23.- 49. kpl. Jeesuksen kolmivuotista vaikutusaikaa

TOINEN OSA (a) Kplt. 23-49 JEESUKSEN VAIKUTUSAIKAA

II Toinen osa. (23-248) Jeesuksen kolmivuotinen vaikutusaika.

Kpl. 23. Johannes Kastaja saarnaa ja kastaa.
Mt. 3:1-12. Mrk. 1:2-8.; Lk. 3:1-18.
Keisari Tiberiuksen viidennellätoista hallitusvuodella, Pontius Pilatuksen ollessa Juudean maaherrana, Herodeksen ollessa Galileassa ja hänen veljensä Filippuksen Itureassa ja Trakoniitiksen maakunnissa sekä Lysaniuksen neljänneshallitsijana ynnä Hannaksen ja Kaifaan vuorotellessa ylimäisenä pappina, tuli Herran käsky Johannekselle, Sakariaan Pojalle, korvessa syksyllä (vuonna 29). Hän läksi, kierteli kaikkialla Joordanin ympäristöllä ja korvessa, julistaen mielenmuutoksen kastetta rikoksien anteeksi antamiseksi. Jumala oli jo ennen tämän ilmoittanut ennustajiensa kautta sanoen: Kuule, minä lähetän minun lähettilääni, jonka tulee valmistaa tien minun eteeni. Kohta tulee pyhättöönsä se Herra, jota te etsitte ja liiton lähettiläs, jota te ikävöitsette. Kuulkaa hän tulee sanoo Herra Sebaot.
Sekä vielä: Kuulkaa huutajan ääntä: Valmistakaa Herran tietä korvessa, tasoittakaa polkuja erämaassa meidän Jumalallemme. Kaikkia laaksoja pitää korotettaman, kaikkia vuoria ja kukkuloita on alennettava, mutkaiset on suorennettava ja kivikot tasoitettava ja Herran kunnia ilmoitetaan. Koko luomakunta on sen näkevä, sillä Herran suu on sen puhunut.
Johanneksella oli kamelinkarvainen puku, joka oli uumilta vyötetty nahkaisella hihnalla. Hänen ruokanaan olivat heinäsirkat sekä metsähunaja. Hän saarnasi: Muuttakaa mielenne, sillä taivasten valtakunta on lähestynyt. Hänen luokseen saapui sankat joukot Jerusalemin, koko Juudean ja Joordanin ympäristön asukkaita. Hän kasti heidät Joordanin virrassa ja he tunnustivat heidän rikoksensa.

Kpl. 24. (jatkuu) Johannes Kastaja saarnaa ja kastaa.
Mt. 3:1-12. Mrk. 1:2-8.; Lk. 3:1-18.
Mutta nähtyään kansan mukana tulevan monta farisealaista ja sadukealaista hänen kastettavaksensa, sanoi hän heille: Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on teitä neuvonut pelastumaan tulevalta vihalta? Tuottakaa siis mielenmuutoksen mukaisia hedelmiä älkääkä hokeko keskenänne: Aabraham on meidän isämme. Sillä minä vakuutan teille: Jumala voi herättää Aabrahamille lapsia vaikka näistä kivistä. Ja onhan myös kirves jo asetettu puiden juurelle: Pois siis hakataan kukin puu, joka ei tuota hyviä hedelmiä, ja heitetään tuleen. Kansa kyseli häneltä: Mitä meidän tulee tehdä? Hän vastasi: Se, jolla on kaksi ihokasta, antakoon sille, jolla ei ole ja se, jolla ruokaa on, hän tehköön samoin. Tullinkokoojatkin tulivat itseään kastattamaan sekä sanoivat: Opettaja, mitä meidän tulee tehdä? Hän sanoi: Älkää vaatiko sen enempää itsellenne, kuin mitä säädöksenne sisältävät. Sotilastenkin häneltä tiedusteltua, mitä me tekisimme? sanoi hän heille: Älkää uhkauksilla ja väkivallalla itsellenne kiskoko tuloja, vaan tyytykää muonaanne. Kansan odotellessa ja kaikkien sydämessään ajatellessa. Lieneeköhän tämä Voideltu? vastasi Johannes kaikille: Minä kastan teitä vain vedellä mielenmuutokseksi, mutta minun jälkeeni tuleva on minua väkevämpi. Minä en ole kelvollinen edes hänen kenkiensä nauhoja irroittaan ja kenkiä kantamaan. Hän kastaa teitä pyhällä hengellä ja tulella. Hänen kädessään on viskin ja hän puhdistaa puimatanterensa sekä kokoaa nisunsa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomalla tulella. Monta muutakin neuvoa hän antoi kansalle.

Kpl. 25. Jeesuksen kastaminen
Mt. 3: 13-17; mrk. 1:9-11; Lk. 3: 21-22.
Mutta Johaneksen kastaessa kaikkea hänen luokseen tulevaa kansaa, tuli myös Jeesus Galilean Natsareasta hänen luokseen Joordanille, hänen kastettavakseeen. Mutta Johannes kielteli sitä häneltä sanoen: Minä tarvitsen sinulta kastetta ja sinä tulet minun luokseni. Mutta Jeesus vastasi: Salli kuitenkin, sillä meidän on näin pantava täytäntöön kaikkia oikeamielisyyden vaatimuksia. Hän sallei sen silloin ja kastoi hänet Jordanin virrassa. Mutta kohta kun Jeesus oli kastettu, niin hän nousi ylös vedestä ja rukoili. Silloin Johannes näki taivaat aukenevan ja Jumalan Pyhän Hengen laskeutuvan näkyväisenä, kyyhkysen muotoisena, alas hänen päälleen ja ääni kuului taivaasta: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.

Kpl. 26. Herramme Jeesuksen koetteleminen.
Mt. 4:1-11; Mrk. 1: 12-13; Lk. 4: 1-13.
Joordanilta Jeesus palasi Pyhän Hengen valtaamana ja Henki vei hänet kohta korpeen ja kuljetti häntä siellä perkeleen kiusattavana ja koeteltavana neljänäkymmenenä päivänä. Niinä neljänäkymmenenä päivänä ja neljänäkymmenenä yönä, jotka hän vietti erämaassa petojen seassa, ei hän syönyt eikä juonut mitään. Mutta sen ajan päätyttyä hän isosi. Silloin kiusaaja perkele tuli hänen luokseen ja sanoi: Jos Sinä olet Jumalan Poika, niin sano näille kiville: Muuttukaa leiviksi. Mutta Jeesus vastasi hänelle: Kirjoitettu on: Ihminen ei elä yksin leivästä, vaan kustakin Jumalan suusta lähtevästä sanasta. Silloin otti perkele hänet kanssansa pyhään kaupunkiin Jerusalemiin sekä asetti hänet pyhätön katokselle ja sanoi: Jos Sinä olet Jumalan Poika, niin laskeudu tästä alas, sillä kirjoitettu on: Hän on antanut enkeleilleen käskyn sinusta, että he kätkevät sinua kaikilla teilläsi ja että he kantavat sinua käsillään, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi. Jeesus sanoi hänelle: Myös on kirjoitettu: älkää kiusatko Herraa, teidän Jumalaanne. Sitten vei perkele hänet sangen korkealle vuorelle, näytteli hänelle nopeasti kaikkia maailman valtakuntia sekä niiden loistelijaisuutta ja sanoi hänelle: Nämä kaikki ihanuuksinensa minä annan sinulle, jos sinä kumarrat maahan eteeni ja rukoilet minua. Sillä minun haltuuni ne ovat annetut ja minä annen ne kenelle tahdon. Kumarrettuasi siis ja rukoiltuasi minua, ovat ne sinun omiasi. Jeesus vastais hänelle: Poistu luotani, Vastustaja, sillä kirjoitettu on: Kumarra ja rukoile Herraasi Sinun Jumalaasi ja häntä yksin palvele! Kiusauksen päätyttyä poistui perkele hänestä hetkeksi ja enkelit tulivat hänen luokseen, häntä palvelemaan.

Kpl. 27. Johanneksen todistus.
Joh. 1: 15-36.
Johannes todisti ja huusi: Tämä se on, josta minä sanoin: Se , joka tulee minun jäljessäni, hän on ollut minun edelläni, sillä hän oli ennen minua. Hänen täydellisyydestänsä me kaikki olemme saaneet armoa armosta. Sillä Mooseksen kautta on annettu laki, mutta armo ja totuus on tullut Jeesuksen Voidellun kautta. Jumalaa ei ole kukaan koskaan nähnyt, mutta synnyltään Ainoa, Jumala Isänsä rinnoilla, hän on ilmoittanut hänet. Kun juutalaiset lähettivät hänen luokseen Jerusalemista pappeja ja leviittoja kysymään: Kuka sinä olet? Niin hän todisti, hän tunnusti eikä kieltänyt, hän tunnusti: En minä ole se Voideltu. He kysyivät häneltä: Kuka sitten? Oletko Elias? Hän sanoi: En ole. Se ennustajako? Hän vastasi: En. Niin he sanoivat hänelle: Kuka sinä olet? Sano, että saattaisimme antaa niille meidän lähettäjillemme vastauksen. Mitä sanot itsestäsi? Hän sanoi: Minä olen huutavan ääni. Tasoittakaa tie Herralle erämaassa, niin ennustaja Jesaijas on puhunut. Lähettiläät olivat farisealaisia. He kysyivät häneltä: Miksi sitten kastat, jos sinä et ole se Voideltu etkä Elias etkä se ennustaja? Johannes vastasi: Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellänne seisoo se, jota te ette tunne, se minun jälkeeni tuleva, jonka kengän paulaa minä en ole kelvollinen päästämään. Tämä tapahtui Betaniassa, Joordanin toisella puolella, siellä missä Johannes oli kastamassa. Seuraavana päivänä, kun hän näki Jeesuksen tulevan luokseen, sanoi hän: Katsokaa Jumalan Karitsa, joka poistaa maailman vian. Tämä on se, josta minä sanoin: Minun jäljessäni tulee mies, joka on ollut minun edelläni. Sillä hän oli ennen minua. Minä en häntä tuntenut, mutta minä olen kuitenkin tullut tekemään häntä Israelille tunnetuksi ja tullut vedellä kastamaan. Johannes todisti: Minä näin Hengen laskeutuvan hänen päälleen kyyhkyisen muodossa ja jäävän hänen päälleen. Minä en häntä tuntenut siksi, mutta se, joka minut lähetti vedellä kastamaan, hän sanoi minulle: Kenen päälle näet hengen laskeuvan ja jäävän, hän se on, joka kastaa Pyhällä Hengellä. Minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että hän on Jumalan Poika. Sitä seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen oppilastaan. Kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: Katsokaa, Jumalan Karitsa.

Kpl. 28. Jeesuksen viisi ensimmäistä oppilasta.
Joh. 1: 37-52.
Ne kaksi oppilasta, kuultuansa hänen niin puhuvan, läksivät seuraamaan Jeesusta. Jeesus, nähdesään heidän seuraavan, kääntyi ja sanoi heille: Mitä etsitte? He sanoivat: Opettaja, missä sinä asut? Hän sanoi. Tulkaa katsomaan. He menivät, näkivät hänen asuntonsa ja viipyivät hänen luonaan sen päivän. Silloin oli kymmenes hetki. Toinen niistä, jotka kuulivat Johanneksen todistuksen ja seurasivat Jeesusta, oli Andreas, Siimon Kallion veli. Hän tapasi ensin veljensä Siimonin ja sanoi hänelle: Me olemme löytäneet Voidellun ( Messiaksen, Kristuksen) ja vei hänet Jeesuksen luokse: Jeesus katsoi häneen ja sanoi: Sinä olet Siimon Joonaan poika, sinun nimesi on oleva Kallio ( Keefas, Petrus, Pietari). Sen jälkeisenä päivänä oli Jeesus aikeissa lähteä Galileaan ja kohtasi Filippuksen, jolle hän sanoi: Seuraa minua. Filippus oli Betsaidasta, josta Andreas ja Kalliokin olivat. Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: Me olemme löytäneet sen, josta Mooses on laissa kirjoittanut ja ennustajat: Jeesuksen Joosefin pojan ( niin kuin luultiin) Natsareasta. Natanael sanoi hänelle: Saattaako Natsareasta mitään hyvää tulla? Filippus sanoi hänelle: Tule katsomaan. Jeesus näki Natanaelin tulevan luokseen ja sanoi hänestä: Tuossa on todellinen israelilainen! Siinä ei ole vilppiä! Natanael sanoi: Mistä minut tunnet? Jeesus sanoi hänelle: Ennenkuin Filippus sinua kutsui, näin minä sinut ollessasi viikunapuun alla. Natanal sanoi: Opettaja, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas! Jeesus sanoi: kun minä sanoin nähneeni sinut viikunapuun alla, uskoit sinä. Sinä saat nähdä suurempia kuin nämä ovat. Sitte hän sanoi hänelle: Minä vakuutan teille: Te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien kohoutuvan ja laskeutuvan ihmisen Pojan päällä.

Kpl. 29. Jeesus palaa Galileaan. Häät Kaanaassa.
Joh. 2: 1-12.
Kolmantena päivänä sen jälkeen oli häät Galilean Kaanaassa. Jeesuksen äitikin oli siellä. Jeesus myös oppilaineen oli häihin kutsuttu.
Kun viininpuute tuli, niin sanoi Jeesuksen äiti hänelle: Heillä ei ole viiniä. Jeesus sanoi hänelle: Nainen, mitä sinulla on minun kanssani tekemistä? Minun aikani ei ole vielä tullut. Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: Tehkää se, mitä hän teidän käskee. Juutalaisten puhdistustapojen vuoksi oli siellä seisomassa kuusi kivistä vesiastiaa, kahden ja kolmen ankkurin vetoisia. Jeesus sanoi heille: Täyttäkää astiat vedellä. Ja he täyttivät ne partaita myöten. Hän sanoi heille: Ammentakaa nyt maljoihin ja viekää pöydänkattajalle. He veivät. Mutta kun pöydänkattaja oli maistanut viiniksi muuttunutta vettä - hän ei näet tiennyt, miten se oli tullut, palvelijat sen vain tiesivät, sillä he olivat veden ammentaneet - kutsutti hän yljän ja sanoi: Kukin panee ensinnä hyvän viinin esille ja kun on kyllämystytty, niin sitten huonompaa. Mutta sinä olet säästellyt hyvän viinin esille tuomista aina tähän asti. Tämän ensimmäisen tunnustekonsa teki Jeesus Galilean Kaanaassa, ilmaisten sillä kunniansa kirkkauden. Hänen oppilaansa uskoivat häneen. Sen jäljestä hän meni alas Kapernaumiin, hän, hänen äitinsä ja veljensä ja oppilaansa, mutta eivät viipyneet siellä monta päivää.

Kpl. 30. Ensimäinen pääsiäisjuhlalle matka.
Joh. 2: 13.
Juutalaisten pääsiäinen oli lähellä ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin (vuonna 30)

Kpl. 31. Jeesus puhdistaa pyhätön.
Joh. 2: 14- 25.
Kun Jeesus tapasi pyhätössä härkien, lammasten ja kyyhkysten kauppiaita sekä rahanvaihtajia istumassa, niin hän valmisti köysistä ruoskan ja ajoi heidät kaikki lampaineen, härkineen ulos pyhätöstä, kaasi vaihtajain rahat maahan ja työnsi heidän pöytänsä kumoon. Kyyhkyskauppiaille hän sanoi: Viekää pois nämät täältä, älkääkä tehkö Isäni huonetta kauppapaikaksi.
Silloin hänen oppilaansa muistivat kirjoitetuksi: Kiivaus sinun huoneesi puolesta syö minua. Juutalaiset sanoivat hänelle: Minkä tunnusmerkin sinä meille näytät tämän tehdessäsi? Jeesus vastasi. Hajoittakaa maahan tämä pyhättö, niin minä sen pystytän kolmessa päivässä. Juutalaiset sanoivat: Tätä pyhättöä on rakennettu neljäkymmentä kuusi vuotta, mutta pystytätkö sinä sen kolmessa päivässä? Hän taas puhui ruumiinsa pyhätöstä.
Hänen ylösnoustuaan kuolluksista muistivat hänen oppilaansa hänen tämän sanoneen ja uskoivat kirjoituksen sekä Jeesuksen ilmoituksen. Jeesuksen ollessa Jerusalemissa pääsiäisjuhlalla, uskoivat monet hänen nimeensä, nähdessään hänen tekemänsä ihmetyöt. Mutta Jeesus ei uskonut itseänsä heidän haltuunsa, sillä hän tunsi heidät kaikki. Eikä kenenkään tarvinnut mitään kertoa mistään ihmisestä hänelle, sillä hän tunsi itse mitä ihmisessä oli.

Kpl. 32. Nikodeemus Jeesuksen luona.
Joh. 3. 1-21.
Eräs farisealainen oli nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä. Hän tuli yöllä Jeesuksen luokse ja sanoi hänelle: Opettaja, me tiedämme sinun tulleen opettajaksi Jumalan lähettämänä, sillä ei kukaan saata tehdä sellaisia ihmetöitä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssaan. Jeesus sanoi hänelle: Minä vakavasti vakuutan sinulle: Uudesti syntymättä ei ihminen saata Jumalan valtakuntaa nähdä. Nikodeemus sanoi: Kuinka ihminen saattaa vanhana syntyä? Eihän hän saata äitinsä kohtuun palata ja taas syntyä. Jeesus vastasi: Minä lujasti vakuutan sinulle: Ellei vesi- ja Henkikaste saa uudestisynnyttää ihmistä, niin ei hän saata tulla Jumalan valtakuntaan. Sillä luonnollinen syntymä tuottaa vain luonnollista, mutta Hengen synnyttämä on Henkeä. Älä sitä niin ihmeellisenä pidä, kun minä sinulle sanon: Teidän tulee uudesti syntyä. Sillä tuulikin puhaltelee mistä milloinkin ja sinä kuulet sen huminan sekä huomaat vaikutukset, mutta et näe sitä etkä näkemisellä tiedä mistä se tulee tai minne se menee. Vaan sinä sekä ymmärrät sen olemisen että tutkit sen kulun niistä sen vaikutuksista, joita sinä havaitset. Niin on kunkin uudesti syntymisenkin laita.
Nikodeemus sanoi: Miten se tapahtuu? Jeesus sanoi: Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä. Minä vakuutan sinulle: Me puhumme sitä mitä tiedämme ja todistamme mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. Kun minä puhun teille luonnonilmiöistä, niin ette usko. Kuinka te silloin uskoisittekaan, kun minä teille puhun taivaallisia? Ei kukaan muu ole itse kohonnut taivaaseenm, ainoastaan Ihmisen Poika, joka laskeutui sieltä, hän kohoaa sinne. Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin on Ihmisen Poikakin ylennettävä, että kukin häneen uskova saisi ijäisen elämän. Sillä niin suuresti on Jumala rakastanut ihmiskuntaa, että hän antoi alttiiksi ainokaisen poikansa, ettei kukaan häneen uskova hukkuisi, van saisi ijäisen elämän. Sillä ei Jumala lähettänyt poikaansa maan päälle ihmiskuntaa hukuttamaan, vaan että se hänen kauttaan pelastuisi. Ketään häneen uskovaa ei tuomita, mutta häneen uskomaton on jo saanut tuomionsa, koska hän ei uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. Sillä tässä on tuomio: Valkeus tuli maailmaan, mutta ihmiset rakastivat enemmän pimeyttä, kuin valkeutta, heidän tekonsa näet olivat pahoja. Sillä kukin pahaa tekevä vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa moitittaisi. Mutta totuuden harrastaja, hän tulee valkeuteen, että hänen tekonsakin julki tulisivat, sillä ne ovat Jumalassa tehtyjä.

Kpl. 33. Jeesuksen oppilaat kastavat.
Joh. 3. 22-36.
Senjälkeen Jeesus meni oppilaineen Juudean maaseutuun, oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi. Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salemia, koska siellä oli paljon vettä ja ihmiset tulivat kastattamaan itseänsä.- Sillä Johannesta ei vielä oltu vangittu. - Johanneksen oppilaat joutuivat erään juutalaisen kanssa kiistaan puhdistuksesta. He tulivat Johanneksen luokse ja sanoivat hänelle: Opettaja, se joka sinun kanssasi oli Joordanin toisella puolella ja josta olet todistanut, niin kuule, hän kastaa ja kaikki menevät hänen luoksensa. Johannes sanoi. Ei ihminen mitään voi ottaa, ellei hänelle taivaasta anneta. Te olette itse minun todistajani siihen, kun sanoin: En minä ole se Voideltu, vaan olen lähetetty hänen edellensä. Kellä on morsian, hän on ylkä. Mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuultelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi. Sillä hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä. Ylhäältä tuleva on kaikkien yli, maasta syntyisin on maasta ja puhuu maan kannalta. Taivaasta tuleva, se on kaikkien yli. Hän todistaa näkemäänsä ja kuulemaansa, mutta kuka hänen todistuksensa hyväksyy? Se ken hänen todistuksensa omistaa itselleen, hän vahvistaa Jumalan olevan totisen. Sillä Jumalan lähettämä puhuu Jumalan sanoja. Jumalahan ei anna henkeä mitalla. Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä. Poikaan uskova elää ijäti. Mutta ken ei kuule Poikaa, ei hän ole näkevä elämää, vaan Jumalan viha pysyy yhä hänen päällään.

Kpl. 34. Johannes vangitaan.
Mt. 14: 3-5: Mrk. 6: 17-20. , Lk. 3:19-20.
Kun Johannes nuhteli neljännyshallitsija Herodesta hänen veljensä Filippuksen vaimon tähden, jonka hän oli nainut, ja kaiken pahuuden tähden, jota hän oli harjoittanut, niin hän kaiken edellisen julmuutensa lisäksi lähetti ottamaan Johanneksen kiinni, vangitutti hänet ja salpasi linnaan. Sillä Johannes oli sanonut Herodekselle: Ei sinulla ole oikeutta pitää veljesi vaimoa. Herodias vihasi Johannesta katkerasti ja himosi tapattaa hänet, mutta ei voinut sitä saada aikaan, sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänet hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi ja suojeli häntä ja kuultuansa häntä, epäröi useissa toimissaan, jopa kuulteli häntä mielellään. Myös pelkäsi hän kansaa, joka piti häntä ennustajana.

Kpl. 35. Jeesus palaa Galileaan.
Joh. 4. 1-3.
Kun Jeesus sai tietää farisealaisten kuulleen, että hän teki oppilaiksi ja kastoi useampia kuin Johannes - vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen oppilaansa – jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan.

Kpl. 36. Jeesus matkustaa Samarian kautta.
Joh. 4: 4-29.
Mutta hänen oli kulkeminen Samarian kautta ja tuli Sykar nimiseen samarialaiseen kaupunkiin, joka oli lähellä sitä maa-aluetta, jonka Jaakob oli antanut pojallen Joosefille. Siellä oli Jaakobin lähde. Jeesus, matkasta väsyneenä, istui sinänsä lähteelle. Silloin oli noin kuudes hetki. Kun muuan samarialainen nainen tuli vettä ammentamaan, niin Jeesus sanoi hänelle: Annas minun juoda. Hänen oppilaansa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
Se samarialainen nainen sanoi hänelle: Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juoda minulta, samarialaiselta naiselta? Jeesus sanoi hänelle: Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan ja kuka se on, joka sinulle sanoo: Anna minun juoda, niin sinä pyytäisit häneltä ja hän antaisi sinulle elävää vettä. Nainen sanoi hänelle: Herra eipä sinulla ole ammennusastiaa ja kaivo on syvä. Mistä sinulla sitten on se elävä vesi? Et kai sinä ole suurempi isäämme Jaakobia, joka meille tämän kaivon antoi ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?
Jeesus vastasi: Kutakin joka tätä vettä juo, janottaa jälleen, mutta ken juo sitä vettä, jota minä annan, häntä ei ikinä enää janota, vaan minun hänelle antamani vesi tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa ijäiseen elämään. Nainen sanoi hänelle: Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun enää tulisi jano enkä olisi pakotettu käymään täällä ammentamassa. Jeesus sanoi hänelle: Mene, kutsu miehesi ja tule tänne. Nainen sanoi: Ei minulla ole miestä. Jeesus sanoi hänelle: Oikein sanoit: Ei minulla ole miestä, sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi. Sen sinä totta puhuit. Nainen sanoi: Herra, minä näen , että sinä olet ennustaja. Isämme ovat kumartuneet tällä vuorella rukoilemaan. Te sanotte: Jerusalemissa on rukouspaikka. Jeesus sanoi hänelle: Nainen, usko minua. Tulee sekin aika, jolloin ette tällä vuorella ettekä Jerusalemissa Isää rukoile. Te kumarratte sitä, jota ette tunne. Me kumarramme tuntemaamme, sillä pelastus on juutalaisista. Mutta tulee aika ja on jo parastaikaa, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isän hengessä ja totuudessa. Ja Isä etsiikin juuri sellaisia rukoilijoita, jotka niin häntä rukoilevat. Jumala on henki ja häntä rukoilevienkin tulee rukoilla hengessä ja totuudessa. nainen sanoi hänelle: Minä tiedän, että Voideltu ( Messias, Kristus) on tuleva. Ja kun hän tulee, niin hän ilmoittaa meille kaikki. Jeesus sanoi hänelle.Minä joka puhun sinun kanssasi, olen juuri se. Samassa tulivat hänen oppilaansa ja ihmettelivät, että hän puhui naise kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: Mitä kysyt? tai : Mitä puhelet hänen kanssaan? Nainen jätti vesiastiansa, meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille. Tulkaa katsomaan sellaista miestä, joka on kertonut minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Eihän se vain liene Voideltu?

Kpl. 37. Herran salainen ruoka. Samarialaiset tulevat.
Joh. 4: 30-42.
He lähtivät kaupungista ja menivät hänen luokseen. Sillä välin ennen heidän tuloaan pyysivät oppilaat häntä syömään, sanoen: Opettaja, syö! Mutta Jeesus sanoi: Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä. Oppilaat puhuivat keskenään: Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää? Jeesus sanoi heille: Se on minun ruokaani, että minä toteutan lähettäjäni tahtoa ja panen täytäntöön hänen antamaansa tehtävää. Ettekö sano: Vielä on neljä kuukautta ja silloin on leikkuuaika käsillä? Mutta minä sanon teille: Nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne jo ovat valkeita leikattavaksi. Leikkaaja saa jo palkan ja kokoaa hedelmää ijäiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja yhdessä iloitsisivat. Sillä tässä toteutuu se puhe, että toinen on kylväjänä ja toinen leikkaajana. Minä olen teidät lähettänyt leikkaamaan sitä, johon ette ole työtä panneet. Muut ovat tehneet työn ja te olette päässeet hyötymään heidän vaivannäöstään.
Useat sen samarialaisen kaupungin asukkaat uskoivat häneen tuon naisen puheen tähden, hänen sanoessaan: Hän on kertonut minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Kun samarialaiset tulivat hänen luokseen, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan ja hän viipyikin siellä kaksi päivää. Ja paljon useammat uskoivat hänen puheensa tähden ja sanoivat naiselle: Emme enää usko ainoastaan sinun puheesi tähden, sillä me olemme nyt itse kuulleet ja tiedämme hänen varmasti olevan maailman Vapahtajan.

Kpl. 38. Jeesus parantaa kuninkaan virkamiehen pojan.
Joh. 4. 43-54.
Niiden kahden päivän kuluttua läksi hän sieltä Galileaan. Mutta edeltä Jeesus itse vakuutti, ettei ennustajalla ole isänmaassaan mitään arvoa. Galileaan tultuansa olivat galilealaiset häntä vastaan ottamassa, koska olivat nähneet sen kaiken, mitä hän oli juhlana Jerusalemissa tehnyt, sillä heitäkin oli juhlilla käynyt. Jeesus kävi myös Galilean Kaanaassa, jossa hän oli muuttanut veden viiniksi. Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti. Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, meni hän hänen luokseen ja pyysi häntä tulemaan alas parantamaan hänen poikaansa, sillä se oli kuolemaisillansa. Jeesus sanoi hänelle: Ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä, niin ette usko. Mies sanoi hänelle: Herra tule alas ennenkuin poikani kuolee.
Jeesus sanoi hänelle: Mene, poikasi elää. Mies uskoi Jeesuksen sanan sekä meni. Jo hänen paluumatkalla ollessaan kohtasivat häntä hänen palvelijansa, jotka sanoivat, että poika eli. Niin hän tiedusteli heiltä millä hetkellä poika oli toipunut. He sanoivat hänelle: Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä. Isä ymmärsi, että se oli tapahtunut sillä hetkellä, jolloin Jeesus oli sanonut. Poikasi elää. Niin hän uskoi, hän ja koko hänen perhekuntansa. Tämä oli toinen tunnusteko, jonka Jeesus teki Galileassa, tultuansa sinne Juudeasta.

Kpl. 39. Jeesus menee puhdistusjuhlalle Jerusalemiin.
Joh. 5: 1-47.
Sen jälkeen oli juutalaisten juhla ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin. Jerusalemissa oli Lammasportin luona lammikko, hebrean kielellä nimitetty Betesdaksi, jonka ympärillä oli viisi pylväskäytäväkatosta. Näissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, ontuvia ja kuihtuneita, jotka odottivat veden liikuttamista. Ajoittain astui näet enkeli alas lammikkoon ja kuohutti veden. Ken silloin ensimmäisenä astui siihen veden kuohuttamisen jälkeen, se tuli terveeksi, sairastipa mitä tautia tahansa. Siellä oli eräs mies, joka oli sairastanut kahdeksan neljättä vuotta. Kun Jeesus näki hänen siellä makaavan ja tiesi hänen jo kauvan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: Tahdotko tulla terveeksi? Sairas vastasi: Herra minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu. Ja kun minä olen sinne menemässä, niin astuu toinen alas ennen minua. Jeesus sanoi hänelle: Nouse, ota vuoteesi ja kävele. Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli. Mutta se oli lepopäivä.

Kpl. 40. Jeesus varoittaa: Älä enää tee rikosta.
Joh. 5: 1-47.
Sentähden juutalaiset sanoivat parannetulle: Nyt on lepopäivä eikä sinun ole luvallista vuodetta kantaa. Hän vastasi: Se, joka minut teki terveeksi, hän sanoi minulle. Ota vuoteesi ja kävele. He kysyivät häneltä: Kuka on se mies, joka sanoi sinulle: Ota vuoteesi ja kävele? Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli, sillä Jeesus oli poistunut paljon kansan tähden, joka sinne oli kokoontunut. Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhätössä ja sanoi hänelle: Sinä olet nyt tullut terveeksi, älä enää tee rikosta, ettei sinulle tapahtuisi mitään pahempaa. Mies meni ja ilmoitti: Jeesus se oli joka oli hänet terveeksi tehnyt. Sentähden vainosivat juutalaiset Jeesusta, kun hän semmoista teki lepopäivänä.
Mutta Jeesus sanoi heille: Isäni on toimessa aina tähän hetkeen asti ja minä myös toimin. Sentähden juutalaiset yrittivät vielä hartaammin tappaa häntä, kun hän muka ei ainoastaan tehnyt turhaksi lepopäivää, vaan myös sanoi Jumalaa isäksensä, tehden itsensä Jumalan veroiseksi. Jeesus vastasi: Minä vakuutan teille: Ei Poika saata itsestään mitään muuta tehdä, kuin sitä, jota hän näkee Isän tekevän. Sillä mitä ikinä Isä tekee, sitä Poikakin jäljittelee.

Kpl. 41. Poika tekee Isän tekoja.
Joh. 5: 1-47.
Isä taas rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee ja hän on näyttävä hänelle suurempiakin tekoja, kuin nämä, ihmetelläksenne. Sillä niinkuin Isä herättää kuolluksista ja tekee eläviksi, samoin Poikakin virvoittaa eloon ketkä hän haluaa.

Kpl. 42. Isä on siirtänyt Pojalle tuomiovallan, silti Poikaa on kunnioitettava niinkuin Isääkin.
Joh. 5: 1-47.
Ei Isä myös ketään tuomitse, vaan hän on antanut Pojalle kaiken tuomion, että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he Isääkin kunnioitavat. Se ken ei Poikaa kunnioita, ei se kunnioita Isääkään, hänen lähettäjäänsä.

Kpl. 43. Jeesuksen puheen kuuleminen ja hänen lähettäjäänsä uskominen johtaa ijäiseen elämään.
Joh. 5: 1-47.
Minä lujasti vakuutan teille: ken minun puhettani kuulee ja uskoo minun lähettäjääni, hänellä on ijäinen elämä, eikä hän joudu hukkaan, vaan siirtyy kuolemasta elämään.

Kpl. 44. Kuolleet saavat kuulla Jumalan pojan äänen.
Joh. 5: 1-47.
Minä vakuutan teille. Aika tulee ja on jo käsillä, että kuolleet saavat kuulla Jumalan Pojan äänen ja sen noudattajat saavat elää. Sillä niinkuin Isällä on elämä itsenäisesti, on hän antanut elämän Pojallekin, että hänelläkin on elämä itsenäisesti. ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää tätä ihmetelkö, sillä hetki tulee, jona kaikki haudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, hyvintehneet elämän ylösnousemukseen, mutta pahointehneet tuomion ylösnousemukseen.

Kpl.45. Poika toteuttaa lähettäjänsä tahtoa.
Joh. 5: 1-47.
Itsestäni en minä saata mitään tehdä. Kuulemani mukaan minä arvostelen ja minun arvosteluni on oikea. Sillä en minä tiedustele omaa tahtoani, vaan minun lähettäjäni tahtoa. Jos minä itsestäni todistaisin, niin ei minun todistukseni tarvitsisi olla oikea. Mutta nyt on toinen, joka minusta todistaa, ja minä tiedän hänen todistuksensa minusta olevan oikean ja toden.

Kpl.46. Isä todistaa Pojasta antamillaan teoilla.
Joh. 5: 1-47.
Te laitoitte lähettejä Johanneksen luokse ja hän todisti totuuden mukaan. Mutta minä en tavoittele ihmisten todistusta, vaan minä puhun tätä, että te pelastuisitte. Hän oli palava ja loistava kynttilä, mutta te halusitte vain hetken hänen valossaan ilakoida. Mutta minulla on todistus, suurempi Johanneksen todistusta: Isä, minun lähettäjäni, hän on todistanut minusta. Ne teot, jotka Isä on antanut minun täytäntöön pannakseni, tekemäni työt, ne osoittavat minut isän lähettämäksi.

Kpl. 47. Pojassa on elämä, ei kirjoituksissa. Kirjoitukset todistavat Pojasta.
Joh. 5: 1-47.
Ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä, ettekä nähneet hänen muotoansa ettekä säilytä itsessänne hänen käskyjään, sillä te ette usko hänen lähettämäänsä. Te tutkitte kirjoituksia, sillä te luulette, että teillä niissä on ijänkaikkinen elämä. Mutta nämät ovat juuri ne, jotka todistavat minusta. Te ette kuitenkaan tahdo tulla luokseni saadaksenne elämää. En minä tavoittele ihmisten kunnioitusta. minä tunnen teidät ja tiedän, ettei teissä ole Jumalan rakkautta. Minä olen tullut isäni nimessä, mutta te ette ota minua vastaan. jos joku tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan. Kuinka te voisittekaan uskoa, te, jotka tavoittelette saada toisiltanne kunniaa, mutta ette etsi kunniaa häneltä, joka yksin on Jumala.

Kpl. 48. Poika ei syytä, Mooses syyttää.
Joh. 5: 1-47.
Älkää luulko, että minä tulen teitä Isän tykönä syyttämään. Se, joka teitä syyttää, on Mooses, johon te toivonne kiinnitätte. Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te minuakin uskoisitte. Sillä juuri minusta hän on kirjoittanut. Mutta jos ette usko hänen kirjoituksiansa, kuinka te uskoisittekaan minun sanojani?

Kpl. 49. Jeesus alkaa vaikutuksensa Galileassa.
Mt. 4: 12 17; Mrk. 1: 14, 15. Lk.4. 14, 15.
Mutta kun Jeesus kuuli Johanneksen vangituksi, palasi hän hengen vahvistamana Galileaan, julistaen Jumalan valtakunnaa ilosanomaa, sanoen. Aika on täysi ja Jumalan valtakunta lähestynyt, muuttakaa siis mielenne sekä uskokaa ilosanomaa. hänen maineensa levisi ympäri lähiseutuja ja hän opetti heidän kokoushuoneissansa ( synagoosissansa) kaikkien kunnioittamana.