Sammon historian liittyminen Juho H Uotiin

SAMPO

$: 1865–1912 PERUSTETUT OSAKEYHTIÖT

1865–1912 S–Suo. Linkit: A–E, F–Hel, Hem–J, K, L–N, O–R, Sup–T, U–Ö
Huom! Kuvalinkit avautuvat tähän samaan ikkunaan. Palataksesi käytä selaimesi Takaisin-painiketta.

Yhtiön nimi ym.	Rekist./Vahvist.	Osakkeet	Kotipaikka	Lopettanut	Syy	K.rek.no.
Sampo, Kustannus ja Kirjapaino osakeyhtiö	18991110	2 500 à 100 mk	Tampere	19261015

Juho H..  Uoti aloitti Helsingin yliopistossa lääketieteellisessä 1887, siirtyi luonnontieteelliseen, josta valmistui 1895 ja perusti Säkylään terva- ja tärpättitehtaan. Hän meni naimisiin kansakoulunopettajan  Augusta Laurilan kanssa 1896 ja esikoinen syntyi Porissa 1897. Juho luopui tehtaastaan ja meni kirjankustantamoalalle Poriin. Ensin  ilmeni Uoti ja; Grönroos yhteistoimintaa ja sitten hän lunasti yhtiön omiin nimiin ja siirsi Helsinkiin, jossa tuli uusia osakkaita kuten Andelin. Kauko Johannews  syntyi 1898 Helsingissä. Juho-isä  siirsi yhtiönsä Tampereelle, jolloin sen nimeksi tuli Sampo. Sampo mainitaan rekisteröidyn 1899-11- 10 Tampereella Tästä Juho H Uoti luopui 1901 ja jatkajia oli mm Andelin. Tampereella mainitaan Isak Julinin kirjankustantamo myöhemmin.
Sitä Juho Uoti  käytti itsekin luovuttuaan liike-elämästä.  Juho hankki maatilan Raisiosta ja siellä syntyi Jalo Aarre. Oiva Lahja syntyi kaksi vuotta sen jälkeen 1903. Mutta siitä perheen oli taas myytävä tilansa ja siirryttävä Piikkiöön 1904- nyt Juho jo luki teologiaa ja valmistui papiksi  1905, kirjoitti kirjan Pyhä Historia,, joka toimi hartauskirjan tapaan- tekstiä joka päivälle hieman - muta  raamtun ja evankeliumin sisältöä selvittäen -  ja sitten alkoi saada kappalaisen paikkoja. Ilmajoella  syntyi kuopus Arvo Insar 1907. Hengellinen virka ei kuitenkaan ollut riittävä ekonomisesti ja Juhon ja Augustan  oli mentävä Helsinkiin kun pojat olivat kouluiässä. Mutta Oiva Lahja  menetettiin kuitenkin ja ensiksi oli hankittava hautapaikka lapselle 1911 aikaan  Helsinkiin tultua.Juho  Uotin hankkima perhehauta on Hietaniemessä.

• Tämän Helsinkiin kotiutumisen jälkeen Juho alkoi julkaista muitakin kirjoituksiaan kuin hengellisiä ( Pyhä Historia-kirjanen oli tullut painetuksi, ei Sammosta, vaan Isak Julinin kirja- ja kivipainosta 1908). 

• Kotiopas julkaistiin 1912 myös Tampereella painettuna  Isak Julinin kirjapainossa.

Hoito-ohjeet julkaistiin seuraavasti:

• Pitempi 12 sivuinen( hoitajille tarpeellinen) hoito-ohje neuvoineen 1914 Helsinki, Työväen kirjapaino, siitä on julkaistu yksilehtinen potilasversio, jossa on alla vain teksti: H. K.:n Luont. terveyskunta.

• Luontaisen terveyskunnan 16- sivuinen esite: Mitä Luontainen terveyskunta tahtoo? painettiin Helsingissä 1914 Työväen Kirjapainossa.
• Yhteiskunnallisiin vääryyksiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin puuttuva kristillinen ohje, Herran Kansan Tasavallan Perusteet esittävä 32 sivuinen lehtinen painettiin 1916 Hakaniemen kirjapainossa.

• Augusta Uoti painatti vuonna 1928 toisen painoksen Kotioppaasta Juhon poismentyä kirjan kysynnän ollessa huomattava. Tämä painettiin Helsingissä Mercatorin kirjapaino-osakeyhtiössä 1928. Kirja oli kirjoitettu siinä muodossa, että sitä jaettiin potilashuoneisiin vasta perustetussa (1926)  Uotin Parantolassa Lempäälässä. Niissä oli huonenumero.

Mitä tulee uotilaiseen kirjallisuuteen Juho H Uotin ja Augustan jälkeen, se on suoraan sanoen ollut niukkaa, 1900-luvun jälkipuoluiskolla:  lähinnä painotuotteet ovat kortteja ja mainoksia. Lisäksi on paljon haastatteluja ollut vuosien varrella eri lehdissä. Uusi ilmiö on että meidän liikeemme historiasta kirjoitetaan ulkopuolisten historioitsijoitten taholta, varsinkin nyt v. 2000 jälkeen: Ritva Mäkelä, M Kalske.
1960- 1970 luvulla tuli toisen sukupolven johtajille ( Sirkka ja Kauko uotille) musiikin ja runouden lahja ja näitä toista sataa hengellistä laulua taas on painettu ja laulettu ja niitä on sovitettu kolmen kanttorin voimin- Eino Kosmimies, Jaakko Immonen, Juhani Laurila( musiikkiopiston rehtori)

Musiikkileireiltä kesäisin tulee myös painotuotetta nykyään.
Rehtori Juhani Laurila, Kirsti Uotin aviomies, on tehnyt gradutyön musiikin historian alalta. 
Tri Kirsti Uoti on kioonnut Uotin sukupuun taulukoksi.
Hän on myös kirjoittanut artikkeleita uotilaisesta vesihoitojärjestelmästä sekä  Uotilaisen systeemin  luomiseen vaikuttaneista  mannermaisista ja amerikkalaisista   terveydenhoitojärjestelmistä syventävinä katsauksina ja hän on käynyt paikanpäällä  mantereella katsomassa  kylpylaitosten nykyvaiheita.

Esperanto ja Juho H Uotin yhtiökumppani Andelin Werner, Anttila nimen suomennos

Werner Anttila

Erland Werner Anttila, sukunimi aik. Andelin (14. kesäkuuta 1869 Hausjärvi – 13. maaliskuuta

opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1890.

Anttila oli Tampereen ruotsalaisen alkeiskoulun venäjän ja saksan kielen kollega 1892–1900 ja hän toimi sitten eri kustannusliikkeissä isännöitsijänä ja johtajan apulaisena 1901–1931.

Anttila suomensi muun muassa Charles Dickensin, Eyvind Johnsonin, Edgar Rice Burroughsin, Karl Mayn ja Karen Blixenin teoksia. Hän laati myös esperanton sanakirjoja ja oppikirjan sekä kirjoitti yhden näytelmän.
Teoksia

Nimellä Werner Andelin :

Tampereen osoitekirja : adressikalenteri kesäkuulta 1895 ; toimittanut: Werner Andelin. Tampere 1895
Tammerfors adressbok jemte karta ; utarbetad af Verner Andelin. Tammerfors 1897
Kertomakirja : uusi ja varma keino kertoa lukuja 2:sta 150:een / Multiplikationsbok : ny och säker hjäpreda för multiplikation från 2 till 150. Sampo, Tampere 1901,
2. painos 1912, 3. painos I. Julin, Tampere 1917,
4. painos Hakaniemen kirjakauppa, Helsinki 1919,
6. painos Tampereen paperiteos oy, Tampere 1928,
7. painos Otto Andersinin kustannusliike, Pori 1931,
8. painos Andersin, Pori 1941, 9. painos 1946
Kuvaraamattu 1 : Vanha testamentti ; Dore'n y. m. kuvilla ; toim. Werner Andelin. Sampo, Tampere 1901
Kuvaraamattu 2 : Uusi testamentti ; Dore'n y. m. kuvilla ; toim. Werner Andelin. Sampo, Tampere 1901
Esperanto-kielen oppikirja ; laatinut Werner Andelin. Esperanto-opinnot 2. G. W. Edlund'in kustannustoimisto, Helsinki 1906

Nimellä Werner Anttila :

Suomi-esperanto sanakirja / Vortaro esperanta-finna. G. W. Edlundin kustannus-oy, Jyväskylä 1911, 2. korj. painos Karisto 1923
Algebran laskuesimerkkejä ; kokoillut ja selityksillä varustanut Werner Anttila. G. W. Edlundin kustannus-oy, Helsinki 1913
Esperanto-suomi sanakirja / Vortaro esperanta-finna. G. W. Edlundin kustannus-oy, Helsinki 1913
Uusi suomalais-venäläinen taskusanakirja. G. W. Edlundin kustannus-oy, Helsinki 1915
Sama vanha juttu : yksinäytöksinen pila. Seuranäytelmiä 288. Karisto 1926
Entinen U. W. Telén & C:on näyttämöohjelmisto : selostava katsaus sarjoihin: Näytelmäkirjallisuutta, Lastennäytelmiä, Ajanvietettä ja Edistysseurojen kirjasto. Karisto 1929
Autoilijan kieliopas, tekijät Werner Anttila ja A. Lindeman. Autoilijan uutiset, Helsinki 1936
Kymmenes "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte, toim. Werner Anttila. Karisto 1943
Jokamiehen taikakirja : 200 valikoitua taikatemppua. Karisto 1945, 2. painos 1950, 3. painos 1991

Suomennoksia

Nimellä Werner Andelin :

Charles Dickens : Oliver Twist :kuvaus Lontoon elämästä ; 1-16 vihko. Andelin, Lahti 1895
Charles Dickens : Oliver Twist :kuvaus Lontoon elämästä ; 17-32 vihko. Andelin, Lahti 1896
S. B. Thrige : Pohjois-Amerikan yhdysvaltain perustaminen ja niiden sisälliset orjuustaistelut. Maailman-historiallisia pikku kirjasia 1. Edlund, Helsinki 1897
D. von Vizin : Alaikäinen : huvinäytelmä 5:ssä näytöksessä, venäjästä suom. Verner Andelin. Hämeen sanomain kirjapaino, Hämeenlinna 1899 (seurasi liitteenä Kansan toveria 1899)
Bertha von Suttner : Käkönen ; Martin Räniken piirtämillä kuvilla. Andelin, Hämeenlinna 1900
Eliel Vest : Juhana Vilhelm Snellman : elämäkerrallinen tutkielma. G. W. Edlund, Helsinki 1906
Björnstjerne Björnson : Mary. G. W. Edlund, Helsinki 1906
Thomas Carlyle : Entistä ja nykyistä. WSOY 1907

Nimellä Werner Anttila :

H. G. Wells : Hämähäkkilaakso ja muita kertomuksia. Kansa, Helsinki 1907
John Habberton : Rouva Mayburnin kaksoiset ; englannista suomentanut Werner Anttila ; elämäk. katsauksen kirj. Väinö Hämeen-Anttila. Kansa, Lahti 1907
Charles Dickens : Oliver Twist'in seikkailut. 2. korj. painos WSOY 1908
J. J. Sederholm : Maanjäristykset ja tulivuoret. G. W. Edlund, Helsinki 1909
Hugo Schulman : Taistelu Suomesta 1808-1809. WSOY 1909 (alkuteos Striden om Finland 1808-1809)
Hall Caine : Valkoinen profeetta ; edellinen ja jälkimmäinen osa. WSOY 1909
Holger Drachmann : Venetsian yö : kertomus ; käsikirjotuksesta suomentanut Werner Anttila. G. W. Edlund'in kustannus-o.y., Helsinki 1909
Rafael Karsten : Pakanuus ja kristinoppi : tutkielma vertailevan uskontotieteen alalta. G. W. Edlund, Helsinki 1911-1912
J. J. Bell : Poju. Karisto 1917
Paul König : Vedenalaisen kauppalaivan Deutschland'in retki : kuvannut sen päällikkö Paul König. G. W. Edlundin kustannus, Helsinki 1917
Fjodor Sologub : Riivattu : romaani. Karisto 1918 8alkuteos Mjelki bjes)
Erich Schüler : Valkokaarti punakaartia vastaan : karkumatkani kokemuksia. G. W. Edlund, Helsinki 1918 (alkuteos Weiße Garde gegen Rote Garde)
J. J. Bell : Poju. Karisto 1917
Paul König : Vedenalaisen kauppalaivan Deutschland'in retki : kuvannut sen päällikkö Paul König. G. W. Edlundin kustannus, Helsinki 1917
Fjodor Sologub : Riivattu : romaani. Karisto 1918 8alkuteos Mjelki bjes)
Erich Schüler : Valkokaarti punakaartia vastaan : karkumatkani kokemuksia. G. W. Edlund, Helsinki 1918 (alkuteos Weiße Garde gegen Rote Garde)
E. T. A. Hoffmann : Hunnutettu nainen. Karisto 1919 (alkuteos Das Gelübde)
Clara Viebig : Ketä jumalat rakastavat. Karisto 1919
Wilhelm Ostwald : Luonnonfilosofian perusteet. Kariston tietokirjasto 1. Karisto 1920
J. P. Jacobsen : Niels Lyhne : romaani. Karisto 1920
Pierre Benoit : Atlantis : romaani. Karisto 1922, 2. painos 1937, 3. painos 1986 (alkuteos L'Atlantide)
Jules Verne : Ilmojen valloittaja ; kuv. L. Benett. Karisto 1922 (alkuteos Robar-le-conquerant)
H. Atteridge : Kaikkein rohkein : romaani lapsille. 2. painos Karisto 1922
Maurice Leblanc : Peloittava tapahtuma. Karisto 1922 (alkuteos Le formidable événement)
Georges Carpentier : Nyrkkeilyjärjestelmäni : käytännöllistä opastusta itsepuolustuksen ylevään taitoon. Kariston tietokirjoja 8. Karisto 1923
Tom Wilson : Shakkipelin alkeet ; suomeksi sovittanut Werner Anttila. Kariston tietokirjoja 9. Karisto 1924
Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Rocambole 5 : Turkoosi - synnin teillä. Karisto 1923
Pierre Souvestre ja Marcel Allain : Fantomas 1.-3. osa. Karisto 1925
Aisopoksen satuja : 56 eläintarinaa. Lasten oma kirjasto 1. Karisto 1927, 2. painos 1985, 3. painos 1998
Charles Dickens : Oliver Twist : nuorille lukijoille kerrottuna. Kariston nuorisonkirjoja 100. Karisto 1930, 2. painos 1989
Hanns Gobsch : Euroopan tuho 1934 : näky. Karisto 1932
Charles Dickens : Jouluaatto : aavetarina jouluksi. Karisto 1932, näköispainos Lasipalatsi, Helsinki 1999
Musiikin historia kuvissa; toim. Georg Kinsky, avustajina Robert Haas ja Hans Schnoor. Karisto 1932
William J. Locke : Aristide Pujolin hauskat seikkailut : kolme novellia. Karisto 1933 (alkuteos The Joyous Adventures of Aristide Pujol)
Charles Dickens : Joulukellot : tonttutarina eräistä kirkonkelloista, jotka soittivat vuoden loppua ja uuden alkua. Karisto 1933
Henning Haslund-Christensen : Jabunaa : seikkailuja ja elämyksiä Keski-Aasian paimentolaisten seassa. WSOY 1934
Charles Dickens : Kotisirkka : : keijukaistarina kodista. Karisto 1934
Henning Haslund-Christensen : Kesytön Aasia : muistoja kolmivuotisesta oleskelusta mongolien paimentolaismaailmassa. WSOY 1935
Richard Halliburton : Lentävä matto. WSOY 1935 (alkuteos The flying carpet)
Karl Borromäus Gröber : Satakiloisena maailmansodassa - ja Suomessa : humoristin kokemuksia. Karisto 1935
V. Veresajev : Sisarukset : romaani nykypäivien Venäjältä. Karisto 1935
Anne Morrow Lindbergh : Lindberghin kanssa lentämässä ; kartat piirtänyt Charles A. Lindbergh ; 9. painoksesta suom. Werner Anttila. Karisto 1936
Håkan Mörne : Meidän miehemme Abessiniassa : elämyksiä Abessiniassa, Somalimaissa, Sudanissa, Egyptissä ja Palestiinassa. Karisto 1936
Vladimir V. Tshernavin : Puhun äänettömien puolesta : kokemuksia Neuvosto-Venäjältä. Karisto 1936
Haakon Bugge Mahrt : Hirmumyrsky. Karisto 1937 (alkuteos Orkanen)
Victor Heiser : Lääkärin maailmanmatka : työtä ja seikkailua viidessäviidettä maassa. WSOY 1937 (alkuteos An American Doctor's Odyssey)
Pohjoismaat maailman taloudessa ; suom. Werner Anttila ja Väinö Länsiluoto. WSOY 1937 (englanninkielisen alkuteoksen julkaissut Pohjoismaiden taloudellisen yhteistoiminnan edistämiseksi toimiva valtuuskunta)
Pavel Nizovoi : Valtameri. Karisto 1937 (venäjänkiel. alkuteos Okean)
Karen Blixen : Eurooppalaisena Afrikassa. Karisto 1938, 2. painos 1960, 3. painos 1986, 10. painos 1997 (alkuteos Den afrikanske farm)
Charles Nordhoff ja James Norman Hall : Myrskyn kourissa. WSOY 1938, 2. painos 1960 (alkuteos Hurricane)
Millen Brand : Takaisin elämään. Karisto 1938 (alkuteos The outward Room)
Zane Grey : Aavikon ratsastaja. WSOY 1939, 5. painos 1941, 6. painos 1954, 7. painos 1957, 8. painos 1961, 9. painos 1973, 10. painos 1992 (alkuteos The Trail Driver)
Harry Stephen Keeler : Crilly Courtin salaisuus. Valittuja salapoliisiromaaneja 1. Karisto 1939 (alkuteos The Crilly Court Mystery)
Norman Forrest : Kuolema korjasi kustantajan. Valittuja salapoliisiromaaneja 3. Karisto 1939 (alkuteos Death took a publisher)
Eyvind Johnson : Tälläistä on elämäsi. Karisto 1939, 2. painos 1976, 3. painos 1985 (alkuteos Här har du ditt liv)
Erich Ebermayer : Vapautuneet kädet. Karisto 1939 (alkuteos Befreite Hände)
Rachel Field : Kaikki tämä ja taivas myös : romaani. WSOY 1940, 3. painos 1941, 4. painos 1959 (alkuteos All this and heaven too)
J. J. Connington : Ovela juoni. Valittuja salapoliisiromaaneja 13. Karisto 1940 (alkuteos A minor operation)
Eyvind Johnson : Älä katso taaksesi!. Karisto 1940 (alkuteos Se dig inte om!)
Maj Lorents : Englanti sodassa. Kuvauksia Euroopan sodasta 5. Karisto 1941 (alkuteos England i krig)
István Rácz : Olin Suomessa 1940 : unkarilaisen sanomalehtimiehen näkemyksiä ; saksankielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Werner Anttila. Karisto 1941
Peter Muir : Sota ilman soittoa : seikkailumuistelmia länsirintamalta. Kuvauksia Euroopan sodasta 9. Karisto 1941 (alkuteos War without Music)
Karl May : Hopeajärven aarre : seikkailukertomus villistä lännestä. WSOY 1942, 3. painos 1949, 4. painos 1955, 5. painos 1967, 6. painos 1986, 7. painos 1988, 8. painos 1990 (saksankiel. alkuteos Der Schatz im Silbersee)
Karl May : Inkan testamentti : seikkailukertomus Etelä-Amerikasta. WSOY 1942, 3. painos 1949, 4. painos 1955, 5. painos 1986, 6. painos 1990 (alkuteos Das Vermächtnis des Inka)
Lin Jutang : Maani ja kansani. WSOY 1942, 2. painos 1954 (alkuteos My Country and my People)
Edgar Rice Burroughs : Tarzan taistelee jälleen. Karisto 1942, 6. painos 1948 (alkuteos Tarzan and the lost empire)
Harry Stephen Keeler : Atwoodien salaisuus. Valittuja salapoliisiromaaneja 19. Karisto 1943 (alkuteos Thieves, Nights)
Karl May : Orjakaravaani : seikkailukertomus Sudanista viime vuosisadalta. WSOY 1943, 2. painos 1955, 3. painos 1986, 4. painos 1991 (alkuteos Die Sklavenkarawane)
George Sava : Parantava veitsi : kirurgin kokemuksia. Karisto 1943, 5. painos 1944, 6. painos 1958, 8. painos 1976 (alkuteos The healing knife)
Walter Wood : Surman suusta : merkillisesti pelastuneiden kertomuksia. WSOY 1943 (alkuteos Marvellous Escapes from Peril)
John Masefield : Elävä Ned : jatkoa kertomukseen Kuolleesta Nedistä. Karisto 1945 (alkuteos Live and kicking Ned)
Ilja Grusdev : Maksim Gorkin elämä ja seikkailut hänen omien kertomustensa mukaan. Karisto 1945 (venäjänkiel. alkuteos Жизнь и приключение Максима Горького)
Harry Stephen Keeler : Neljäs kuningas : salapoliisiromaani. Valittuja salapoliisiromaaneja 35. Karisto 1946 (alkuteos The fourth king)
Leo Perutz : Ruotsalainen ritari : romaani. Karisto 1946, 2. painos 1992 (alkuteos Der schwedische Reiter)
Victor Vinde : Välähdyksiä Nürnbergistä. Karisto 1946 (ruotsinkiel. alkuteos Nürnberg i blixtljus)
Ferenc Móra : Laiho lainehtii : romaani. Karisto 1947 (alkuteos Éneka búzamezökröl)
Roy Vickers : Myrkytetty ruusu. Valittuja salapoliisiromaaneja 39. Karisto 1948 (alkuteos The mystery of the scented death)
Hans Jakob Christoffel von Grimmelshausen : Seikkailukas Simplicissimus : rehevän vallaton kuvaus kolmikymmenvuotisen sodan ajoilta : edellinen ja jälkimmäinen osa. Karisto 1950, 2. tark. painos 1976, 3. painos 1981 (alkuteos Der abenteuerliche Simplicissimus)
Edgar Rice Burroughs : Voittamaton Tarzan : apinain Tarzanin seikkailuja viidakossa. Karhu, Helsinki 1950 (alkuteos Tarzan the Invincible)
F. Wills Grofts : Groote-puiston murha. WSOY 1951, 2. painos 1955, 3. painos 1959 (alkuteos The Groote Park murder)
Karl May : Linnoituksen vanki ; suom. Werner Anttila ja Oskari Väänänen. WSOY 1956, 2. painos 1986 (koottu saksankiel. alkuteoksista Durch die Wüste ja Durchs wilde Kurdistan)
Karl May : Viimeinen karavaani ; suom. Werner Anttila ja Aake Ranta. WSOY 1956, 2. painos 1987 (koottu saksankiel. alkuteoksista Von Bagdad nach Stambul ja Durchs wilde Kurdistan)
Tarujen Hellas : vanhoja klassillisia satuja ; kertonut Gustav Schwab ; suom. Arnold Laurell ja Werner Anttila ; kuv. A. J. Carstens. Karisto 1957, 2. tark. painos 1977, 7. painos 2000

Lähteet

Werner Anttila SKS:n kirjailijamatrikkelissa
Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899

Orvokki J H Uotin rohtolistassa

http://abchomeopathy.com/r.php/V
ja indikatioissa ei vähempi kuin itse hinkuyskä, johon onneksi on nykyään rokote: pertussis rokote.

• Mitähän se orvokki sisälsi?

Ensinnäkin mikähän sen kielinen nimi on.

• Saksaksi:

Das Wilde Stiefmütterchen (Viola tricolor), im Volksmund auch Muttergottesschuh, Mädchenaugen, Gedenkemein, Schöngesicht oder Liebesgesichtli, gehört zur Familie der Veilchengewächse (Violaceae).

• Ruotsiksi:

Styvmorsviol (Viola tricolor) är en ört med flerfärgad krona.

• Englanniksi:

Viola tricolor, known as Heartsease, is a common European wild flower, growing as an annual or short-lived perennial. It has been introduced into North America, where it has spread widely, and is known as the Johnny Jump Up (though this name is also applied to similar species such as the Yellow Pansy). It is the progenitor of the cultivated Pansy, and is therefore sometimes called Wild Pansy; before the cultivated Pansies were developed, "Pansy" was an alternative name for the wild form.

Ja sitten sen alkaloideista ja lääkkeellisistä eduista:

• Ruotsalaisesta tekstistä löytyy tämä:Medicinalväxt

Avkok av torkade blad och blombärande delar kan användas till tvättning av finnig hy och behandling av mjölkskorv hos barn (Crusta lactea). Intag av preparat utvunna ur styvmorsviol är svagt urindrivande och gör att urinen luktar som katturin. ^[2] Många andra medicinska effekter av styvmorsviol har rapporterats genom tiderna. I svenska farmakopén kallas växten Herba Jacae. Den förekommer även i den tyska farmakopén. Ur torkade växtdelar kan utvinnas salicylsyra och violaquercitrin (summaformel C₄₂H₄₂O₂₄), en glykosid. Om bladknoppar gnuggas mellan fingrarna, kan man känna lukten av liniment, som är parfymerat med vintergrönolja (metylsalicylat, summaformel C₁₀O₄H₇).^[3] En annan luktliknelse är gångna tiders Björnklister.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Styvmorsviol

ja sitten PubMed lähde: Löydöt kyllä motivoivat ne orvokit mitä nykyisessä Uotin kylpylässä ilmestyy salaattilautasten reunoille. Tietellisesti ottaen tuollaisten orvokinkukkien nauttimisesta on antioksidatiivista hyötyä ja muutamin hyötyä varsinkin silmän rakenteelle.

Rev Med Chir Soc Med Nat Iasi. 2009 Jan-Mar;113(1):264-7.Pharmacognostic research on Viola tricolor L. (Violaceae).

Toiu A, Muntean E, Oniga I, Voştinaru O, Tămaş M.

Source(Lähde)

I. Haţieganu University of Medicine and Pharmacy Cluj-Napoca School of Pharmacy, Department of Pharmacognosy-Phytotherapy.

Abstract (Tiivistelmä)

In this study we analyzed the chemical composition and we evaluated the diuretic activity of aerial parts of V. tricolor L.

MATERIAL AND METHODS: ( Tutkimusaineisto ja menetelmät) For saponins and mucilages we have performed gravimetric methods, whereas for carotenoids, spectrophotometric determinations and HPLC analysis were performed. We studied the diuretic activity of tincture, using furosemide as the reference drug in male Wistar-Bratislava rats.

RESULTS (Tulokset)

Löytyy saponiineja , lima-aineita, karotenoideja, violaxantiinia, anteraxantiinia, luteiinia, zeaxzantiinia, alfa-kryptoxantiinia, betakaroteeniepoksidia, betakaroteeneja ja natrium- diuraattista vaikutusta.

We established the content in saponins (5.98%), mucilages (14.20%) and total carotenoids (18.46 mg/100 g). In fresh vegetal drug we have determined by HPLC 8 carotenoids: violaxanthin (352 microg/100 g), antheraxanthin (711 microg/100 g), lutein (1575 microg/100 g), zeaxanthin (1488 microg/100 g), alpha-cryptoxanthin (66 microg/100 g), beta-carotene 5,6-epoxide (133 microg/100 g), beta-carotene (1678 microg/100 g) and 9Z-beta-carotene (312 microg/100 g). We observed a moderate diuretic effect of tincture (diuretic index 1.103, saluretic index of Na+ 1.181, and saluretic index of K+ 1.365).

CONCLUSIONS (Johtopäätökset)

Violae tricoloris herba contains a high amount of saponins and mucilages and it can be recommended to complete the diuretic treatment.

PMID: 21491816 [PubMed - indexed for MEDLINE]

Juho H Uotin rintatee: Tähtianis.

• TÄHTIANIS on sata vuotta sitten käytetyltä latinalaiselta nimeltään Pimpinella anisum. NykyäänIllicium. Laji Illicium verum- nimellä kulkee RUSOTÄHTIANIS, se minkä kuorta käytetään mausteena.

http://en.wikipedia.org/wiki/Illicium_verum

http://fi.wikipedia.org/wiki/Anisruoho

Rusotähtianis (Illicium verum) (ent. tähtianis) on keskikokoinen ikivihreä puu. Samalla nimellä kutsutaan myös puun hedelmää, joka on yleinen vietnamilaisen ja kiinalaisen keittiön mauste. Rusotähtianista on viljelty jo varhaisista ajoista lähtien Kiinassa, eteläisessä Aasiassa ja Indonesian alueella- Aasiassa ja Indonesian alueella. Kiinaksi tähtianis tunnetaan mm. nimellä bājiǎo (八角), "kahdeksansakarainen".[Mausteena hedelmästä käytetään "tähden" kuorta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rusot%C3%A4htianis

ANIS (Pimpinella anisum), jo 100 vuotta sitten sai pitkät luettelot hyvistä vaikutuksistaan kuten matolääkevaikutusta lapsilla, imettäväisillä lisää maidon tuloa. Tehoaa keripukkia vastaan. Nykyään tiedetään, että sen aines on luonnon shikimihappolähde ja täten hyvin tärkeä Tamifluesiaine. Englantilainen Wikipediatieto siteerattuna:

Lääkekäytöstä egnlanniksi :

Medicinal uses Star anise has been used in a tea as a remedy for rheumatism Seeds are sometimes chewed after meals to aid digestion. As a warm and moving herb, star anise is used to assist in relieving cold-stagnation in the middle jiao, according to Traditional Chinese medicine.Modern pharmacology studies demonstrated that its crude extracts and active compounds possess wide pharmacological actions, especially in antimicrobial,antibacterial, [1] antioxidant, insecticidal, analgesic, sedative and convulsive activities. It is the major source of shikimic acid, a primary ingredient in the antiflu drug (Tamiflu).[2] Shikimic acid, a primary feedstock used to create the anti-influenza drug Tamiflu, is produced by most autotrophic organisms, but star anise is the industrial source. In 2005, there was a temporary shortage of star anise due to its use in making Tamiflu. Late in that year, a way was found of making shikimic acid artificially. Roche now derives some of the raw material it needs from fermenting E. coli bacteria. The 2009 swine flu outbreak led to another series of shortages as stocks of Tamiflu were built up around the world, sending prices soaring.[3]

Star anise is grown in four provinces in China and harvested between March and May. It is also found in the south of New South Wales. The shikimic acid is extracted from the seeds in a ten-stage manufacturing process which takes a year. Reports say[citation needed] 90% of the harvest is already used by the Swiss pharmaceutical manufacturer Roche in making Tamiflu, but other reports[citation needed] say there is an abundance of the spice in the main regions - Fujian, Guangdong, Guangxi and Yunnan.

Japanese star anise (Illicium anisatum), a similar tree, is not edible because it is highly toxic (due to containing sikimitoxin); instead, it has been burned as incense in Japan. Cases of illness, including "serious neurological effects, such as seizures", reported after using star anise tea may be a result of using this species. Japanese star anise contains anisatin, which causes severe inflammation of the kidneys, urinary tract and digestive organs.

• JUHO H UOTI mainitsi rintateen

e. ”Rintateetä: sekoitus puoliksi isoppia ja alteejuurta sekä yksi viidesosa pienennettyjä tähtianiksia. Niiden päälle kaadetaan isokupillinen kuumaa vettä ja annetaan hetkinen seisoa. Juodaan lämpimänä iltasella lisäämällä 2 teelusikallista hunajaa. ”

( Eräs aniksen yhteydessä mainittu sen ajan rintatee Brusttee löytyy saksalaisesta yrttikirjasta 1860- 1924 ja koostumus on seuraava, mikä muuten selittää, miksi tämä yksi mainittu kasvilaatu laatu Wollkraut (Verbascum phlomoides Rohtotulikukka, Läkekungsljus) on kohta museotavara.

Kun olin nuori , apteekki keräsi yrtteja ja kaikkein parhaimman palkkio sai rohtotulikukan terälehdistä. Se oli arvokkain apteekin ostama luonnonkukka. Se oli silloinkin Hämeessä harvinainen ja nykyään sitä ei oikeastaan enää tapaakaan. JH Uotin kirja ei ilmeisesti mainitse tätä rohtokasvia kuitenkaan anisteessään.

http://linnaeus.nrm.se/flora/di/scrophularia/verba/verbphl.html

Brusttee:Einen einfachen und sehr guten Brusttee erhält man , wenn 25 g Anis, 15 g Wollkraut oder Königskerzenblumen mit Zibeben (= Trockenbeeren, Zibiba) und Kandiszucker abgebrueht werden

(Windblumen-Königskerze ) Verbascum phlomoides .

Kommentti Kotioppaaseen , kolme rohtokasvia, jäkäliä ja isoppi

Minkälaisia kasvisuutteita Juho H Uoti suosi niin merkitsevästi, että asetti ne Kotioppaaseen 1912 ? Löytyykö niistä nykyaikana merkitseviä ja käytettyjä rohtoaineksia?

JUHO H UOTIN TEKSTI: 19= kasvien uutosliuvoksia y.m.

Kolme ensinmainittua rohtotyyppiä ovat virmajuuri, jäkälälaadut, joista mainitaan kaksi sekä isoppi: Netistä löytyy niistä paljonkin tekstiä.

• a. VIRMAJUURI , Valeriana officinalis. Löytyy nimellä ROHTOVIRMAJUURI

Tunnettu ja hyväksytty lääke meidänkin päivinämme.

Wikipediatieto: http://en.wikipedia.org/wiki/Valerian_%28herb%29

Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”.

Valeriaanauutteen biokemialliset tunnetut osatekijät: Alkaloideja ja muita:

actinidine,[2] chatinine,[2][3] shyanthine,[2] valerianine,[2] , valerine.[2]

Isovaleramide may be created in the extraction process.[4]

Gamma-aminobutyric acid (GABA).[5]

Isovaleric acid.[6]

Iridoids, including valepotriates: isovaltrate[2], valtrate.[2]

Sesquiterpenes (contained in the Volatile oil): valerenic acid,[7] hydroxyvalerenic acid and acetoxyvalerenic acid.[8]

Flavanones: hesperidin,[9] 6-methylapigenin[9] and linarin.[10]

• b. ”KANGAS eli NUMMIJÄKÄLÄ , Lichen islandicus”: Islanninjäkälän nykynimi on ISOHIRVENJÄKÄLÄ , Cetraria islandica

Tämä on Suomen yleisin jäkälälaji. Sitä on käytetty fytoterapiaan jo 1600-luvulta, mainitsee vastaava saksalainen Wikipediatieto.

(Vaikuttavien aineitten luettelo saksaksi: hakusana Jäkälät, Flechten, Lichenes: ischländische Flechte, isländisches Moos, Als therapeutisch wirksame Bestandteile enthält Isländisch Moos Bitterstoffe, Flechtensäuren, Iod, Schleimstoffe und die Vitamine A, B₁ und B₁₂.)

Ruotsalaiset antavat jopa käyttöohjeitakin ja ravintosisällön:

http://sv.wikipedia.org/wiki/Islandslav

”Färsk lav ca 67 % vatten och C-vitamin (askorbinsyra) 0,8 mg/hg Låga halter av liptider, proteiner, mineraler Lavsyror: fumarprotocetrarsyra, alloprotocetrarsyra, usninsyra, protolichesterinsyra, cetrarsyra.[2] Kan från omgivningen koncentrera bly, kadmium och kvicksilver med en benägenhet som är 300 gånger större än för råg. Torrsubstanss: Kolhydrater, bl a
lichenin (lavstärkelse), isolichenin 80 Protein 4,25 Fett 2,6 Stärkelse 2,29 Glukos, fruktos 1,63 Sackaros 0,06 Kalium 250 Järn 53 Magnesium 27 Kalcium 4,8 Zink 4,8 Mangan 1,7”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4

• ”HELMIJÄKÄLÄ (Sphaerococcus crispus lichen carragahen)”. Ilmeinen nykynimi on IRLANNINSAMMAL, punainen jäkälälaji, Chondrus crispus.

http://de.wikipedia.org/wiki/Knorpeltang

Nimeä etsin eri kielistä. Suomalaista sanaa helmijäkälä ei löydy, mutta vastaava on Perlmoos tulee saksasta:

Der (Gemeine) Knorpeltang (Chondrus crispus), auch als Knorpelmoos, Irisch Moos bzw. Irländisches Moos, (irländisches) Perlmoos oder Carrag(h)een-Alge oder -Moos benannt) ist eine Rotalge der nordatlantischen Küsten.

Irlanninsammalta kasvaa Atlantin rannikoilla kivien päällä matalassa vedessä. Levästä saadaan karrageeniksi kutsuttua polysakkaridia, jota käytetään hyytelöinti- ja sakeuttamisaineena. Sitä merkitään lisäaineena E-koodilla E407 ja käytetään esimerkiksi hammastahnoissa, makeisissa, kastikkeissa ja lääke- ja kosmetiikkavalmisteissa, jäätelössä. Levää myös viljellään karrageenin tuotantoa varten.

• ” ISOPPI (Hyssopus officinalis)”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Iisoppi

Isoppi on aromaattinen yrtti, kuuluu minttukasveihin Lamiaceae. Isoppia tai iisoppi oli pitkään Suomessa apteekkirohto. Kasvin kukkivista latvoista tehtiin lääkettä mm. astmaan ja keuhkoputkentulehdukseen. Kasvin sisältämä karvasaine marrubiini helpottaa liman erittymistä hengitysteistä. Iisoppiöljy sisältää bakteereita tuhoavia ketoneita, minkä vuoksi sitä on käytetty haavojen ja ihosairauksien hoitoon. Vaikka siitä saatava öljy on tehokas apu bakteereja vastaan, niin se on samalla myös hermomyrkky, joka voi laukaista epileptisen kohtauksen. Mainitaan sen olevan antibakterielli kasvis ja sitä on tutkittu tieteellisesti paljon.

http://www.ehow.com/list_7371411_antibacterial-properties-hyssop.html.

Isopin pääalkaloidit ovat monoterpenoideja. Isopissa on runsaasti myös flavonoideja. Antibakteriellejä ovat isopin tanniinit. Isopin haihtuvat aromaattiset komponentit on analysoitu: http://www.mdpi.com/1420-3049/16/5/4131/

Isopilla on antivirus- ja antimikrobiominaisuuksia. Englanniksi meriittejä luetellaan näin: The therapeutic properties of hyssop oil are anti-rheumatic, astringent, antiseptic, antispasmodic, carminative, cicatrisant, digestive, diuretic, emmenagogue, expectorant, febrifuge, hypertensive, nervine, sudorific, stimulant, tonic, vermifuge and vulnerary. http://www.health-care-tips.org/herbal-medicines/hyssop.htm

ISOPPITIEDE:

http://www.simplysolutions.net/prlproductinfo/Article/Research-Hyssop%20LSS.pdf

KOTIOPAS 1912: 19= Kasvien uutosliuvoksia

Minkälaisia kasvisuutteita Juho H Uoti suosi niin merkitsevästi, että asetti ne Kotioppaaseen 1912? Löytyykö niistä nykyaikana merkitseviä ja käytettyjä rohtoaineksia?

TAUSTA

Tähän kirjoitan Kotioppaan sivut 199- 207. Sitten katson mainittujen ainetten vaikuttavia lääkkeellisiä komponentteja internetin kautta ja teen yhteenvetoa.

1900 alussa oli jo saksankielistä kirjallisuutta rohtokasveista suomalaisten lääkäreitten saatavilla. Juho H Uoti aloitti yliopisto-opiskelunsa 1800 luvun lopulla Helsingin Yliopiston lääketieteellisen puolella ja sieltä siirtyi luonnontieteelliseen tiedekuntaan ja vasta myöhemmin teologiselle alueella: Tieteellinen kirjallisuus oli lähinnä saksankieleistä siihen aikaan. Sitten KJ Uoti tilasi saksankielisen yrttilääketieteen teoksen 1930-luvulla, mutta tämä kirja antaa heijastusta siitä tietämyksestä, mikä vallitsi jo 1860 ajoista lähtien, koska kirjan alkuperäinen ensimmäisen painoksen esipuhe oli tehty 1860 ja yhdeksännen painoksen vuonna 1924: Das grosse illustrierte Kräuterbucsh. KJ:n hankkima teos oli vuoden 1924 painos, Juho H Uotin jälkeiseltä ajalta. Kirja esittää 166 sen ajan tunnettua lääkekasvia. Juho Uoti teki suppean valinnan niistä tunnetuista Kotioppaaseen.

• JUHO H UOTIN TEKSTI:

”19= kasvien uutosliuvoksia y.m.

Niitä voidaan käyttää kylpyjen rinnalla jouduttamassa paranemista. Mutta on muistettava, että ne eivät voi muuttaa verenkiertoa eivätkä siis myös taudin aíheutusta kudoksissa. Ne avustavat siis vain ruumiin toimintaa poistamaan kudoksista verenkierrosvirheen seuraamuksia: tulehduksia, ärtymiä, märkimää, tursastumista y.m. Jos siis verenkierron virheellisyyttä ei poisteta kylvyillä, niin tauti ilmenee uudestaan, koska aihe on jäljellä, liuvoksien käyttöä jatkettaissakin. Tässä jäljempänä esitetään sellaisia kasvien uutosliuvoksia, jotka vaikuttavat joko kautta ruumiin tai vain määrättyihin elimiin tai kudoskohtiin. Niitä saadaan kuivatuita kukkia tai kasvien muita osia keittämällä vedessä tai vaan kostuttamalla, kuumaa vettä niiden päälle kaatamalla ja jonkun aikaa seisottamalla. Ne kaikki ovat sellaisia, että niitä saattaa nauttia halun mukaan, sillä enemmän nautittaessa lii´at menevät hukkaan.Se vain on otettava huomioon, ett´ei niitä saa sitten enää käyttää, kun kipu tai tauti on poistunut. Sillä silloin ne ehkäisevät elimistön vahvistumista ja karaistumista tulemaan toimeen ilman apua.

a. Pään pakoitusta ja muita hermotauteja poistavaa teetä saadaan väkevätuoksuisesta virmajuuresta (Valeriana officinalis). Jo sen tuoksukin haisteltuna vaikuttaa sitä.

Keuhkojen tulehtumista ja ärtymistä sekä rintaveren sylkyä, mutta ei parhaillaan kuumetta ollessa:

b. Kangas-l. Nummijäkälää ( Lichen islandicus) puhdistetaan 500gr., hakataan pieneksi ja valellaan illalla laimealla lipeällä sekä annetaan seisoa seuraavaan aamuun. Aamulla jäkälät huuhdotaan vedessä puhtaaksi, keitetään 8 litrassa vettä umpinaisessa astiassa siksi, että vettä on vähentynyt noin kolmannes ja siivilöidään vaatteen läpi. Sitä otetaan 2- 4 teekupillista 2-4 kertaa päivässä joko paljaaltaan tai maidossa.

Tai

Helmijäkälästä (Sphaerococcus crispus lichen carragahen)

20 grammasta jäkälää neljänneslitrassa vettä runsas puoli tuntia. Se hyytelöityy jäähtyessä. Sitä nautitaan 2-4 teelusikallista muutamia kertoja päivässä.

d.Isoppia (Hyssopus officinalis) käytetään teenä röhkäyskässä y.m. Keuhkojen kivuissa. Kootaan kukkiessa, kuivataan hyvin ja varovasti.

e. Rintateetä: sekoitus puoliksi isoppia ja alteejuurta sekä yksi viidesosa pienennettyjä tähtianiksia. Niiden päälle kaadetaan isokupillinen kuumaa vettä ja annetaan hetkinen seisoa. Juodaan lämpimänä iltasella lisäämällä 2 teelusikallista hunajaa.

f.. Orvokki (viola) uute, kiehuvaa vettä kaadetaan kuivattujen kukkien ja lehtien päälle ja annetaan seisoa puoli tuntia, juodaan teenä hinkuyskää ynnä ärtymää y.m. poistavana.

g. Minttuteetä( Mentha crispa) käytetään samoin kuin isoppiakin, yskää rintakipuja ja oksetusta vastaan.

h. Ruo´ansulatuskanavan tulehduksia ja ärtymiä y.m. poistavat kurkusta aina peräsuoleen asti: kuivatuista mustista viinimarjoista sekä pensaan kuivatuista lehdeistä keitetty tee.

i.Vatsaa vahvistavaa teetä saadaan:

Kaksi teelusikallista raatteen (Folia menyanthis) tai koimarunan (artemisia absinthum) lehtiä isoon kupilliseen kuumaa vettä.

j. Suolistoa ja kohtua vahvistavaa teetä on pyörtänekärsämö (Achillea mille folium) tee. Siihen käytetään sen kasvin kuivatuita kukkia ja lehtiä 1-2 ruokalusikallinen 3 desilitrassa lämmintä vettä, joka saa vetää, kunnes jäähtyy. Sitä juodaan ulostusten ollessa kehnoja, peräpukamien vaivatessa, valkojuoksussa ja rajuissa kuukautisissa y.m. (My COMMENTS: Tämä tee toimi Uotin parantolan ainoana iltateelajina vuosikymmenet 1900-luvulla. Sita poimittiin koko Uotin perheen voimin kedoilta, mutta sitä saattoi ostaa myös apteekista. Lisäksi oli tarvittaessa apteekista ostettu sennatee mahdollinen).

k. Saleppivelli, jota valmistetaan hienoksi survotuista saleppijuurista (Subera salep), joita otetaan 10 gr. Litraan kuumaa vettä tai maitoa. Sitä otetaan teekupillinen kerrallaan ripulissa, punataudissa ja muissa suolikivuissa.

l.Tammenterho-uutos valmistetaan puhtaista madottomista tammenterhoista, jotka kuoritaan, leikellään neljänneksiin, kuivataan lämpimässä uunissa ja paahdetaan ruskeahkoiksi. Ne jauhetaan ja jauhetta pannaan 3 ruokalusikallista litraan vettä sekä keitetään 15 minuttia.

Sitä annetaan lapsille risataudissa ja kuihtumuksessa 1-2 kupillista, johon sekoitetaan maitoa ja hunajaa ma´un mukaan.

m. Vatsaa ja suolistoa vahvistaa, puhdistaa ja poistaa sieltä huuruja Putkesta (Angelica sylvestris) keitetty tee.

n.Vatsaa vahvistavaa vettä saadaan myös Gentiana kasvista, jota saadaan helpolla rohdoskaupoista, keittämällä sen juuria 1 tunti 20 kertaisessa painomäärässä vettä. Annos puoli kupillista.

o. Vatsaa vahvistavaa on myös mansikan lehdistä valmistettu tee hunajan kanssa.

p. Vatsaa vahvistavat myös leskenlehti-( Tussilago farfara) ja kuisma ( Hypericum)-tee.

Samaa vaikuttavat kouralehdestä (Plantago lanceolata) valmistettu tee. Sen lehti, pantuna haavalle, sitoo haavan reunat hyvin visuun kiinni.

r. Ruoansulatusta vahvistavat myös katajan marjat Niitä imeskellään yksi ensi päivänä ja kaksi kunakin seuraavana päivänä lisäksi siksi, että päästään 15:een. Siitä palataan taas samoin takaisin yhteen. Niiden imeskely suojelee myös vatsaa tartunnalta. Tartuntaa estää myös katajan savu.

Pehmittäviä ja ulostavia aineita ovat:

s. Magnesia otettuna 1-3 teelusikallista kerrallaan lämpimässä vedessä tai hunajavedessä.

s.a. Paatsamakeite, lieventävää ja ulosoavaa ainetta. Sitä saadaan 40 gr. paatsaman kuoria (Cortex frangulae) ja 4 gr. kuminoita, jotka keitetään 10 desilitrassa vettä siksi, että se on vähentynyt puoleensa. Sitä otetaan tarvittaessa 1-3 ruokalusikallista.

s.b. Sennatee, jota valmistetaan kukkuruokalusikallisesta sennalehtiä, jotka pannaan pulloon, johon kaadetaan puoli litraa kiehuvaa vettä. Sen annetaan suljettuna seisoa 1 tunti ja siivilöidään liinavaateen lävitse. Siihen saatetaan lisätä väskynäkeitettä tai ruokalusikallinen sitroonamehua. Sitä otetaan yhtenä annoksena puoli kupillista joka toinen tunti.

t. Kouristusta, puhistusähkyä, värvevammoja, kohtuvikoja y.m. poistava teetä saadaan saunakukista (flores chamomillae). Niitä kootaan kukkiessa ja kuivataan hyvin.

u. Munuaisia vahvistavat: mansikkain syönti.

u.a. Samoin vaikuttaa orjantappurapensaan marjoista keitetty tee.

v.Virtsarakosta poistaa tulehdusta ja ärtymää seljapuun (Sambucus ebulus) juuresta keitetty liuvos.

x.Ihotaudissa ja keripukissa käytetään piparuuttijuomaa, jota valmistetaan pienennetystä piparuutista 50 g. ja puolen litraa tuoretta kaljaa. Sen annetaan vetää lämpimässä paikassa 2 päivää. Sitä juodaan puoli teekupillista aamuin illoin.

y. Hi´estyttävää ja verta puhdistavaa juomaa on seljäkukkatee, jota sadaa kourallisesta kuivatuita seljapuun kukkia ( Flores sambucui) ja kolme neljänneslitraa kiehuvaa vettä, antamalla hetken vetää, Sitä juodaan lämpimänä 1- 4 kupillista maata mennessä.

z.Yleiseen vahvistavaa ja kuumetta poistavia liuvoksia ovat:

Rouhituita kiinankuoria 20 gr. Neljänneslitrassa kiehuvaa vettä, joka seisotetaan pullissa muutamia tunteja, huiskuttamalla pulloia silloin tällöin. Neste siivilöidään liinavaateen lävitse sekä lisätään joku määrä kanelia ja hunajaa ma´un mukaan. Sitä otetaan 1-2 ruokalusikallista muutamia kertoja päivässä.

ä. Sisäistä verenvuotoa seisauttava, ruo´ansulatuskanavan, munuaisten ja keuhkojen ärtymiä poistavaa ja virtsaa erittävää teetä saadaan nokkoisesta (urtica dioica) .

ä.a. Nenän, kohdun y.m. vuotoa, keuhko-, vatsa- y.m. kipuja poistaa korte( Eqvisetum) tee nautittuna 4-5 kertaa päivässä kupillinen.

Kuumejuomiksi sopiva:

ä.b. 1) Ohravesi, joka valmistetaan neljänneskilosta puhtaita ohria, keittämällä niitä 3 litrassa vettä siksi, että ne hyvin halkeilevat. Liemi siivilöidään vaateen läpi ja siihen sekoitetaan jotakin marjamehua tai hunajaa tai siirappia, ma´un mukaan.

ä.c. 2) Vesisopat, jotia saadaan keittämällä kaura-, riisi- y.m. ryynejä ja lisäämällä hunajaa ma´´un mukaan.

ä.d. 3) Hedelmäsopat, joita saadaan keittämällä kuivatuita omenia, kirsikoita, luumuja, väskynöitä, orjantappuramarjoja, mustikoita y.m.

ä.e.4)Leipävesi, jota saadaan keittämällä 250 grammaa leivän viipaleita 3 litrassa vettä hyvä tuokio ja sitten siivilöimällä se sekä sekoittamalla siihen toinen verta kiehuvaa vettä.

ä.f. 5) Kaljamaito, jota saadaan keittämällä maitoa ja kaljaa, puoliksi kumpaakin.

Kuumeessa on juoma juotava hyvin lämpimänä ja yleensä juotava hyvin runsaasti, sillä sisäänhengitetty höyry ja kuuma juoma jouduttavat veren irtautumista sisältä ja hikoilun alkamista. Samaa edistää ahkera ihon kylmään veteen kastetulla pyyhimellä hieronta ja sen kuivaamatta jättäminen.

ö. Nyrjähtäneitten jäsenten turvotusta ja kipuja poistavat Ankelikan (Angelica montana) kukat ja juuret, jotka riivittynä ja vedellä kostutettuina pannaan kääreenä kipeälle kohdalle.

ö.a. Tulehtuneita ja kipeitä silmiä voidaan hautoa kastamalla puhdasta liinavaatetta sellaiseen veteen, joka on saatu kaatamalla kuumaa vettä silmäruohojen ( Eufrasia officinalis) päälle ja antamalla sen kirkastua.

ö.b. Turvottuneita kaularauhasia voidaan hautoa sellaisella villavaatepeitteisillä kääreillä, joita kastetaan jäähtyneeseen tammenkuorikeitokseen, jota on keitetty puoli tuntia. Samallainen keite 28 asteisena istumakylpynä poistaa peräsuolen tursastumia."

TEKSTISSÄ MAINITUT ROHTOKASVIT

Kts. seuraavia katsauksia.

Rohtovirmajuuri, Valeriana officinalis, Kangas eli nummijäkälä Lichen islandicus, Helmijäkälä Sphaerococcus crispus lichen caraghaen,

Juho H Uotin ajatelmia muistivihosta LXXII-LXXIII

My COMMENTS: Juho H Uoti korostaa muistiinpanoissaan ymmärryksen merkitystä ja julistaa lähimmäisenrakkautta ja epäitsekkyyttä aivan muodoissa jota voidaan sanota Hillelin opiksi- Hillel on niitä jotka auttavat muita niin paljon, että itse jäävät lumihankeen. Toisaalta Juho H Uotin poliittinen ohjelma myöhemmin (1914-1916) on kuin sekundäärinen seuraus , minkä elämän vaatimukset lopulta tuottavat, koska kristillinen uhrautuvaisuus ei ole sellaista, mikä saa palkan tältä maailmalta. Hänen oikeudentuntonsa purkautuu ohjelmassa Herran Kansan Tasavalta (1916)/lb

Juho H Uotin muistivihosta 1910

(AUKEAMA LXXII Seitsemäskymmenestoinen (Sivu 147-148)(Lauseet 483-495)

• Kykyjä, joiden kautta yksilö (olento) joutuu suhteisiin toisiin yksilöihin nähden.

1. Itsestään ja olemisestaan tietoisuus

2. Etunsa ja hyötynsä ymmärtäminen

3. Parhaaksiharkitun tahtominen.

4. Itsestäänmääräämis- ja valintavapaus

5. Harrastustensa ja pyrkimystensä toteuttaminen toiminnassa

Nämät suhteet hänellä ovat kaikissa elämän vyöhykkeissä.

• Järjeksi nimitetään yhteisellä nimellä kaikki nämä suhteet ylemmässä elämässä.

• Mutta etupäässä ylemmässä elämässä viisaus on se ymmärryksen laatutapa, jolla ymmärrys toteuttaa elämästä saavutettuja rakennuksia.

• Ominaisuudet, joihin perustuu se päämäärä, johon ihminen kykyjensä kautta pyrkii, ovat osia ihmisen olemuksesta. Ominaisuudet ovat kehityksessään ja ehdollisia.

• Jumalallinen järki osoittaa jumalallista ylempää elämää.

Kykyjen suhteet:

• Olemattomia ominaisuuksia (kykyjä) saattaa tulla siirtymisen kautta.

• Toiset ominaisuudet saattavat päästä etusijalle, toiset saattavat kuoleutua tai kokonaan hävitä käytännön puutteesta.

• Ominaisuuksien kehityssuunnan määrää ymmärrys.

• Tahto pyrkii toteuttamaan toiminnassa parhaaksi ymmärrettyä.

• Tahto ja toiminta ovat elämän ominainen näkyväinen puoli ja ymmärryksen tuottama tulos.

• Korkeampi elämä tahtoo ymmärrystä, jossa se osoittaa todella edullisen.

• Järki on se, johon kaikki perustuu ja kaiken päämäärän osoittaa.

• Herra tahtoo, että järki saisi olla ymmärrykselle elämän valkeutena. Se on : että ihminen sovelluttaisi korkeamman elämän viisauden tähän elämään ja mukaannuttaisi tähän elämään ja mukaannuttaisi tämän elämän korkeampaan. Valtaisi tämän elämän

(AUKEAMA LXXIII Seitsemäskymmeneskolmas Sivu 149-150, lauseet 495-505)

• Ymmärrys kokoo sen elämän vyöhykkeen kokemukset ja on sen elämän valkeutena, johon se kuuluu.

• Ymmärrys kuuluu aina uloimpaan elämänvyöhykkeeseen ja kerää siitä kokemuksensa.

• Jos sillä ei ole korkeamman elämän valoa, jumalallista järkeä, ohjeenaan, niin se etsii vain (parhaimipia tilaisuuksia aistilliseen. toteuttaa olentonsa asitillisessa elämästä.

• Rakkaus on jumalallista.

• Itsekkäisyys on aistillista, maailmallista.

• Rakkaus on luonteeltaan uhrautuvaista.

• Jumallinen viisaus pyrkii rakkaustoimintaan = uhrautuvaisuuteen; tutkii, miten edullisimmalla tavalla voisi olla hyödyksi toisille Herran käskyjen mukaisesti = pyrkii saamaan kykynsä ja palveluksensa tosi hyötyätuottavimmaksi toisille.

• Maailmallinen viisaus on oman edun viisautta, itsekkäisyyttä.

• Maailmallinen viisaus pyrkii saattamaan kykynsä ja palveluksensa edullisimmaksi itselleen maailman ohjeiden mukaisesti.

• Jo se on Herran vaikutuksen alaista elämää, kun suodaan toiselle se kuin itsellekin. Mutta elämä lähenee Herraa siinä suhteessa kuin unohdetaan oma itse.

• Moni saattaa unohtaa sen siinä toivossa, että se tulee toisessa muodossa palkituksi. Mutta sellaista unohdusta seuraa katkera pettymys, sillä- vain se etuus, unohdus, palkitaan, joka löytää ilonsa itseuhrautuvaisuudessa. Se on: jolle oman sydämensa rakkaus riittää palkaksi.

Juho H Uotin ajatelmia muistivihosta VII-XIII

Juho H Uotin ajatelmia Näissä hän ilmaisee analysoivia pohdintojaan elämän ja kuoleman , taivaitten ja kadotusten olemuksista sekä hengen, sielun, aineen, tietoisuuden ja ruumiin solujen välisestä liittymisetä. Hän samalla ikäänkuin ratkaisee opetuslapsen kysymystä Jeesukselle: Herra mitä me siitä saamme palkaksemme, kun seuraamme sinua. Moni ajatus on todella yllättävä ja poikkeaa konservatiivisesta ajattelusta.

Muistivihon tekstiä vuoden 1910 aikaan Aukeamilta VII-XIII)

(Aukeamalta VII sivulta 18 lauseet 43-48)

• Kaikesta siitä, mitä ihminen tietää, hyötyy ihminen vain sen verran, minkä hän saattaa toteuttaa elämässä.
• Ihminen on hänen tahtonsa laatuinen, sillä hänen tahtonsa muodostaa hänet.
• Mutta hänen ajatuksensa muodostaa vain siinä määrässä, kuin se sisältyy hänen tahtoonsa.
• Hänen tahtonsa toteuttaa hänen sydämensä rakkautta.
• Ihmisen toiminta kuvastaa siis kuvastaa hänen sydämensä rakkautta.
• Se siis mitä ihminen rakastaa , on hänen todellista omaansa, koska hän tahtoo vain rakastamaansa..

(Aukeamalta VIII sivuilta 19-20, lauseet 50-57)

• Sisäisessä, kätketyssä elämässään ihminen aina on rakkautensa mukainen, mutta ulkoisessa elämässään hän usein välttelee näkyä todellisena pelosta joutua rangaistavaksi tai pelosta vahingoittaa etuansa tai asemaansa.

• Se, joka johtaa meidän tahtoamme, on meidän todella uskomaamme.
• Meidän toimintamme kuvastaa siis meidän uskomaamme ja toteuttaa sitä. Sen tähden on niin äärettömän tärkeätä, että oikea tieto, oikeat totuudet, valaisevat meidän tahtoamme.
• Herran totuudet ovat taivaiden läpi ulottuvia totuuksia. Se, joka niissä riippuu,ei kuole koskaan.
• Sitä, jota ihminen ei tahdo, ei toteuta elämässään, ei hän myös usko todeksi. Se on vain hänellä hyödyttömänä tietona.
• Usko on elämän valkeutta.
• Usko osoittaa ihmisen elämän suuntaa.

• Ihmisen todellisena uskona on se tieto , joka purkautuu hänen toiminnakseen.

(Aukeamalta IX sivuilta 21-22, lauseet 58- 60)

• Jumalaa on rakastettava yli kaiken.
• Häntä rakastetaan toteuttamalla Hänen käskyjänsä.
• Kanssaihmisiä rakastettaessa ei saada rikkoa Jumalan käskyjä eikä kieltoja.

(Aukeamalta X sivuilta 23-24 , lauseita 66-74)

• Usko on sydämen osuus taivaallisesta rakkaudesta ja sisäinen totuuteen taipuvaisuus.
• Se ihminen tulee taivaaseen, jota hallitsee taivaallinen uhrautuva ja itsensäkieltävä rakkaus.
• Se ihminen tulee kadotukseen, jota hallitsee itsekkäisyys.
• ja siitä, missä määrässä nämä rakkaudet vallitsevat, riippuu mihin taivaan tai kadotuksen yhdyskuntaan ihminen tulee kuulumaan.
• Herrassa taivainen rakkaus on kirkkaimpana
• ja maailman ruhtinaassa on itsekkäisyys huipussaan.
• Se, mitä ihminen rakastaa, kuvastaa hänen todellista olemustaan, sillä hän tahtoo myös rakastamaansa.
• Kun hän aina pysyy sellaisena kuin hänen rakkautensa, hänen tahtonsa on, niin hänelle on edullista kehittää sitä rakkauttansa sitä toteuttamalla, ja hänen rakkautensa on jumalallista.
• Mutta jos hänen rakkautensa on itsekkäisyyden hämmentämää, niin hänen tulee masentaa itsekkäisyyttänsä ja kehittää taivaallista perintöänsä.

(Aukeamalta XI sivuilta 25- 26, lauseita 75-82)

• Kaikella olevalla on edellytyksensä.
• Kunkin olevan edellä on ollut jotakin, joka on saattanut uuden olevan mahdolliseksi.
• Ei mikään olemassa oleva ole esiintymismuodoltaan ollut samaa, mutta laadultaan on kaikki ollut samaa.
• Aina on ollut henkeä,voimaa ja liikettä ja niiden yhdistelmiä.Ja aina nämät ovat pukeutuneet muotoihin, jotka pyrkivät täydellisentymään.
• Uhrautuvainen rakkaus altistuu luonnostaan Herran käskyjä toteuttamaan ja saavuttaa riemunsa niiden mukaan eläessänsä.
• Hän etsii toisen parasta, tekee oikeutta ja rakastaa totuutta. Hän elää Herran käskystä.
• Itsekäs harrastaa kaikkea vain itsensä tähden. Antaa toisellekin vain saadakseen siitä korvauksen, joko vallan, kunnian, maineen, arvon, yhteiskunnallisen aseman, voiton tai muun hyödyn muodossa. Hän tekee oikeuttakin ja puhuu totuudesta saavuttaaksensa sen kautta jotakin etua.
• Totuus on uhrautuvaisen rakkauden valkeutena.

(Aukeamalta XII sivuilta 27-28 lauseita 83- 92)

• Valhe on itsekkäisyyden valkeutena.
• Herran puheet ovat totuuksia ja totuuden lapset kuuntelevat totuutta sekä saattavat sen oikeuksiinsa.
• Valheen lapset pakenevat Herran valkeutta ja vihaavat sitä.
• Valheen lapset rakastavat sitä valkeutta, joka osoittaa heidän itsekkäät työnsä hyviksi ja oikeiksi.
• Ihmisten sydämen rakkaus erottelee ihmiset kahtia
• Ja heidän sydämensä rakkauden mukaan he myös valitsevat itselleen valkeuden.
• Kaikkien mielestä juuri heidän oma valkeutensa on oikea ja todellinen valkeus.
• Jos ihmisen sydämen rakkaus on jumalallista valkeutta, niin hän rakastaa jumalallisia totuuksia.
• Mutta jos hänen sydämensä rakkautena on itsekkäisyys, niin hän rakastaa valhetta, sillä itsekkäisyys on ihmisen valheellinen etu.
• Ihmisen todellinen etu on altistumisessa, koska hän vain silloin on mahdollinen kokonaisuuteen, s.o. Jumalaan liittymään.ja mitä iloisemmin hän sen tekee, sitä onnellisempi hän on. Kun hän sen tekee koko sisällisen halunsa voimalla, niin hän on onnellisin.

Aukeamalta XIII sivuilta 29-30, lauseita 93-94)

• Se, joka liittyy Jumalaan, hän elää ijäti.
• Se, joka vain yksilöönsä sulkeutuu, hän sulkee itsensä pois Jumalasta ja jää ainaisen kuoleman varaan, vaikka hän ei voi koskaan loppuun kuolla, koska hän ei ole koskaan alkanutkaan, mutta hän kadottaa yhä ulkoista elämäänsä ja riippumattomuuttansa ja kärsii sen takia tuskia.

Juho Uotin ajattelua. Muistivihko sivut 1-2

Vihossa oli yksi irtolehti joukossa.

1- Älä iloitse vihollisesi vahingosta, koska Herra on käskenyt häntä rakastaa.

2- Älä valhettele.

3- Älä petä.

4-Ole tarkoin oikeamielinen sinusta riippuvalle, ettei Herra hylkäisi sinun palvelustasi, sillä onko mahdollista sille antaa valtaa, joka ei kykene oikeutta jakamaan.

5- Jos tahdot omastasi Herralle antaa, niin anna tarvitsevalle, joka Herran tietä kulkee.

6- Muista kuulla tarvitsevan puhetta, että sinunkin pyyntöjäsi tarkkaisi kuuleva korva.

7- Ole leskien ja orpojen holhoajana ja lohduttajana.

8- Älä anna vaikutusvaltaisten suosion johtaa itseäsi väkivaltaisuuteen heikompiasi vastaan, sillä tiedä, että se sinun suosiosi on juuri palkinto sinun tai edeltäjiesi Herran tahdon noudatuksesta ja menetetään, jos luovutaan siltä tieltä .

9- Älä aseta tavaran ja rikkauksien hankkimista päämääräksi, sillä se mikä on sinun omaksesi määrätty, tulee sinulle ilman erityisiä ponnistuksiasi.

10- Ole sinä vain uskollinen Herralle ja tehtävällesi, sekä etsi, missä olisit muille hyödyksi vieläpä lepoaikanasikin, niin Herra tallettaa sinua varten kulumattomia ja poistumattomia tavaroita yltä kyllin.

11- Ole varuillasi, ketä nuhtelet, sillä tyhmä suuttuu ja vain viisas oppii.

12- Älä asetu ketään neuvomaan, jos et häntä rakasta, sillä et sinä rakastamattomana voi saavuttaa neuvottavasi luottamusta ja nuhtelisit toista vain osoittaaksesi paremmuuttasi.

13- Jos huomaat iloitsevasi vahingosta, niin ymmärrä olevasi suuressa kurituksen tarpeessa.

Mitä Luontainen Terveyskunta tahtoo ? 1914

Luontainen Terveyskunta (LTK)  Mitä Luontainen Terveyskunta tahtoo?

Luontaisen Terveyskunnan toiminnanohjeet

1. Isän valtaan asettama Juudaan Jalopeura, Natsarealainen Jeesus, on meidän hallitsijamme ja Herramme. Hänen käskynsä vain velvoittavat meitä sisäisesti ja ohjaavat toimintaamme.
2. Me toteutamme niitä yhteiselämässä luontaisen terveyshoidon alalla.
3. Me kunnioitamme myös keskeisiä päätöksiämme asiamme menestymisen tähden ja noudatamme niitä tarkkuudella.
4. Me pyrimme toiminnassamme olemaan Herran yhteydessä.
5. Herran tahdon toteuttajina me olemme hänelle tilivelvollisia toiminnastamme. Toinen ei saa määritellä toisen suhdetta Herraan. Toinen ei saa pyrkiä velvoittamaan toistansa sisäisesti.
6. Meidän tunnuslauseemme on: Vesi vanhin voitehia, Jumala parantajia.
7. Me käytämme luontaisia ja henkisiä voimia.
8. Me tähtäämme koko ihmisen parantamiseen.
9. Me annamme Herran johtaa henkemme puhdistamista ja parantamista.
10. Me alistamme tunne- ja viettielämämme Herran puhdistamalle hengelle.
11. Me opetamme jäseniämme välttämään kaikkia hermostoa kiihottavia, huumaavia ja päihdyttäviä sekä kudoksia turmelevia aineita.
12. Me opetamme jäsenillemme luonnollisia elämäntapoja.
13. Me opetamme jäseniämme hoitamaan terveyttänsä luonnollisella tavalla ja käsittämään, mikä on elämää hyödyttävää.
14. Terveyskunnan perustaja johtaa ja opettaa kuntaa.
15. Terveyskunnan jäsenet keskustelevat ja päättelevät terveyskunnan asioista.
16. Terveyskunnassa on kahta lajia jäseniä: hoitajia ja kannattajia.
17. Hoitajat kokoontuvat erikoisiin kokouksiinsa käsittelemään terveyskunnan asioita^.
18. Terveyskunnan kokouksissa valitaan kunnan toimihenkilöt ja päätösten toteuttajat.
19. Terveyskunta pyrkii nostamaan perheet terveyshoidon keskuksiksi.
20. Terveyskunnan hoitolat ovat siis perheitä, joihin otetaan potilaita hoidettavaksi luontaisella tavalla.
21. Hoitolat valvovat tilaisuuden mukaan myös ulkopuolella olevien potilasten hoitoa^.
22. Terveyskunnan jäsenet ovat ensimäisiä hoidettavia.
23. Terveyskunta kokonaisuudessaan, yhteistunteen elähyttämänä, avustaa yksityisjäseniänsä niissä vaikeuksissa, jotka heitä kohtaavat toteuttaessaan kunnan periaatteita ja saamiansa tehtäviä.
24. Terveyskunnan tunnustimena ovat helakan kullankeltainen ja syvän punainen karve.
25. Nämä Luontaisen terveyskunnan toiminnan ohjeet ovat yhtenä kunnan jäsenyyden merkkinä ja pidetään näkyvissä seinällä. Toisena jäsenyyden merkkinä on Suomen kilpikuva meidän antamine lisäyksineen punaisella pohjalla ja keltaisella jalopeuralla, sydämen muotoisena, hallitsijaseppel yllä, kulmissa kirjaimet L, T, K, ja kannetaan näkyvissä puvussa.

Mitä luontainen terveyskunta tahtoo?

Me sen jäsenet tahdomme, niinkuin toimintamme ohjeet osoittavat, että koko ihminen tulee terveeksi. Mutta ennenkuin se saavutetaan, täydytään poistaa kaikellaiset elämän valheet. Sillä yksilön ja yhteiskunnan valhe-elämä tuottaa tauteja yksilön ja yhteiskunnan ruumiiseen.Lääketiede sanoo, että pienet sienieliöt, bakterit, basillit, spiridillit ym. ovat taudin aiheuttajina. mutta se on valhetta, sillä lääketiede itse osoittaa, että on olemassa niiden koskemattomia, immuneja. Mutta jos perusta on valhetta, niin koko sille rakennettu toiminta on valheellinen.Yhteiskunta uskoo, että yhteiskunnan yksityisten jäsenten yrittelijäisyys, keinotteluvapaus, hyödyttää yhteiselämää parhaimmalla tavalla. mutta se on valhetta, sillä yhteisetu ja yksityisen etu joutuvat useimmissa tapauksissa ristiriitaan.Kirkko uskoo, että oikea oppi johtaa Herran luokse. mutta se on valhetta, sillä Herra itse opettaa, että Hänen käskyjensä pitäminen johtaa elämän onneen ja Hänen valtakuntaansa.Uskotaan, että ihminen voi tulla terveeksi, vaikka hänen henkisyytensä on sairas. Mutta sekin on valhetta, sillä hänen valheellinen henkinen elämänsä pukeutuu valheelliseksi sielu- ja ruumiselämäksi. Jos me siis tahdomme saavuttaa tosi terveyttä, niin meidän on saatava itsellemme elämän totuuksia.

Totuuksia yksityisen ja yhteiskunnan elämälle.

Sillä yksityisen virheiden tähden kärsii koko yhteiskunta ja taas yhteiselämän virheet tuottavat lisäkuormia yksityisen kannettavaksi. Mutta kukaan muu ei voi johtaa onnelliseen loppuun niitä lukuisia kysymyksiä, joita yhteis-ja yksityisten elämän alalla nykyään risteilevät, kukaan muu ei voi antaa niiden ratkaisuun tarvittavia totuuksia, kuin Hän, joka on sanonut: Minä olen tie, totuus ja elämä.

Me olemme kasvaneet irti kaikesta vanhasta ja asetumme suhteeseen kaikkeen ilman ennakkoedellytyksiä. tämä meidän kantamme vie meidät erikoisiin suhteihin: 1) vallitsevaan lääketieteeseen; 2) ehteiskuntaan ; 3) kirkkoon; 4) yleiseen mielipiteeseen.

I Suhteemme vallitsevaan lääketieteeseen

Lääketiede tyytyy parantelemaan ruumiissa esiintyviä tauteja ja nimittää ruumista ylempänä olevia tauteja luulotaudeiksi. Lääketiede ei aseta mitään vaatimuksia ihmisen henkielämälle. Se toimii aineen alueella ja johtaa sieltä tautien syytkin. Herra opettaa, että kunkin teot seuraavat häntä, so. kullakin seurauksella on syynsä. Kunkin seurauksiin, tauteihin on omat tekonsa syynä, aiheena. Mutta jos jonkin seuraus tahdotaan saada paranemaan, niin on saatava parempi aihe, syy. parantamisessa on siis lähdettävä sisältäpäin. Virheelliset elämäntavat on siis poistettava ja siten lievennettävä edellisten virheiden seurauksia parhaalla tavalla. Oikea, elämäntotuuksien mukainen elämä, tuottaa aina terveyttä.Lääketiede uskoo, että sienieliöt ovat taudin syynä ja etsii yhä uusia tautien aiheuttajia.

Tälle pohjalle on rakennettu toimintakin: Ruumista koetetaan vapauttaa taudin aiheuttajista, bakteereista, ja poistaa tartuntavaaraa. Tästä on johduttu käyttämään yhä väkevämpiä myrkkyjä ihmisruumiiseen, aina ketunmyrkkyyn asti, siinä tarkoituksessa että kun bakteerit ovat saadut tapetuksi, niin tauti katoaa. mutta on saatu se surullinen seuraus, että lääkärin yhä useammin täytyy potilaalle sanoa tuo kaamea sana: se on parantumaton. Tai kokee hän muulla tavalla selviytyä potilaasta. Myrkytys usein tuottaa kivuttomuuden tunteen, kun hermosto sillä kuoletetaan tai huumataan. Mutta tauti saa uusia muotoja ja lopulta koko ruumiin osa, joka on myrkytetty, alkaa syöpyä pois. Toisinaan onnistutaan sopivilla aineilla desinfioimaan, puhdistamaan sienieliöistä sairas elin ja saamaan näennäisesti terveeksi. Mutta kun verenkierron ja kudosten tila on jäänyt ennalleen, niin taudin muodot sienieliöineen palaavat takaisin. Mutta joka tapauksessa tuollainen ” puhdistaminen” on antanut kovan iskun ruumiin kudoksille. Sillä sienieliöt, jotka siirtymämatkoillansa ovat tottuneet kestämään kaikellaisia matkanvaivoja, ovat kestävämpiä, kuin ruumiin omat solut.

Tartuntaa ei liioin voida estää. Sitä voidaan korkeintaan rajoittaa- ja siitä taas ei tule mitään todellista hyötyä. Sillä jos jonkun ruumis on tartunnalle altis, niin hän saa sen ennemmin tai myöhemmin, koska sitä ympäristöä, missä ihminen liikkuu, ei ole mahdollinen niistä puhdistaa. Sillä noita pieniä, paljain silmin näkymättömiä sieniä on kaikkialla¹ siinä ruoassa, jota syömme; siinä juomassa, jota juomme; siinä ilmassa,jota hengitämme; niissä esineissä, joita koskettelemme; suolistossamme; keuhkoissamme; kudoksissamme, jopa veressämme. Toisin sanoen: sienielämä täyttää luonnon, ja se on luonnontaloudessa välttämätön osa. Se on elimellisen elämän purkava aines. Jos niitä ei olisi, elämä lakkaisi pian. Sillä rakennusaineet loppuisivat, jos käyminen, mätäneminen ym. eivät hajoittaisi jo hyljättyjä elimistöjä. Jos he ryhtyvät toisinaan hiukan liian aikaisin toimintaansa, niin ei se ole heidän vikansa. Sillä elinvoipaiselle elimistölle ja terveelle kudokselle he eivät mitään mahda. Kosketuksia noiden eliöiden kanssa me emme siis voi välttää. Ne seisovat aina valmiina ryhtymään työhönsä tilaisuuden sattuessa. Ja sen lisäksi: se ei ole toivottavakaan. Sillä kokemus on osoittanut, että mitä useammin ruumiimme tulee jonkin lajin kanssa kosketuksiin luonnollisella tavalla ja luonnollisesti avustettuna, sitä vaarattomammamksi se tulee ruumiille ja lopulta alkaa ruumis niitä käyttää hyväkseen.. Mutta kokemus on myös osoittanut, että mitä harvinaisemmin ruumis tulee jonkin sienilajin kanssa kosketuksiin - ja vielä lisäksi, jos kosketus, tartunta, on keinotekoinen ja avustus luonnoton – niin sitä vaarallisempi sellainen tilaisuus on ja sitä tuhoisammat seuraukset.

Tartunta itsessään ei siis ole vaarallinen, vaan keinotekoisuus ja luonnottomuus sen hoidossa. Puhtaat, luonnolliset ja raittiit elämäntavat sekä luontainen terveydenhoito ovat siis varmin keino tartuntaa ja kaikkia tauteja vastaan. Kaikki äärettömät ponnistukset tartunnalta suojelemiseksi ovat siis turhia, hukkaan tehtyjä. Sillä niillä saadaan aikaan korkeintaan toistaiseksi lykkäys tai tartutussienien lukumäärän vähennys. Toistaiseksi lykkäyksestä aattaa tulla se vaara, että se ( tartunta) tulee vielä epäsuotuisempana aikana ja huomaamattomana^. Sienimäärän vähennyksestä ei myös ole mitään asiallista hyötyä. Sillä jos vain yksi sieni saattaa tarttua kudokseen, niin muutaman tunnin kuluttua niitä on jo miljoonia. Ja monetkin miljoonat kuolevat nopeasti terveissä kudoksissa

Mutta miksi ei sitten tartuntaa, sienien aiheuttamaa tautia , synny aina, kun ruumis tulee sienien kanssa kosketuksiin? Tai miksi ei sitten aina ole terveyttä, kun sieniä ei ole sairaassa elimessä? Lääketiede tuntee sellaisia sairauksia, joita sieni ei ole aiheuttanut. On todettu sellaisia rinta-,maksa-, perna-, suolisto ym. tauteja, jolloin ei niissä kuitenkaan ole ollut bakteeria, sieniä. Toisaalta on todettu, että on olemassa täysin terveitä elimistöjä ja kudoksia, vaikka niissä onkin sieniä. Mitä tämä merkitsee ? Se merkitsee , että sienten olemassaolo ei osoita taudin tilaa. Tauti saattaa olla ruumiissa, vaikka ei olekaan sieniä, ja taas: Elimistö saattaa pysyä terveenä, vaikka siinä onkin sieniä. Sieniä saattaa olla kudoksissa, mutta pysyvät tehottomina niin kauvan, kuin kudokset ovat terveitä, mutta ryhtyvät työhönsä, kun kudoksien elinvoima heikkonee. Kudokset saattavat myös sairastaa, mutta sieniä ei olekaan olemassa. Sellaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisuuksia, sillä sieniä on runsaasti kaikkialla. Ne ovat tosiasioita, joita lääketiede tuntee, mutta ei ole voinut selittää

Me selitämme nuo seikat ja rakennamme selitystemme pohjalle. Ja kokemus on osoittanut, että me olemme oikeassa. Ihminen siis saattaa, niinkuin mainitsimme, olla terve, vaikka hänen ruumiinsa kudoksissa, jopa hänen veressäänkin, on sienieliöitä. Sellaisia lääketiede nimittää koskemattomiksi, immuuneiksi Me nimitämme sellaista ihmistä terveeksi. Ja tuossa on meidän perusteemme. Me pyrimme saamaan kustakin ihmisestä tuollaisen koskemattoman, sellaisen terveen, jonka ruumis voi puolustautua sienieliöitä vastaan. Vielä silloinkin, vaikka tauti jo on syntynyt ja vaikka hajoitussienet jo ovat alkaneet toimintansa, ryhdytään kudoksiin palauttamaan elinvoima ja poistamaan uupumuksen aiheuttajat – useimmassa tapauksessa verentungos ja paikallistulehdus – kiinnittämättä sen enempää huomiota sienien olemassaoloon. Sillä kokemus on osoittanut, että siinä määrässä, kuin kudokset vahvistuvat, niin sienet häviävät. Sienillä on siis taudissa vain sivutehtävä . Tauti on kudostoiminnan heikonnustila.

Tuo heikonnus on saattanut syntyä monesta syystä. Perustansa sillä on aina ihmisen entisyydessä: Edellisissä ihmistymisissä, huonossa perinnäisyydessä, jonka ihminen on tuonut mukanansa tähän elämäänsä. Tuollainen taipumus, jonkin elimen tai kudoskohdan heikonnus, joka ihmistä seuraa, puhkeaa esille kustakin saman elimen lisäheikonnuksesta. Ihmisessä, jolla ovat heikot keuhkot, heikko sydän, heikko maksa jne. pääsee tauti noissa elimissä vallalle, jos hän niitä jollain tavalla lisäksi heikontaa. Mutta jos hän päinvastoin huolella hoitaa noita elimiänsä ja vahvistaa niitä luontaisella hoidolla, niin hän sen kautta korvaa sen, mitä hän ennen on rikkonut terveytensä hoidossa. Sillä ihmisen (ihmiskunnan) tulee jatkaa siitä, mihin hän edellisessä ihmistymisessään (sukupolvissa) on lopettanut. Hänen voitto ja tappiotilinsa kulkevat hänen mukanaan. Vain parempi toiminta tuottaa parempia hedelmiä. Syy ja seuraus jatkuvat vankkaa latuansa. Siinä syy, miksi samoissa olosuhteissa toinen saa taudin, toinen ei. Siinä syy, miksi vain määrätyt elimet tulevat sairaiksi, toisten pysyessä terveinä.

Toinen saattaa kovin nurista kovaa osaansa tautien käsissä ja kadehtia toisia, jotka saavat iloita terveydestään. Mutta ei mitään nurinaa. Ei mitään kadehtimista. Sillä sama tie on avoinna kaikille. Ja kaikkien on myös kuljettava sama tie. Kevyttä myötämäkeä seuraa raskas vastamaa. Ja raskasta vastamaata päästään huipuille. Jokaista terveyden haaskausta seuraavat vaikeat ponnistelut terveyden saavuttamisessa. Ja kunkin itse on tehtävä tuo työ. Me voimme vain neuvoa ja auttaa toisiamme elämän taipaleella.

Ennenkuin me voimme avustaa heikontunutta elintämme tai kudoksiaamme, täytyy meillä olla selvillä heikontajat ja niiden vastavaikuttajat. Heikontajat, taudin aiheuttajat, ovat joko hermoja pitkin tulevia, sisäisiä: Voimakkaat hermotäristykset, säikähdys ym., kuluttavat tunnelmat: murhe ym.; hermostokiihoitus: luonnottomat elämäntavat ym. ja järkyttävät mielenliikkeet: liiallinen ponnistelu, kiivastuminen, viha ym.; tai suoraan ruumista koskevia: ulkoisia: myrkytykset, myrkkylääkkeet, myrkylliset nautinto- ja ravintoaineet ym.; syövytykset: kudoksia hävittävät väkevät aineet ym.; loukkaumat, vammat, palaminen, paleltuminen, ym.

Ulkoisina vaikuttimina useimmasti ovat kylmän ja lämmön suhteet. Kylmä ja lämpö vaikuttavat ruumiissa kylmän ja lämmön tunnelman ja siitä seuraa muutoksia verenkierron tilaan. Valtimo- tai laskimoveren lisääntymistä tai vähenemistä kylmän tai lämmön koskettamassa kohdassa ( Ks^.. Kotiopasta s. 145). Syntynyt verenkiertotila tarkoittaa korjata tilapäistä epäkohtaa. Mutta jos tuo epäkohta, liiallinen kylmyys tai liika lämpö uusiutuvat usein, niin tuo vastapainoksi tarkoitettu verenkiertotila; kudoksien runsaampi valtimo-tai laskimoverimäärä, jää pysyväksi kudoksiin. Mutta jos kudostoiminta on heikko tai paineen jatkuvaisuuden tähden heikkonee, niin alkaa kudoksissa tautitila: tulehdus , ärtymä jne. Tuollaisia tiloja ei saada kudoksista pois, jos ei verenkiertoon saada vastakkaista pyrkimystä. Se taas saadaan synnyttämällä verenkiertoa ohjaavaan hermostoon vastakkainen tunnelma. Tuollaisina vastakkaisen tunnelman synnyttäjinä käytetään kylpyjä. Kullakin kylvyllä, kun se tehdään määrätyllä tavalla , on määrätty vaikutuksensa ruumiin verenkiertoon ja kudoksiin. Siinä syy, että kylpyjen asteita, aikoja ja menettelytapoja tulee toteuttaa tarkkuudella ja asian ymmärtämyksellä; jos tahdotaan tarkoitettu vaikutus. Mutta sen kautta myös voitetaan se, ettei tarvita tehdä mitään epäröivää työtä.

Tautitilan korjaamisessa otetaan siis ensi sijassa huomioon verenkiertovirheen korjaaminen ja sitten kudosten tulehduksen poistaminen. Ne molemmat toimitetaan erikoisilla kylpytavoilla, jotka selvitellään Kotioppaassa. Kudosten ja veren puhdistamisessa käytetään myös erikoisia aineita, liuvoksia, jos niitä on saatavilla. Mutta se on otettava tarkkaan huomioon, että niillä ei saa pyrkiä vaikuttamaan sieniolioihin. Sillä sellaiset ainekset haittaisivat myös ruumiin omia kudoksia. Tuollaiset apuaineet saattavat vain ominaisväreilyllänsä olla ruumiin heikontuneelle elimelle avuksi. Mutta sellaista avustustakaan ei saa kauvan käyttää, ettei heikko elin ala nojata tuohon apuun ja koetuksen päivänä saattaisi avusta olla haittaa. Kaiken avustuksen tulee siis tarkoittaa kudoksen oman toiminnan vahvistamista. Sellaisen toiminnan tuloksen saa ihminen myös mukaansa. Sienieliöihin nähden ovat luontainen terveydenhoito ja lääketiede siis vastakkaisilla kannoilla. Lääketiede sanoo: sieniolio kulkee edellä ja tauti seuraa jäljissä. Luontainen terveyshoito sanoo: Tauti kulkee edellä ja sieniolio ryhtyy tehtäväänsä vasta kudosten sairastuttua.

II Suhteemme yhteiskuntaan 1914

Yhteiskuntaepäkohdat ovat saatavat pois. Sillä ne valuttavat yhä uutta tuhoansa yhteiseen ja yksityiseen elämään. Mutta me emme pyri yhteiskuntaa muuttamaan jollakin uudella ja ihmeitä tekevällä lailla. Sillä me tiedämme, että yhteiskuntahädän poistaminen lainlaadintatietä on sula mahdottomuus. Koska juuri ne, joiden toimintavapautta laki tulisi rajoittamaan, tulisivat ratkaisevimmalla tavalla ottamaan osaa sen laatimiseen. Sen lisäksi: Uusi laki pakottaisi yhteiskunnalliset epäkohdat vain uusiin muotoihin, sillä kehityksen kulkua muuttavaa lakia aina kierretään. Ja vielä: Laki, joka muuttaa yhteiskunnan muotoja, on vähemmistöä sortava. Yhteiskuntalakien tulee siis tyytyä valvomaan järjestystä sekä yksilöjen ja heidän omaisuutensa koskemattomuutta. Yhteiskunnan sisäisen elämän tulee saada muuttua kehitystietä: Totuuksien vapaan tutkimuksen varassa. Ja tutkimus, mikä on yhteiskuntaa hyödyttävää, kulkekoon silloin etukädessä. Sillä totuus siinä on parempi asian edistäjä kuin keinotekoiset pönkitykset. Sillä keinotekoinen avustus saattaa olla haitaksikin. Ainoa oikea avustus on vapaan tutkimuksen tukeminen. Yhteiskunnallisesti on siis parasta järjestetty vapaus^.

Meidän yhteiskuntaan kohdistuva tehtävämme ei siis ole saada aikaan jokin uusi laki – emme siis liity mihinkään yhteiskuntapuolueeseen – vaan tarkoituksemme on valmistaa tietä terveemmille näkökannoille yhteiselämästä ja aukaista silmiä näkemään yhteiskuntavalheita. Me kohdistamme siis toimintamme omaan keskuuteen saadaksemme siellä periaatteemme käytäntöön.

Yhteiskuntatalouden tutkijt ovat osoittaneet, että jok´ainoa yhteiskuntajäsenen hukattu työpääoma on haitta, joka koskettaa jokaista muutakin yhteiskunnan jäsentä. Sen , minkä yksi tuhlaa, saavat toiset säästää. Ja taas toisaalta: Se, minkä yksi säästää, hyödyttää kaikkia yhteiskunnan jäseniä. Ei siis kukaan yhteiskunnan jäsen ole oikeutettu sanomaan: Tämä on mnun omaani, tämän kanssa teen mitä tahdon. Sillä kaikkin saalis on todellisuudessa vain yhteistä saalista. Kukin on oikeutettu käyttämään vain tarpeekseen tuota yhteistuotetta ja muun säästämään jättääkseen sen lopulta takaisin yhteiskunnalle^. Tältä ainoalta oikealta kannalta katsoen huomaamme, että yhteiskunnassa tapahtuu suurta yhteisomaisuuden tuhlausta. Suurimpana niistä on työpääoman huikea tuhlaus. Työpääomien väärinkäyttö perustuu siihen, että yksilöt saavat kuluttaa työpääomia omien etujensa tavoitteluun, välittämättä yhteisestä edusta.Melkein mitä pahaa hyvänänsä saattaa yhteiskunnassa harjoittaa, kun se vain tapahtuu ” laillisesti”, so. laadittujen lakien kirjaimien mukaan. Keinotteluvapaus sallii yksityisen käyttää yhteiskunnallisia työvoimia oman yksityisen etunsa mukaisesti, vaikka työllä saatu hyöty tai haitta koskettaa koko yhteiskuntaa, so. jok`ainoata sen jäsentä. Sanotaan, että yhteiskunnalla ei ole oikeutta rajoittaa yksityisen vapautta eikä tukahuttaa yksityisten jäsenten yrittelijäisyyttä Mutta jos yksilöllä on oikeus käyttää jäseniänsä hyödykseen ja hillitä jäseniänsä ruumista haittaavasta, niin on se sama oikeus myös yhteiskunnalla. Ja sen lisäksi: Kaikki yhteiskuntalait osoittavat, että yhteiskunnalle on jo tunnustettu oikeus rajoittaa yksityisten jäsentensä toimintaa yhteisen edun mukaiseksi.

Mutta miten sitten on käytettävä yhteiskunnan jäsenten työpääomia, että ne tuottaisivat yhteiskunnalle kokonaisuudessaaan hyötyä? Yhteiskunnan jäsenten toiminta on niin järjestettävä, ettei yhden hyöty tule toiselle haitaksi, so. kaiken tuotannon tulee olla ketään haittaamatonta ja kaikille tarpeellista. Yksityinen tekee työtä, saa korvauksen työstään, yrittää tuottaa yhä parempaa ja yhä enemmän ja nostaa ansionsa yhä suuremmaksi. Mutta yhteiskunta määrää, mitä saadaan tuottaa ja kieltää sen tuoton, joka huomataan haitalliseksi.Tältä kannalta lähtien ei työntekijä saa pitää sitä pääasiana, että hän saa palkan työstään, vaan sitä, että hän on käyttänyt työpääomansa yhteishyödyllisesti. Naista, joka rahasta antautuu nautinnon palvelukseen, halveksitaan, koska hän kuluttaa onnensa nautintoihin. Mutta sellainen työntekijä, joka rahasta antautuu keinottelun palvelukseen tuottamaan kanssaihmisilleen haitallista tuotetta, on todella ja syvästi halveksittava, sillä hän rakentaa satimia toisten langettamiseksi. Se, joka kehoittaa pahaan, on rikollinen. Mutta se, joka toteuttaa pahan, on yhtä rikollinen. Kaikki elinkeinot siis, jotka eivät tuota hyödyllisiä elämäntarpeita, ovat rikollisia. Mutta kehnoimpia ovat ne, jotka tuottavat suorastaan haitallisia tuotteita. Sellaisia elinkeinoja ovat: Väkiaineiden, tupakan , kahvin, teen ym. nautintoa tarkoittavan aineen valmistus, tuotto ja kauppaus, kaikki nautintoa tarkoittava tarjoilu, so. kaikkien ” virkistys”- juomien valmistus ja myynti. Sellaisia ovat hiilihappoiset ja kylminä käytettävät tuotteet sekä makeiset, joiden ravintoaine ei vastaa niiden hintaa. Kaikki koristeluun ja ylellisyyteen käytetty työpääoma menee myös hukkaan, so. yhteishyötyä tuottamatta. Tarveaineiden monien välikäsien kautta kulkeminen hävittää myös yhteiskunnallisia työpääomia. Samaa tekee sotalaitos ym. anastusta palvelevat laitokset, niin kuin laaja yhteiskunnallinen perimis-ja ryöstölaitos. Näin pelastetulla työpääomalla voidaan yhteiskunnasta poistaa kaikki tarvesaineiden puute ja hankkia kaikki terveydenhoitoon tarvittavat ehdot. Nykyisessä yhteiskunnassa taas 1)haitalliset nautintoaineet; 2) heikontavat elämäntavat; ja 3) välttämättömien elämäntarpeiden ja terveysvälineiden puute tekevät yksityisen ja yhteisen terveydentilan saavuttamisen mahdottomaksi^..Yleinen sairaloisuus tuottaa vielä toiskertaisia suuria kustannuksia lukuisain sairaalain, houruhuoneiden, kasvatuslaitosten, turvakotien jopa vankilain muodossa.

Kun yhteishyödyltä menee noin suuria työpääomia hukkaan, niin jäljellejääneiden kannettava taakka kasvaa samassa suhteessa. Aistilliset nautinnot ja huvittelut heikontavat myös hengen ylevyyttä ja toiminnan voimaa. Silläkin allalla yhteiskunta on oikeutettu valvomaan.

Mutta ketkä yhteiskunnan nimessä ja valtuudella asetetaan valvomaan yhtesikunnan etuja ?

Onko se tehtävä jätettävä joillekin valtuutetuille tai joidenkin virastojen haltuun ?

-Ei. Sillä siitä tulisi vain uusia pakoituskeinoja ja uutta mielivaltaa

Luonnollinen asiainjärjestely on seuraava: Kukin perheenisä parhaiten tietää, mitä hänen perheensä jäsenet tarvitsevat. Hän parhaiten harrastaa hänen oman perheensa etua ja ymmärtää sen edun, sillä hän on likinnä sitä ja vastuussa siitä. Jos poikkeuksia on, niin perheen muut jäsenet kyllä paljastavat epäkohdan, koska perheenisän täytyy voida puolustaa menettelyänsä. Kukin perhe on tavaran kuluttaja ja oikeutettu tilaamaan tavaraa: on pieni kulutusyhdistys. Useammatkin perheet voivat liittyä samassa tarkoituksessa suuremmiksi kulutusyhdistyjksiksi. Tavara taas valmistetaan kunnittain, kukin kunta³omaa tavaraansa. Kulutusyhdistykset, perheet, esittävät mitä tarvitsevat määrätyn ajan kuluessa ja valmistusyhdistykset, kunnat, valmistavat tarvittavan määrän, kukin alallaan. Tuotteet kuljetetaan yhteisillä liikeneuvoilla valmistajalta suoraan kuluttajalle ilman välikäsiä. Silloin tulee kaikki hyöty valmistajalle. Silloin jää pois kaikki keinottelu, kaikki välikädet, kaikki tarpeettoman ja liiallisen tavaran tuotto ja kaikellainen tavaran tungettelu. Silloin tulee työpääoma käytetyksi vain hyödylliseen tuottoon. Silloin tulee myös poistetuksi se suuri epäkohta, että kypsymättömät henkilöt, jopa lapset, saavat osto-oikeudellansa vaikuttaa hyödyttömän ja ala-arvoisen tavaran levenemiseen, kun vain yhteiskunnallisesti vastuulliset henkilöt ovat tilausoikeutettuja. Mutta tämän täytyy alkaa ensin siihen kypsyneiden henkilöiden keskuudessa, sillä tämä järjestys edellyttää sellaisia henkilöitä, jotka itse ymmärtävät etunsa.

Meidän ensimmäinen tehtävämme tuleekin olemaan koota kypsyneet tämän aatteen ympärille. Ne, otka ovat saaneet tarpeensa keinotteluelämästä ja jotka eivät usko, että sitä tietä voidaan saada mitään pysyvää hyvää. Meidän päämäärämme on toteuttaa ja koetella aatetta keskuudessamme ja kypsyttää sitä. Me valmistamme uutta aikaa yhteiskuntaelämän alalla. Joku saattaa huomauttaa: Juuri kuin olette saaneet jotakin aikaan, tulee toinen ja hajoittaa kaiken. Niinpä kyllä, jos ei olisi vankempaa tukea takana, kuin me. Mutta Herra on sanonut: Minä olen tullut, että te menisitte hedelmää tekemään ja että teidän hedelmänne pysyisi. Me teemme työtä Herralle ja Herra suojaa omaansa.

III Meidän suhteemme vallitsevaan kirkkoon

Jos uskotaan, että vain ruumista hoitamalla voidaan saavuttaa terveys, on se valhe. Perusteena ihmisen ruumiin sairauteen on hänen henkensä sairaloisuus. Sillä ulkoiset ja yhteiskunnalliset epäkohdat vain tempaavat ja kiihoittavat sitä esille, mikä jo piilee sisällä. Ulkoisten epäkohtien poistamisella me vain poistamme taudin puhkeamisvaaran. Mutta jos sisäinen ja ulkoinen terveyteen pyrkimys eivät ala kulkea käsikädessä, niin terveyttä ei lopulta voida saavuttaa. Ihmisen hengen taas tekevät terveeksi totuudet. Se on siis todella tärkeätä, että totuudet hallitsevat ihmisen henkeä. Puhtaimpina ja ihanimpina se antaa meille Ihmisen Poika, Hän, Isän luota tullut. Totuudet ovat ihmisen hengen valona, niinkuin ruumiin silmä on hänen ruumis-elämänsä valkeutena.

Se, mitä hän pitää totuutena, määrää hänen henkensä tahdon toimintaa, niinkuin se, mitä hän näkee hänen ruumiinsa silmällä, ohjaa hänen ruumistoimintaansa^. Herran käskyt ovat totuuksia, joiden valossa kulkija ei kompastele elämän taipaleella. Muuta käskijää ei ihmishengellä saa olla. Kukaan ei myös saa pyrkiä selittelemään Hänen käskyjänsä toisia sitovasti, sillä Hän itse huolehtii myös käskyjensä selityksestä. Hän on sanonut: ”Minä lähetän teille totuuden hengen, joka johdattaa teitä kaikkeen totuuteen. Hän ottaa Minun omastani ja kunnioittaa Minua”.

Meidän, kanssaihmisten, ei tarvitse huolehtia Hänen käskyjensä selityksestä muille, kuin itsellemme. Me emme siis hyväksy mitään kirkollista ” oikeaoppisuutta”. Sillä kirkolliset opinkappaleet ovat vain erikoisen henkilöjen tai ryhmien totuuskäsityksiä, jotka pakollisesti muille tungettuna vain tukahuttavat totuuden vapaata tutkimusta.

Meillä ei ole mitään kuviteltua, käsittämätöntä tai rajoittamatonta Jumalaa: Meillä on Jumalana Jeesus, jolle Isä, meidän avaruutemme hallitsija, on uskonut tämän maapallon kehityksen valvonnan; Jumala Jeesuksessa on Ihminen ja siinä määrässä, kuin ihminen uhrautuu toisten hyödyn ja edun valvomiseen häntä itseänsä ylemmän tahdon mukaisesti, siinä määrässä hän kohoaa jumaluuteen. Pakollinen Jumalan ja totuuksien määrittely pönkittää valheita. Pakotettu totuus ei vapauta ketään. Se, joka ei usko totuuden säilyvän omalla voimallaan, ilman keinotekoisia pönkityksiä, katsoo totuuden tarvitsevan hänen tukeansa ja pitää itsensä Herraa voimallisempana. Totuus ei voi hukkua, sillä Herran koko olemus on totuutta. Totuuksien vapaa tutkimus on niiden paras tuki. Totuudet laskeutuvat ylhäältä siinä määrässä, kuin alhaalla kypsytään niiden vastaanottamiseen. Totuudet ovat jo kehitettynä ylhäällä. Ne odottavat vain kypsyyttä alhaalla. Me emme voi totuuksia muuttaa. Korkeintaan me voimme sulkeutua totuuksilta. Me emme voi ylempää elämää hävittää. Sen voimme tehdä vain omalle elämällemme. Jos uskomme valheita totuuksiksi, niin elämämme muuttuu valhe-elämäksi. Mutta valhe-elämä hukkuu. Meidän ei tarvitse säikkyä totuuksien puolesta. Totuus ei pala tulessakaan. Totuudella on oma voimansa. Kaikki totuudet ovat Jumalan sanaa, ja se ei huku. Mutta totuuden salvat(esteet) hukkuvat. Me vaadimme totuuksien vapaata tutkimusta.Kirkko määrittelee totuuksien muodot ja vannottaa uskomaan niitä totuuksiksi sekä uhkaa toisin uskovia. niin tehden se rajoittaa totuuksien vapaata tutkimusta ja estää kutakin olemasta uskollisena löytämälleen totuudelle. Kunkin tulee saada elää saavuttamiensa totuuksien valossa, niinkuin kunkin täytyy saada käyttää omia silmiänsä. Sillä toisten totuuksien valossa kulkija on kuin sokea, jonka täytyy luottaa toisten näköön. Me emme pyri pois kirkon yhteydestä, sillä meidän hallitsijamme nimi liittää meidät siihen. Mutta me tahdomme, että Hän saa yksin määrätä kirkon piirissä. Kirkko ei saa pyrkiä hallitsemaan eikä sitomaan omiatuntoja. Omattunnot on pidettävä vapaina Herralle. Kirkon tulee vain ohjata Herran totuuksien vapaita tutkimuksia.

Meitä ei voi yhdistää mikään yhtäläinen kypsyystila, sillä me kukin olemme kypsymässä eri totuuksia varten^,. mutta meitä yhdistää yksi opettaja ja yksi hallitsija ja yksi päämäärä. Ulkoisesti meitä voi yhdistää vain yhteinen etu. Yhteistoimintaan meitä kannustaa vain se tieto, että saman yhteisen päämäärän hyväksi tehty työ vain on pysyvää, kun sitä suojelee aina samana pysyvä olemus. Yksityisen harrastukset häviävät toisten harrastusten hävittäminä. Mutta meidän toimintaan voivat ottaa osaa vain ne, jotka ovat saaneet laajemman näköalan ja pyrkivät pysyväiseen toimintaan, tyytyen todelliseen ansioonsa, keinottelupyyteistä vapautuneina. Me emme hyväksy kirkollista (Raamatun vastaista) lainlaadintaa, sillä siellä lakien laatiminen on kokonaan papiston vallassa, mutta velvoittavat kuitenkin seurakuntia, jotka saavat vain koristeeksi valita sinne edustajia. Me emme hyväksy kirkon vihkimää ja vannottamaa papistoa. Sillä juuri niiden avulla kirkko pitää yllä keinotekoisia totuuksiansa ja itse laatimiansa asetuksia. Silmäinkääntötempuksi antaa kirkko seurakuntien valita korkeintaan neljästä itse hyväksymästään ja vannottamastaan papista yhden. Mutta Herra tahtoo itse kutsua työhönsä tekijät. Kirkko vannottaa itselleen ja opilleen kuuliaisuuten. Vihkimisellään kirkko uskottaa voivansa toisen tehdä kelvollisemmaksi seurakuntapalvelukseen, kuin toisen. Me emme hyväksy, että Herraa palvellaan juhlilla. Sillä kaikki juhlajumalanpalelukset ovat pakanallista alkuperää. Herran palvelus ei saa kohdistua Häneen, sillä Hän ei mitään sellaista tahdo. Häntä on palveltava Hänen käskyjensä noudatuksella. Ne taas velvoittavat metä rakkaustoimintaan toistemme hyväksi. Hänen uusi ja suuri käskynsä on:

Rakastakaa keskenänne toisianne, niin kuin Minä teitä rakastan. Me emme hyväksy, että seurakuntaan kuuluvat sellaisetkin, jotka toiminnallaan saattavat suorastaan tuhoa ympärilleen. Me emme hyväksy mitään ” sakramenttejä”- Herra on säätänyt vain muistoaterian, jossa käytetään tavallisia ruokia ja juomia ja muistellaan Hänen toimintaansa. Kastamisen hän sääsi kuvaannolliseksi toiminnaksi seurakuntaan liittymisestä osoittamaan sen uuden luomuksen laatua, joka tulee kuulumaan Jumalan valtakuntaan. Me emme hyväksy mitään pakollisia avioliitto-ym vihkimyksiä. Avioliitto on yhteiskunnallinen sopimus ja siihen kuuluvat juhlallisuudet vapaaehtoisia. Hautaus-, maa-, ym. vihkimykset ovat myös vain juhlallisuuksia. Me emme hyväksy kirkon pakollista jäsenyyttä, sillä se riistää ihmisen sisäisen ja ulkoisen vapauden. Me emme hyväksy pakollisia kirkollisia veroja, sillä ne ovat johtaneet monen köyhän riistoon eikä Herra tahdo, että kirkon asiain tähden ryöstetään köyhää tai rikasta. Kirkon johtava ja perustava periaate on vapauden periaate. Joku, nämä vaatimuksemme luettuansa, saattaa sanoa: Jos nämät vaaditut puhdistukset tehdään kirkossa, niin mitä jää jäljelle? Meidän mielestämme jää jäljelle Jeesus.

ja siinä on kylläksi.

IV Suhteemme yleiseen mielipiteeseen.

Kun yleinen mielipide ei ole muuta, kuin keskimääräinen tulos kaikesta opetetusta ja käytäntöön päässeestä, niin ei se semmoisenaan kelpaa tuomaan esiin mitään pätevää. Se saattaa olla yhtä hyvin valhetta kuin tottakin. Kukin yleisen mielipiteen vaatimus on sentähden alistettava harkinnan alaiseksi. Yleisen mielipiteen vaatimuksella on siis vain siinä määrin oikeutusta, kuin se on totta.

Herran luota juoksee kaksi virtaa, joiden nimet ovat:

Puhdistaa ja Parantaa. Ne tuottavat terveyttä ja elämää

(Juho H Uotin julkaiseman Luontainen terveyskunta. Mitä Luontainen terveyskunta tahtoo?- vihkosen takasivu , sivu 16. Helsinki 1914, Työväen Kirjapaino

Luontaisen Terveyskunnan kirjallisuutta: Kotiopas terveydenhoidossa, valmisti pastori Juho Uoti. Hinta 3:- ja 2:50. Mitä Luontainen Terveyskunta tahtoo? Hinta 25 p.

Juho Uotin mainos lehtisen taka-osassa. ”Luontainen terveyshoito on ainoa todellinen terveyden säilytys- ja palautuskeino. Siinä antaa neuvoja Luontaisen terveyshoidon neuvoja pastori JUHO UOTI Viertola, Kulmalank. 6, Helsinki. Rajoitettu määrä potilaita voidaan myös hoitaa Luontaisen Terveyskunnan hoitoloissa, joiden osoit teita saa Juho Uotilta. :-: :-: :-: :-:”

My COMMENTS.

 Juho H Uoti isoisäni oli ilmeinen ihmisten parantaja ja hyvin kiivas raamatullinen kristitty, jolla oli alkuseurakunnan henkeä ja varmaan kirjaimellisesti samoja toimintamenetelmiäkin. Tosin vuoden 1914 tilanne Suomessa oli kaikin tavoin vaikea, mutta silti en yhdy hänen ajatuksiinsa kirkon sakramenteista, mutta asia voi tulle aiheellisesksi, jos Kirkkolainsäädäntö muutetaan täysin epäuskoon perustuvasti epäraamatulliseksi ja silloinhan sakramentikin kirkon käsissä olisivat väärinkäytetyt. Mitä tulee moitteisiin lääketiedettä vastaan, niin lääkärinä en sano mitään vastaan. Vuoden 1914 resurssit lääkärikunnalla eivät olleet kehuttavat. Pastorin kuvaus opportunistisista infektioista on hyvin osuva ja pätevä. . .

Lea Bright(os Uoti)