Isoisäni kirjallisuudesta

Tässä blogissa kirjoitan muistiin
1) isoisäni kokoaman pienen evankelioivan kirjan Pyhä Historia ( 1908)
2) Mitä Luontainen terveyskunta tahtoo
3) Herran Kansan tasavalta
4) Poimintoja mustasta käsinkirjoitetusta muistivihosta.
Tässä blogissa en kirjoita Kotioppaasta (1912) enkä eri hoitoohjeista.
Päivitys 25.5. 2010 Lea Bright

måndag 24 juni 2024

24. kesäkuuta 2024 juhannuksen jälkeen + päivitys 4.9. 2025: Luonnonparantolan tulevat 100-vuotisjuhlat ensi kesänä 2026

 He, Helsingin Uotit,  olivat   aloittaneet  kristillisessä vakaumuksessa luontaisen terveydenhoidon  hoitosuuntauksen  hoitajattarien  koulutuksen, josta on  dokumenttina mm.   puhtaaksi kirjoitettuna mustakantinen vihko pöytäkirjamuistiinpanoja vuosilta 2018-2025. Kirjureita sinä aikana mainitaan K. Koskinen, Vihtori Laaksonen ja  Martta Kavander.  (Martta Kavander on äitini äiti. Augusta Uoti on isäni äiti). Kokouksiin osallistui johtajina  Juho ja Augusta henkilökohtaisesti  aluksi, kirjurina Koskinen,  Juhon poismentyä vuoden 1920 syksyllä  kirjurina mainitaan toiminen ensin Laaksosen,sitten myöhemin Martta Kavanderin,  ja puheenjohtajaksi viime ajoiksi   valittiin pastorin leski  Augusta Uoti. Jos hän sattui olemaan sairaana,  kuten kerran 2019 , mainittiin mm.  Ida Ylönen  niminen valituksi. .

 

 Mitä tulee  kevääseen 1924 pöytäkirjamuistiinpanon mukaan rouva Berg oli kutsunut  Luontaisen terveyskunnan hoitajattaret   Lammassaareen moottoriveneillä ja seuraava kokoontuminen lie  sitten ollut siellä kesäisen luonnon helmassa Helsingin  lähellä olevassa saaressa.. Seuraava pöytäkirjamerkintä oli vasta syyskuun 1.päivänä 2024. Hoitajat  hajaantuivat  töihin mm. maaseudulle  kesien aikana..  

https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/luonto/lammassaari

https://mangostania.matkasto.net/lammassaari-piilopaikka-pitkospuiden-paassa/

Nykyajan Lammassaari-tieto linkissä yllä.  On tietoa tallella myös  uotilaisen  Luontaisen Terveyskunnan hoitajattarien  kurssien  ajoilta Lammassaaren käytöstä  virkistysalueena ja ulkoilussa. . Mainitaan Raittiusyhdistys Koitto l   tämän Lammassaaren yhteydessä. https://www.koitto.net/   Uotilaisuus oli  myös  raittiuden merkityksen korostamista. 

 ...

Pastori JH Uoti oli poistunut terveydenhoidonkannattajien keskuudesta yllättävän äkisti tapaturmaisesti   ollessaan poliittisella matkalla 4.10.2020     kertomaan kannattamastaan   Herran Kansan Tasavallan aatteesta ja esittämään  sellaisen kristillisen  demokratian  toteuttamismalleja. Hän oli konsolidoinut  tätä poliittista  näkyään  pieneen lehtiseen, jota hän myös jakeli  terveydenhoidollisten ohjeiden ohella. 

Terveysohjeista hänellä oli   valmis kirjanen jo vuodelta 2012, Kotiopas. 

 Uskon ytimet hän oli jo pappisvuosinaan kiteyttänyt pieneen taskukokoiseen kirjaan:
 PYHÄ HISTORIA kirjoitti Johannes.
Tampereella 1908, Isak Julinin kirja- ja kivipaino.

Siinä evankelioivassa kirjasessa  on vuoden kaikille päiville (366 kpl)  ytimekkäitä lyhennelmiä, joilla  evankeliumin pääsisältö on kurottu  tiivispakkaukseksi. Otsikot on  numeroitu 1-366, joten voi alkaa ykkösestä  minä päivänä haluaa ja sitten seurata loogisesti  asian sisältöä, jolloin hyvin  lyhyessä  ajassa on saanut  tietää evankeliumien olennaisimman   sanoman. 

  KOTIOPASA  taas on  kokoelma  hoito-ohjeita, joissa  on hoitajatarten antaman hoidon  avulla  käytetty veden,  auringon ja ilman   tervehdyttäviä vaikutuksia. Lisänä on liikunnasta ja  ravitsemuksestakin  päteviä ja nasevia ohjeita.  Usko Jumalan sanan voimaan oli  perustaa. Raittius oli  olennainen suositeltu  perusta myös.  Vältettäviksi käsitettiin  kaikenlaiset kiihokkeet ja tupakka, jopa kahvi kuului siihen aikaan  vältettäviin kiihokkeisiin.  Muutamia hyödyllisiä yrttejä käsitellään  ja niistä  annetaan myös ohjeita.   Alkuperäinen hoitokaavio oli monipuolisempi ja vivahderikkaampi kuin nykyaikaan  jäänyt  modernin ihmisen nopeaan elämäntahtiin soveltuvat virkistävät pikaiset  hoidot , joita edelleen Uoti-suvun jälkikasvu tarjoaa: sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri  Kirsti Uoti Suomen Lempäälässä johtaa uotilaista perinteistä kylpylätoimintaa nykyaikaan sovellutettuna ja lääketieteen kehitystä paralleelisti hyödyntäen ja hyödyttäen. . 


Pastorska ja  kansakoulunopettaja Augusta Uotin johtama  Luontaisen terveyskunnan hoitajatarten kokousten pöytäkirja päättyy  kohtaan, jolloin  versoi varsinainen  tavoite, decentraliusoitunut  terveydenhoito. Oli saatu  maapalsta   muutamine rakennuksineen   Hämeen Pirkanmaalta  järven Lempäälän Kirkkojäreven rannalta 1925  ja siellä oli mahdollisuus toteuttaa  holistista, kokonaisvaltaista  kylpyhoitoa, jossa  asiakkaat saivat  myös yöpyä tai viipyä tarvittavan hoitoajan,  levätä riittävästi, syödä terveellistä ruokaa ja saada yksityiskohtaiset hoito-ohjeet tuleviakin vuosia varten. Hoitajia keskittyi näihin  paikallaan pysyviin  hoitoloihin, joista Lempäälän hoitola otti täyshoitoon vastaan  joskus hyvinkin sairaita  asiakkaita. Kertahoitoloita  ( päiväsaikana  annettuja hoitoja )  oli  tarjolla  Helsingin  lisäksi mm. Tampereella  jo ennen kuin Lempäälän laitos alkoi kutsua asiakkaita täysihoitoon jo  seuraavana vuonna 1926 ja siitä on jo historiaa erikseen painettuna kirjoihin ja kansiin.  sata vuotta  tästä pienestä  alusta on kulunut ensi vuonna 2026 ja jos Herra suo ja elmme, silloin  uotilaisen vesihoidon  ystävät kokoontuvat  juhlimaan muistelemaan parantolan historiaa- aiemminhan kyulpylän nimi oli  Lempäälän Luonnonparantola.

100 vuotta on pitkä aika. Siskoni Kirsti Uoti on ollut  tämän terveydenhoitoliikkeen Lempäälän toimintapisteen  johtajana päävastuussa vuodesta 1981 molempien vanhempiemme (KJ Uoti ja Sirkka  os. Kavander)  poismentyä.

Paljon historiaa mahtuu  myös näille vuosille 1981-2024 ja vielä näyttää netissä olevan  tietoa  uotilaisten luontaishoitojen saatavuudesta Lempäälässä. Yotin vesihoidon ystävillä on nyt  pian se sadan vuoden Eben Eser: Tähän asti on Herra meitä auttanut!

https://www.lempaalanluontaiskylpyla.fi/index_en.htm 

Uotin kylpylässä on  saatavilla useitakin kirjasia  laitoksen  historiasta. 

Ehkä viimeisin julkaisu on se minkä   sain käydessäni Suomessa:   Ritva Mäkelä: Aarioita aalloillakin.  Lempäälä Soi 1999-2021.ISBN 978-952-94-786-4

Ehkä on odotettavissa  vielä kirja toisenkin taiteen  alueelta: Siellä on nimittäin  maalaustaiteilijoitten kursseja kesäisin vuodesta toiseen (Taiteilija Kai Halmesvaara  on kurssien johtajia) ja kurssien yhteydessä on heidän  taiteensa  tulosten  arvostelu ja näyttely. Olen  nähnyt muutaman kerran tuloksia ja  ne ovat  aivan mahtavan  hienoja öljyvärillä maalattuja maisematauluja Lempäälän pitäjän alueelta. 

... 

Voi sanoa että  Uotin suvun muitakin talentteja ilmenee, ei vain sitä luontaisen terveydenhoidon  nykyaikaan  sovellettua henkeä, vaan siis myös sitä rakennustekniikkaa: Isäni Amerikasta tultuaan  1933-4  aikohin,  toteutti  kylpyläalueella tätä  ihannettaan.  n 2,5 hehtaarin alueella.   Kaikelle toiminnalle pitää rakentaa materiasta puitteet, joissa toiminta toimii.  Toiset toimivat toimien  toisten tekemissä puitteissa ja toiset  omaa karismaa tehdä puitteita.  Puitteet tietysti vaativat ylläpitämistä, ja  sellaista siellä näyttää nyt olleen viime  vuosina.  Ylläpitämisessä on luovaa sopeutumista  tähän nykyaikaan. 

Päivitys  4. 9. 2025 tulin juuri Lempäälästä takaisin Ruotsiin Rannebergiin. Nyt sain tietää, että siellä jo aletaan hahmotella ensi kesän juhlatilaisuutta ja   Luonnonparantolan 100-vuotisjuhlaa varten palautetaan mieleen  historiaa  kylpylätoiminnan ajoilta.  Koska kylpylä ja  henkilökunta  joutuivat II maailmansodan hyökylaineisiin, on tietysti mielenkiintoista tietää, miten selviydyttiin sen jakson  yli. Valtio otti   juuri sodan alkuun valmistuneen Kivitalon, terapia ja asuinrakennuksen sekä kuut  toiminnalliset tilat käyttöönsä internoimisleiriksi ja se on  historia erikseen.  Sain tällä matkallani  tietää että, yhdestä Suomen internointileiristä on tehty jo  historiallinen näytelmä ja kirjanen:

 Leiri N:0 5
Paimion Teatteri. Juhlavuosi 2025 PAIMIO 700.Esityksen kesto väliaikoineen n. 2 h 30 min. Yapahtumat Luonnonmaan parantolan alueella juhannuksena 1945 maaliskuuhun 1946. www.paimionteatteri.fi Käsikirjoittaja ja ohjaaja Pekka Saaristo.
Ehkä Lempäälän Luononparantolan internointileiristäkin  saadaan historiankirjoitajan  kokoamaa faktaa. Tähänastinen tietomme on lähinnä sitä, mitä vanhempani joutuivat henkilökunnan kanssa  kokemaan rautalanka-aitauksen ulkopuolelle jätetyssä kotitalossamme ja  sisällä alueella asuva ylihoitaja  työsuhdeasunnossaan   leirin silminnäkijänä   vanhemmilleni  kertoi. Myös kyläläisiltä  saatiin tietoja. Luonnollisesti internoidut itsekin  voivat  antaa muistelmiaan. Itse  synnyin  vuoden 1946  helmikuun alkupäivinä. Äitini muutti kirkonkirjansa Lempäälään vasta sen vuoden kesällä eikä heti   vuoden 1945 keväisistä  häistä. Yhdessä  valokuvassa hän seisoo  leirin  rautalanka-aidan edessä  perhetuttujen  turkulaisten  modistien Sassan ja Ynnyn  kanssa ja ilmeisesti kätilösairaanhoitaja laukkuineen on myös  kuvassa.