39. b-40.
Mutta kuultuansa, että Arkelaus hallitsi Juudeaa isänsä Herodeksen sijassa, pelkäsi hän mennä sinne. Saatuansa Jumalalta ohjauksen lähti
hän Galilean alueelle. Sinne tultuansa asettui hän asumaan Natsarea nimiseen kaupunkiin, että toteutuisi ennustajan puhe, kun he häntä nimittävät Natsarealaiseksi. Lapsi kasvoi, vahvistui, täyttyi viisaudella ja Jumalan armo oli Hänen kanssaan.

Kpl. 22. Kaksitoista vuotias Jeesus pyhätössä.
Lk. 2: 41-52.
Jeesuksen vanhemmat matkustivat joka vuosi pääsiäisjuhlalle Jerusalemiin. Jeesuksen ollessa kahdentoista vuotiaana he niinikään matkustivat sinne juhlan tavan mukaan. Kun juhlapäivät olivat ohi ja he läksivät kotia, niin jäi Jeesuspoikanen Jerusalemiin. Mutta hänen vanhempansa eivät sitä huomanneet, sillä he luulivat, että hän kuitenkin on matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan sekä yötymäpaikalla etseivät häntä sukulaisten ja tuttavien parista. Mutta turhaan etsittyänsä he palasivat Jerusalemiin häntä etsimään. Vasta kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhätöstä, jossa hän istui opettajien keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä. Kukin , joka häntä kuuli ihmetteli hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa. nähtyänsä hänet hämmästyivät hänen vanhempansa ja hänen äitinsä sanoi hänelle:Poikani, miksi näin meille teit? Isäsi ja minä olemme murehtien sinua etsineet. Hän sanoi: Mitä te minua etsitte? Ettekö ymmärtäneet, että minun tulee olla Isäni huoneessa. Mutta he eivät ymmärtäneet hänen puheensa tarkoitusta. Hän seurasi heitä, tuli Natsareaan ja oli heille alamainen. Hänen äitinsä säilytti tämän kaiken sydämessään. Jeesus varttui varreltaan, viisaudessa ja armossa, Jumalan ja ihmisten edssä.