Isoisäni kirjallisuudesta

Tässä blogissa kirjoitan muistiin
1) isoisäni kokoaman pienen evankelioivan kirjan Pyhä Historia ( 1908)
2) Mitä Luontainen terveyskunta tahtoo
3) Herran Kansan tasavalta
4) Poimintoja mustasta käsinkirjoitetusta muistivihosta.
Tässä blogissa en kirjoita Kotioppaasta (1912) enkä eri hoitoohjeista.
Päivitys 25.5. 2010 Lea Bright

fredag 31 oktober 2025

SUOMEN KASVIO MELA-CAJANDER 1906

 

Suomen Kirjallisuuden Seura(SKS)  toimitti laajan Suomen Kasvion ennen Suomen itsenäisyyden aikaa. 1906.

Kirjoitan alkupuheen muistiin. Kirjassa on isäni isonveljen Ensio Ilmarin  omisttuskirjoitus:  Etukannessa on hänen allekirjoituksensa:   Ilmari Uoti I Os.  (nuorena)  ja sitten aikuisena hänen allekirjoituksensa. "Ensio Uoti”.Itse käytin teini-ikäisenä  sitä avuksi kun niitä kasveja kerättiin ja  näen yhden kirjoittamani lapun vlissä päiovämärää vuodelta 1960.  Välissä on myös kirjekuoren kanteen aetettu joukko kasvinimiä, vaikuttaa  Juho Uotin käsialalta.  Ensio oli vuonna 1906  13-  vuotias. Kasveja jouduttiin minun aikanani keräämään, prässäämään  ja tenttaamaan  120, mutta isäni aikana n 300 yhteiskoulussa.  Isoisä taas tutki niitä rohtoja ja niistä on Kotioppaassa 1912  tietoa. 


Rannebergen 31.10.2025 kirjoitan muistiin Mela-Cajander Suomen Kasvion 1906 alkulauseen, joka on A.K. Cajanderin kirjoitama kirjan painovuotena .


Alkulause

MELA CAJANDER Suomen Kasvion viidenteen painokseen 1906


Keskellä uutterinta työtään siirtyi lehtori A.J. Mela helmikuun 3. pnä 1904 manalan majoille. Kesken jäi silloin vainajan alottama Suomen Koulukasvion uusi painos, kesken useat muutkin yritykset, jotka vainaja oli pannut alulle.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kääntyi silloin allekirjoittaneen puoleen pyynnöllä, että suorittaisin loppuun vainajalta keskeneräiseksi jääneen Sumen kasviopainoksen. Epäröiden otin tämän kunniakkaan tehtävän vastaan, sillä tiesin, että siinä olivat monet vaikeudet voitettavat. Sitäpaitsi olivat harrastukseni vähitellen kasvitieteestä kääntyneet kokonaan toiselle alalle, jonka seikan tiesin vielä suuremmassa määrässä tulevan vaikeuttamaan tehtävän suoritusta.

Todellisuudessa olin kuitenkin arvioinut vaikeudet liiankin pieniksi.

Muita välttämättömiä toimia oli sillä välin kasaantunut, joten olen saattanut uhrata tähän tehtävään paljon vähemmän aikaa kuin olisin tahtonut ja se kuin todella olisi vaatinut. Varsinkin on työ kärsinyt siitä, että olen joutunut paljon olemaan matkoilla, jolloin ei aina ole ollut tilaisuutta omistaa tehtävälle tarpeeksi huolta; ennen ennen kaikkea en matkoilla ole voinut ottaa mukaan vallan paljon kirjallisuutta, kokoelmista puhumattakaan. Epätasaisuuksia oli näin ollen tullut kasvioon, eivätkä painovirheetkään ole olleet kokonansa vältettävissä.

Vähäisestä, vaatimattomasta alusta on “Melan Kasvio” vähitellen paisunut paksuksi kirjaksi. Mikäli vainajan melkein valmiiksi toimittamasta Compositas (Synanthereae)- heimosta sekä muista vainajan jälkeen jättämistä muistiinpanoista ja suunnitelmista voi päättää oli hänen tarkoituksensa saada tekeillä oleva kasviopainos vielä entisiä laveammaksi ja täydellisemmäksi. Niinpä oli hän ottanut mukaan viljellyt, myöskin koristekasveina viljellyt lajit mahdollisimman täydellisesti sekä sitäpaitsi kaikki maassamme tavatut satunnaiset kasvit.

Kasviheimot oli hän päättänyt järjestää Engler´in systemin mukaan ( muutamilla pienillä poikkeuksilla), jota nykyään pidetään luontaisimpana ja jota korkeakoulujen oppikirjoissa yleisimmin noudatetaan. Kasvioita voitaisiin siten enemmän kuin ennen käyttää myös yliopistossa, maanviljelys – ja metsäopistoissa Mutta jott´ei kasvio näiden lisäysten takia kuitenkaan kävisi alottelijoille hankalaksi käyttää, oili vainaja päättänyt runsaasti kuvittaakasvionsa; hän olikin jo ehtinyt valmistuttaa kuvat (etupäässä Karsten´in Garcke´n saksalaisista kasvioista otettuja) yli puoleen kasviota.

Jatkaessani vainajan alottamaa työtä olen tahtonut pääasiassa noudattaa samoja periaatteita. Suurimmat muutokset edellisiin kasviopainoksiin nähden ovat seuraavat:

1. Järjestelmäksi on valittu Adolf Engler´in järjestelmä. Heimoselityksetkin ovat pääasiassa laaditut Engler´in mukaan.

2. Viljelyskasveja on otettu entistään runsaammin, koska tärkeimpien viljelyskasvien tuntemista, on ainakin yhtä suuressa määrässä pidettävä yleiseen sivistykseen kuuluvana, kuin harvnaisten metsäkasvien, puhumattakaan niiden merkityksestä, sovelletussa kasvitieteessä. Satunnaiset kasvit, joita koululaiset yleensa suurella halulla keräilevät, ovat niinikään otetut mahdollisimman täydellisesti.

Jott´ei kasvion koko paisuisi tarpeettomasti, ovat viljellyt ja satunnaist kasvit esitetyt petitikirjaimilla; viljellyt kasvit ovat merkityt *:llä.

3. Samaa periaatetta noudattaen kuin lehtori Mela-vainajan toimittamissa “Suomen Luurankoisissa”, ovat tähän kasvioon otetut mukaan nekin kasvilajit, jotka kasvavat maamme itäisillä rajantakaisilla mailla, Venäjän Karjalassa ja Kuolan niemimaalla. Mainitut seudut muodostavat nimittäin yhdessä Suomen kanssa maantieteellisen kokonaisuuden, jonka kasvillisuus eroo verrattain tuntuvasti ympäröivien maiden kasvillisuudesta. Lajiluku on tämän kautta lisääntynyt ainoastaan muutamilla kymmenillä.

4. Tiedot kasvien levenemisestä ovat täydennetyt yliopiston kokoelmien, kirjallisuudessa löytyvien ja yksityisiltä saatujen ilmoitusten perusteella; monet tiedot Venäjän Karjalasta perustuvat omiin vielä julkaisemattomiin havaintoihin. Kasvimaantieteellisten maakuntien merkkeinä on. ed. Painoksissa käytetty luonnontieteellisessä kirjallisuudessamme nykyään yleistä, latinaisista nimistä johdettua merkitsemistapaa (Al., Ab.,N j.n.e.). Ne kasvit, joita on tavattu ainoataan Enontekijön Lapissa (Le) ja jotka siitä syystä eivät oikeastaan kuulu luontaisen Suomen kasvioon, ovat esitetyt sulkumerkeissä ( ), samoin Syvärin laaksossa (Ol) tavatut, joka aikaisemmin luettiin luontaiseen Suomeen kuuluvaksi. - Kasviossa oleva, näitä maakuntia selvittävä kartta, on sama kuin Societas pro fauna et flora fennica´n käyttämä.

5. Lajikäsitteen suhteen on tässä kasvion painoksessa oltu verrattain konservatiivisia. On lähdetty siitä tosiasiasta, että löytyy eri arvoisia systematisia muotoja, joita arvonsa mukaan voidaan noimittää lajeiksi (species) , alalajeiksi (subspecies, merkityt*) , muunnoksiksi ( varietas, merk.v.),

toisinnoiksi eli muodoiksi (variatio, forma, merk.f.), eikä niin ollen ole seurattu niitä uudenaikaisia systematikoita, jotka nimittävät vähäpätöisimmätkin pysyväiset muodot lajeiksi.

Lajiluku näet olisi tässä viimeiseksi mainitussa tapauksessa tullut erittäin suureksi, mikä olisi tuntuvassa määrässä vähentänt yleiskatsauksellisuutta ja siitä syystä ollut kasviossa, joka on etupäässä oppikouluja varten aijottu, mahdoton. Sitäpaitsi ei kaikkia kasvisukuja tunneta läheskään yhtä tarkoin,joten `laji´ olisi eri kasvisuvuissa tullut merkitsemään kokonaan eri asioita.- Tilapäiset muodot (lusus, L.) ja ulkonaisten vaikuttimien suoranaisesti aiheuttamat muunnelmat (modificatio, mf.) ovat erittäin merkityt.

Myöskin synonymikan suhteen on oltu jonkun verran konservatiivisia, varsinkaan ei ole hyväksytty sellaisia nykyaikaisiamauttomuuksia kuin esim. Linaria linaria (pro Linaria vulgaris), Lappula lappula y.m. Latinalaisten nimien oikeinkirjoituksessa on noudatettu

P- Ascherson´in ja P. Graebner´in julkaisemaa Flora des nordostdeutschen Flachlandes.

6. Tiedesanasto on jäänyt pääasiassa muuttumatta. “Tasamukaisten” ja “epämukaisten” sijasta on kuitenkin otettu käytäntöön (Vanamo-yhdistyksen valmistaman sanaston mukaan)

s ä t e e t t ä I n en (kukka tai sen osa,jota voidaan usealla eri tasolla jakaa yhtäsuureen puoliskoon), v a s t a k o h t a I n e n (kukka, jota voidaan ainoastaan yhdellä tasolla halaista,esim. perhomainen ja violamainen kukka) ja

e p ä m u k a I n e n (kukka, jota ei mitenkään voida jakaa kahteen yhtäläiseen osaan, esim. Virmajuuren kukka). Kukkaa on kutsuttu m a l j a k e h ä I s e k s i, jos pohjus on kovertunut ja emiö on vapaana sen keskellä; k u p u m a i s e k s i kehää, jossa ei voida teriötä ja ja vehiötä eroittaa toisistaan: k u r o u t u n u t on kasviosa, joka on keskeltä ohuempi ja ja kapeampi kuin päistään.

7. Kasvio on varustettu runsailla kuvilla etupäässä yleisimmistä ja tärkeämmästä lajista.

8. ProfessoriJ.P. Norrlin on hyväntahtoisesti tähänkin kasviopainokseen laatinut esityksen maamme keltanoista (Hieracium).

Vasta-alk via varten löytyy lyhyt esitys keltanoiden pää -ja ryhmälajeista,pitemmälle ehtineitä varten kasvio lopussa liitteenä seikkaperäiosempåi esitys.

Näiden muutosten kautta on kasvio paisunut melkein liiankin isoksi kirjaksi. Koska kuitenkin lajiselitykset ovat edelleenkin yhtä helppotajuisia kuin ennen, kuvia on hankittu alun neljättä sataa ja painos otettu niin iso, että kirjan hinta on voitu pitää tavattoman alhaisena, niin uskallan toivoa, että tämä uusi painos tulee oppikouluissa ja opiskelevan nuorison keskuudessa nauttimaan samaa suosiota kuin edeltäjänsäkin. Laveampi kasvio tulee sitäkin tarpeellisemmaksi ja luonnonhistorian opetus, kuten toivoa sopinee, kaikissa oppikouluissamme vihdoinkin tulee siksi ajanmukaiselle kannalle, että opetusta jatketaan ylimpään luokkaan asti. Tosin nykyaika syystäkin pitää biologisen puolen esitystä sekä kasvi että eläintieteessä systematikaa tärkeämpänä, mutta kasvilajien tunteminen muodostaa sittenkin sen perustan, jonka kaikki kasvitieteellset havainnot ja tutkimukset välttämättömästi tarvitsevat. Kuitenkaan en tahdo kieltää, että mielestäni tuntuu toivottavalta, jotta koulujen alimpia luokkia varten ilmestyisi aivan lyhyt kasvio, melkein ruotsalaisen Krok & Almqvist, Svensk Flora I tapainen, mutta runsaasti kuvitettu, koska alottelijoille epäilemättä sellaisesta olisi helpoin oppia kasvituntemuksen aakkoset.

Herbariumeista ja kasvikeräilystä pyydän esittää samaa kuin Mela-vainaja edellisten kasviopainosten alkulauseessa:

“Herbariumien suhteen tahdon huomauttaa, että kasvit ovat otettavat kokomaisina juurineen kaikkineen ja ei ainoastaan kukalla vaan myös hedelmällä. Heinät ja saraheinät y.m.s. ovat otettavat niin, että käy näkyviin kasvavatko ne mätästävin vai yksin korsin, eikä suinkaan saa mättäästä kiskoa erikseen yksinäistä kortta. Pienempiä kasveja on otettava suurempi luku, herbariumarkki noin puolilleen. Suurista kasveista voi ottaa, latvan, kappaleen keskivartta ja juuren eri kappaleina. Puista ja pensaista ei tarvitse juurta ottaa, mutta esim. Pajulajeista on välttämättömästi otettava kolmen kesän oksat yhteydessään. Kasvia painettaessa ei liiallinen paino ole hyvä, eikä myöskään kovin höllä. Kunkin kasvin väliin on noin kolme harmaata imupaperia pantava ja kuivaa paperia vaihdettakoon ainakin kerran vuorokaudessa, mehukkaammille kasveille ensi vuorokautena kahdestikin.

Herbariumiin asetettaessa on nimilipulle kirjoitettava paitsi kasvilajin nimeä myös ilmoitus siitä, missä kasvi on löydetty, millaisella paikalla se kasvoi, milloin se otettiin sekä ottajan nimi. Näitä tietoja varten ei saa luottaa muistiinsa, vaan on ottopaikalla kunkin kasvin varteen kierrettävä lippu, johon on merkitty ottopäivä, kasvupaikan luonto ja seutu. Lehtiä ja vartta ei saa liimalla tahrata, vaan on kasvi kapeilla liimatuilla paperiliuskoilla kiinnitettävä puolelle paperiarkille.

Keräysmatkalla on läkkinen ei kovin pieni portööri hyvä olemassa. Jos semmoinen kerätään täyteen, säilyvät kasvit siinä sangen kauan. Mutta muutamille kasveille on parempi, että ne jo ottopaikalla pannaan imupaperien väliin.”


Lopuksi on mieluisa velvollisuuteni lausua parhaat kiitokseni niille arvoisille henkilöille, jotka ovat työtäni avustaneet: professori J.P. Norlin`ille, joka, kuten jo ylempänä mainittiin, on toimittanut keltano-osan; senatori A. )SW. Kairamolle (Kihlman), joka on antanut käytettäväkseni luonnosta tekemänsä originalikuvaukset Venäjän Karjalan ja Venäjän Lapin kasveista; amanuenssi H. Lindbergìlle, jolta olen saanut joukon tietoja satunnaisten kasvien levenemisestä maassamme, sekä neuvoja useiden kasvisukujen (Batrachium, Menta, Camelina y.m.) systematikaan nähden, sekä maisterille I. Leiviskälle ja K.W. Fontellille, jotka ovat antaneet tietoja varsinkin satunnaisten kasvilajien esiintymisestä.

Mynämäki, syyskuussa 10. 1906 Allekirjoitus

Asetin FB sivulle, kun tämä on mielenkiintoinen aihe!



LÄHDE: MELA-CAJANDER SUOMEN KASVIO

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia

53. osa. III.

Helsingissä.

Suomalaisen Kirjallisuuden seuran Kirjapainon Osakeyhtiö 1908

https://www.nature.com/articles/126814a0 

 https://www.slideshare.net/slideshow/engler-and-prantl-system-of-classification-in-plant-taxonomy/267567985

https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Pohl 

https://bihrmann.com/caudiciforms/hist/hist4.asp 

måndag 24 juni 2024

24. kesäkuuta 2024 juhannuksen jälkeen + päivitys 4.9. 2025: Luonnonparantolan tulevat 100-vuotisjuhlat ensi kesänä 2026

 He, Helsingin Uotit,  olivat   aloittaneet  kristillisessä vakaumuksessa luontaisen terveydenhoidon  hoitosuuntauksen  hoitajattarien  koulutuksen, josta on  dokumenttina mm.   puhtaaksi kirjoitettuna mustakantinen vihko pöytäkirjamuistiinpanoja vuosilta 2018-2025. Kirjureita sinä aikana mainitaan K. Koskinen, Vihtori Laaksonen ja  Martta Kavander.  (Martta Kavander on äitini äiti. Augusta Uoti on isäni äiti). Kokouksiin osallistui johtajina  Juho ja Augusta henkilökohtaisesti  aluksi, kirjurina Koskinen,  Juhon poismentyä vuoden 1920 syksyllä  kirjurina mainitaan toiminen ensin Laaksosen,sitten myöhemin Martta Kavanderin,  ja puheenjohtajaksi viime ajoiksi   valittiin pastorin leski  Augusta Uoti. Jos hän sattui olemaan sairaana,  kuten kerran 2019 , mainittiin mm.  Ida Ylönen  niminen valituksi. .

 

 Mitä tulee  kevääseen 1924 pöytäkirjamuistiinpanon mukaan rouva Berg oli kutsunut  Luontaisen terveyskunnan hoitajattaret   Lammassaareen moottoriveneillä ja seuraava kokoontuminen lie  sitten ollut siellä kesäisen luonnon helmassa Helsingin  lähellä olevassa saaressa.. Seuraava pöytäkirjamerkintä oli vasta syyskuun 1.päivänä 2024. Hoitajat  hajaantuivat  töihin mm. maaseudulle  kesien aikana..  

https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/luonto/lammassaari

https://mangostania.matkasto.net/lammassaari-piilopaikka-pitkospuiden-paassa/

Nykyajan Lammassaari-tieto linkissä yllä.  On tietoa tallella myös  uotilaisen  Luontaisen Terveyskunnan hoitajattarien  kurssien  ajoilta Lammassaaren käytöstä  virkistysalueena ja ulkoilussa. . Mainitaan Raittiusyhdistys Koitto l   tämän Lammassaaren yhteydessä. https://www.koitto.net/   Uotilaisuus oli  myös  raittiuden merkityksen korostamista. 

 ...

Pastori JH Uoti oli poistunut terveydenhoidonkannattajien keskuudesta yllättävän äkisti tapaturmaisesti   ollessaan poliittisella matkalla 4.10.2020     kertomaan kannattamastaan   Herran Kansan Tasavallan aatteesta ja esittämään  sellaisen kristillisen  demokratian  toteuttamismalleja. Hän oli konsolidoinut  tätä poliittista  näkyään  pieneen lehtiseen, jota hän myös jakeli  terveydenhoidollisten ohjeiden ohella. 

Terveysohjeista hänellä oli   valmis kirjanen jo vuodelta 2012, Kotiopas. 

 Uskon ytimet hän oli jo pappisvuosinaan kiteyttänyt pieneen taskukokoiseen kirjaan:
 PYHÄ HISTORIA kirjoitti Johannes.
Tampereella 1908, Isak Julinin kirja- ja kivipaino.

Siinä evankelioivassa kirjasessa  on vuoden kaikille päiville (366 kpl)  ytimekkäitä lyhennelmiä, joilla  evankeliumin pääsisältö on kurottu  tiivispakkaukseksi. Otsikot on  numeroitu 1-366, joten voi alkaa ykkösestä  minä päivänä haluaa ja sitten seurata loogisesti  asian sisältöä, jolloin hyvin  lyhyessä  ajassa on saanut  tietää evankeliumien olennaisimman   sanoman. 

  KOTIOPASA  taas on  kokoelma  hoito-ohjeita, joissa  on hoitajatarten antaman hoidon  avulla  käytetty veden,  auringon ja ilman   tervehdyttäviä vaikutuksia. Lisänä on liikunnasta ja  ravitsemuksestakin  päteviä ja nasevia ohjeita.  Usko Jumalan sanan voimaan oli  perustaa. Raittius oli  olennainen suositeltu  perusta myös.  Vältettäviksi käsitettiin  kaikenlaiset kiihokkeet ja tupakka, jopa kahvi kuului siihen aikaan  vältettäviin kiihokkeisiin.  Muutamia hyödyllisiä yrttejä käsitellään  ja niistä  annetaan myös ohjeita.   Alkuperäinen hoitokaavio oli monipuolisempi ja vivahderikkaampi kuin nykyaikaan  jäänyt  modernin ihmisen nopeaan elämäntahtiin soveltuvat virkistävät pikaiset  hoidot , joita edelleen Uoti-suvun jälkikasvu tarjoaa: sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri  Kirsti Uoti Suomen Lempäälässä johtaa uotilaista perinteistä kylpylätoimintaa nykyaikaan sovellutettuna ja lääketieteen kehitystä paralleelisti hyödyntäen ja hyödyttäen. . 


Pastorska ja  kansakoulunopettaja Augusta Uotin johtama  Luontaisen terveyskunnan hoitajatarten kokousten pöytäkirja päättyy  kohtaan, jolloin  versoi varsinainen  tavoite, decentraliusoitunut  terveydenhoito. Oli saatu  maapalsta   muutamine rakennuksineen   Hämeen Pirkanmaalta  järven Lempäälän Kirkkojäreven rannalta 1925  ja siellä oli mahdollisuus toteuttaa  holistista, kokonaisvaltaista  kylpyhoitoa, jossa  asiakkaat saivat  myös yöpyä tai viipyä tarvittavan hoitoajan,  levätä riittävästi, syödä terveellistä ruokaa ja saada yksityiskohtaiset hoito-ohjeet tuleviakin vuosia varten. Hoitajia keskittyi näihin  paikallaan pysyviin  hoitoloihin, joista Lempäälän hoitola otti täyshoitoon vastaan  joskus hyvinkin sairaita  asiakkaita. Kertahoitoloita  ( päiväsaikana  annettuja hoitoja )  oli  tarjolla  Helsingin  lisäksi mm. Tampereella  jo ennen kuin Lempäälän laitos alkoi kutsua asiakkaita täysihoitoon jo  seuraavana vuonna 1926 ja siitä on jo historiaa erikseen painettuna kirjoihin ja kansiin.  sata vuotta  tästä pienestä  alusta on kulunut ensi vuonna 2026 ja jos Herra suo ja elmme, silloin  uotilaisen vesihoidon  ystävät kokoontuvat  juhlimaan muistelemaan parantolan historiaa- aiemminhan kyulpylän nimi oli  Lempäälän Luonnonparantola.

100 vuotta on pitkä aika. Siskoni Kirsti Uoti on ollut  tämän terveydenhoitoliikkeen Lempäälän toimintapisteen  johtajana päävastuussa vuodesta 1981 molempien vanhempiemme (KJ Uoti ja Sirkka  os. Kavander)  poismentyä.

Paljon historiaa mahtuu  myös näille vuosille 1981-2024 ja vielä näyttää netissä olevan  tietoa  uotilaisten luontaishoitojen saatavuudesta Lempäälässä. Yotin vesihoidon ystävillä on nyt  pian se sadan vuoden Eben Eser: Tähän asti on Herra meitä auttanut!

https://www.lempaalanluontaiskylpyla.fi/index_en.htm 

Uotin kylpylässä on  saatavilla useitakin kirjasia  laitoksen  historiasta. 

Ehkä viimeisin julkaisu on se minkä   sain käydessäni Suomessa:   Ritva Mäkelä: Aarioita aalloillakin.  Lempäälä Soi 1999-2021.ISBN 978-952-94-786-4

Ehkä on odotettavissa  vielä kirja toisenkin taiteen  alueelta: Siellä on nimittäin  maalaustaiteilijoitten kursseja kesäisin vuodesta toiseen (Taiteilija Kai Halmesvaara  on kurssien johtajia) ja kurssien yhteydessä on heidän  taiteensa  tulosten  arvostelu ja näyttely. Olen  nähnyt muutaman kerran tuloksia ja  ne ovat  aivan mahtavan  hienoja öljyvärillä maalattuja maisematauluja Lempäälän pitäjän alueelta. 

... 

Voi sanoa että  Uotin suvun muitakin talentteja ilmenee, ei vain sitä luontaisen terveydenhoidon  nykyaikaan  sovellettua henkeä, vaan siis myös sitä rakennustekniikkaa: Isäni Amerikasta tultuaan  1933-4  aikohin,  toteutti  kylpyläalueella tätä  ihannettaan.  n 2,5 hehtaarin alueella.   Kaikelle toiminnalle pitää rakentaa materiasta puitteet, joissa toiminta toimii.  Toiset toimivat toimien  toisten tekemissä puitteissa ja toiset  omaa karismaa tehdä puitteita.  Puitteet tietysti vaativat ylläpitämistä, ja  sellaista siellä näyttää nyt olleen viime  vuosina.  Ylläpitämisessä on luovaa sopeutumista  tähän nykyaikaan. 

Päivitys  4. 9. 2025 tulin juuri Lempäälästä takaisin Ruotsiin Rannebergiin. Nyt sain tietää, että siellä jo aletaan hahmotella ensi kesän juhlatilaisuutta ja   Luonnonparantolan 100-vuotisjuhlaa varten palautetaan mieleen  historiaa  kylpylätoiminnan ajoilta.  Koska kylpylä ja  henkilökunta  joutuivat II maailmansodan hyökylaineisiin, on tietysti mielenkiintoista tietää, miten selviydyttiin sen jakson  yli. Valtio otti   juuri sodan alkuun valmistuneen Kivitalon, terapia ja asuinrakennuksen sekä kuut  toiminnalliset tilat käyttöönsä internoimisleiriksi ja se on  historia erikseen.  Sain tällä matkallani  tietää että, yhdestä Suomen internointileiristä on tehty jo  historiallinen näytelmä ja kirjanen:

 Leiri N:0 5
Paimion Teatteri. Juhlavuosi 2025 PAIMIO 700.Esityksen kesto väliaikoineen n. 2 h 30 min. Yapahtumat Luonnonmaan parantolan alueella juhannuksena 1945 maaliskuuhun 1946. www.paimionteatteri.fi Käsikirjoittaja ja ohjaaja Pekka Saaristo.
Ehkä Lempäälän Luononparantolan internointileiristäkin  saadaan historiankirjoitajan  kokoamaa faktaa. Tähänastinen tietomme on lähinnä sitä, mitä vanhempani joutuivat henkilökunnan kanssa  kokemaan rautalanka-aitauksen ulkopuolelle jätetyssä kotitalossamme ja  sisällä alueella asuva ylihoitaja  työsuhdeasunnossaan   leirin silminnäkijänä   vanhemmilleni  kertoi. Myös kyläläisiltä  saatiin tietoja. Luonnollisesti internoidut itsekin  voivat  antaa muistelmiaan. Itse  synnyin  vuoden 1946  helmikuun alkupäivinä. Äitini muutti kirkonkirjansa Lempäälään vasta sen vuoden kesällä eikä heti   vuoden 1945 keväisistä  häistä. Yhdessä  valokuvassa hän seisoo  leirin  rautalanka-aidan edessä  perhetuttujen  turkulaisten  modistien Sassan ja Ynnyn  kanssa ja ilmeisesti kätilösairaanhoitaja laukkuineen on myös  kuvassa.  



 


 

 



tisdag 6 februari 2018

Ps.89:15,16

6.2.2018,10:52.Sana psalmista 86:15,16.
(A Maskil of Ethan the Ezrahite) Blessed are the people who know the festal shout, who walk , o Lord, in the light of thy countenance; who exult in thy name all the day, and extol thy righteousness.

torsdag 12 november 2015

JH Uotin Fytoterapia. Piparuutti

Piparjuuresta (Horseradish)

Tuli kuultua Suomen matkalla kylässä käydessä paljon hyvää piparjuuren vaikutuksta ja löytyypä piparruuti myös J H Uotin kasvisliuosten luettelosta, joka ei ole mikään pitkä  yrttiluettelo.Vain tärkeimmät ja vaarattomat esitettiin :
"Ihotaudeissa ja keripukissa käytetään piparuutijuomaa, jota valmistetaan pienennetystä piparuutista 50 ggrammaa ja puolen litraa tuoretta kaljaa. sen annetaan vetää lämpimässä paikassa 2 päivää. Sitä juodaan puoli teekupillista aamuin illoin. "


https://fi.wikipedia.org/wiki/Piparjuuri
PubMed antaa 197 löytöä hakusanalla Armoracia rusticana.
Otan niistä pari linkki9ä  tähän. 

Piparjuuri, Pepparrot, "piparruuti"
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Piparjuuret Armoracia
Laji: rusticana
Näyttää kuuluvan  samaan heimoon kuin  kaalikasvit.

(1) Food Funct. 2015 Sep 28. [Epub ahead of print] Anti-inflammatory activity of horseradish (Armoracia rusticana) root extracts in LPS-stimulated macrophages.
 Marzocco S1, Calabrone L, Adesso S, Larocca M, Franceschelli S, Autore G, Martelli G, Rossano R. Author information
Abstract Horseradish (Armoracia rusticana) is a perennial crop belonging to the Brassicaceae family. Horseradish root is used as a condiment due to its extremely pungent flavour, deriving from the high content of glucosinolates and their breakdown products such as isothiocyanates and other sulfur compounds. Horseradish also has a long history in ethnomedicine. In this study the anti-inflammatory potential of three accessions of Armoracia rusticana on lipopolysaccharide from E. coli treated J774A.1 murine macrophages was evaluated. Our results demonstrate that Armoracia rusticana reduced nitric oxide, tumor necrosis factor-α and interleukin-6 release and nitric oxide synthase and cyclooxygenase-2 expression in macrophages, acting on nuclear transcription factor NF-κB p65 activation. Moreover Armoracia rusticana reduced reactive oxygen species release and increased heme-oxygenase-1 expression, thus contributing to the cytoprotective cellular effect during inflammation.

(2)  http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25684599

J Agric Food Chem. 2015 Mar 25;63(11):2947-55. doi: 10.1021/jf505591z. Epub 2015 Mar 16. Correlation of quinone reductase activity and allyl isothiocyanate formation among different genotypes and grades of horseradish roots.
Horseradish (Armoracia rusticana) is a perennial crop and its ground root tissue is used in condiments because of the pungency of the glucosinolate (GS)-hydrolysis products allyl isothiocyanate (AITC) and phenethyl isothiocyanate (PEITC) derived from sinigrin and gluconasturtiin, respectively. Horseradish roots are sold in three grades: U.S. Fancy, U.S. No. 1, and U.S. No. 2 according to the USDA standards. These grading standards are primarily based on root diameter and length. There is little information on whether root grades vary in their phytochemical content or potential health promoting properties. This study measured GS, GS-hydrolysis products, potential anticancer activity (as quinone reductase inducing activity), total phenolic content, and antioxidant activities from different grades of horseradish accessions. U.S. Fancy showed significantly higher sinigrin and AITC concentrations than U.S. No. 1 ,whereas U.S. No. 1 showed significantly higher concentrations of 1-cyano 2,3-epithiopropane, the epithionitrile hydrolysis product of sinigrin, and significantly higher total phenolic concentrations than U.S. Fancy.

KEYWORDS:Armoracia rusticana; allyl isothiocyanate; epithiospecifier protein; glucosinolate; phenethyl isothiocyanate; quinone reductase; sinigrin

KOMMENTTINI: 

Tässä on mainittu entsyymi kinonireduktaasi (QR)  joka myös on tarpeen K-vitamiinin syklissä tehokkaan K-vitamiinimuodon (KH)  asteittaisessa  palauttamisessa KO  epoksimuodosta  kinonimuodon kautta , johon se  aktiivifunktiossaan joutuu  ja tässä voisi päätellä, että piparjuuri  muitten vihannesten joukossa tehostaa vihreitten vihannesten  terveydellistä vaikutusta juuri  tehostaessaan K-vitamiinin salvage- sykliä (  säästösykliä).  Jokainen K-vitamiinimolekyyli tekee noin 120 kertaa  säästösyklinsä ennekuin katoaa kehosta, eli sitä tulee saada päivittäin kun se katoaa niin nopeasti- Siis piparuuti tehnee sen olemisen  sinä lyhyenä aikana  tehokkaammaksi,  mistä ne hyvät maineet sitten  tulee.  esim. luun aineenvaihdunta  tehostuu K-vitamiinin syklistä, kun kalsiumia saadaan käsiteltyä ja aktiivikalsiumeja pyydystettyä niihin kohtiin missä tapahtuu fysiologista luun remodelling kaskadia. Luuhan on kalsiumin suurin varastopaikka kehossa..

Pipajuuressa on myös paljon mineraaleja ja C-vitamiinia, joten se vaikuttanee monipuolisesti  antioksidatiivisen kartan  teissä ja risteyksissä.. 

fredag 6 november 2015

JH Uotin Fytoterapiasta (3) Carrageen, Chondrus crispus, Irlanninsammal, Red Seawood , Perlmoos

JH Uotin Fytoterapiasta.

(3) Chondrus crispus, Irlanninsammal , Red Seaweed, Knorpelmoos, Carrageen levä, Perlmoos

KOTIOPAS 1912  s. 201 ja KOTIOPAS  1928, s. 144.

Keuhkojen tulehtumissa ja ärtymissä sekä rintaveren sylyssä, mutta ei parhaillaan kuumetta ollessa::

(2) Lichen islandicus
Kangas-eli nummijäkälää (Lichen islandicus) puhdistetaan 500 gramaa, hakataan pieneksi-- tästä kirjoitettu edellä)
(tai)

(3) Helmijäkälästä (Sphaerococcus,  crispus,  lichen,  carragahen) 20 grammasta jäkälää neljänneslitrassa vettä runsas puoli tuntia. Se hyytelöityy jäähtyessä. Sitä nautitaan 2-4 teelusikallsita muutamia kertoja päivässä.

JH Uotin mainitsema helmijäkälä  Perlmoos- on  nykynimeltä   IRLANNINSAMMAL, punainen merilevälaji, Chondrus crispus. kuvia on allaolevassa lähteessä: 

Saksalaisia nimiä tälle levämuodolle:
Der (Gemeine) Knorpeltang (Chondrus crispus), auch als Knorpelmoos, Irisch Moos bzw. Irländisches Moos, (irländisches) Perlmoos oder Carrag(h)een-Alge oder -Moos benannt) ist eine Rotalge der nordatlantischen Küsten.

Irlanninsammalta kasvaa Atlantin rannikoilla kivien päällä matalassa vedessä. Levästä saadaan karrageeniksi kutsuttua polysakkaridia, jota käytetään hyytelöinti- ja sakeuttamisaineena. Sitä merkitään lisäaineena E-koodilla E407 ja käytetään esimerkiksi hammastahnoissa, makeisissa, kastikkeissa ja lääke- ja kosmetiikkavalmisteissa, jäätelössä. Levää myös viljellään karrageenin tuotantoa varten.

Mielenkiintoinnen kertomus levatutkimuksesta ja levän viljelystä Sansibarissa (saksaksi)
Sansibar tuottaa tätä arevokasta ja viljeltävissä olevaa punalevää 5000 tonnia vuosittain. Merileväviljely antaa toimeentulon monille, varsinkin naiset saavat ammattituloa.

PubMed 158 löytöä, kun hakusana on  Chondrus Crispus.
Engl.  Red Seaweed 
Otan pohdittavaksi 20 tuoreinta artikkelia.
  1. A Cultivated Form of a Red Seaweed (Chondrus crispus), Suppresses β-Amyloid-Induced Paralysis in Caenorhabditis elegans. Sangha JS, Wally O et alo.  2015 Oct 20 Taken together, these results suggested that the cultivated strain of C. crispus, whilst providing dietary nutritional value, may also have significant protective effects against β-amyloid-induced toxicity in C. elegans, partly through reduced β-amyloid species, up-regulation of stress induced genes and reduced accumulation of reactive oxygen species (ROS).   Free Article Similar articles
  2. [From algae to "functional foods"].Vadalà M, Palmieri B. 2015 Jul-Aug; In the recent years, a growing interest for nutraceutical algae (tablets, capsules, drops) has been developed, due to their effective health benefits, as a potential alternative to the classic drugs. This review explores the use of cyanobacterium Spirulina, the microalgae Chlorella, Dunaliella, Haematococcus, and the macroalgae Klamath, Ascophyllum, Lithothamnion, Chondrus, Hundaria, Glacilaria, Laminaria, Asparagopsis, Eisenia, Sargassum as nutraceuticals and dietary supplements, in terms of production, nutritional components and evidence-based health benefits. Thus, our specific goals are: 1) Overview of the algae species currently used in nutraceuticals; 2) Description of their characteristics, action mechanisms, and possible side effects; 3) Perspective of specific algae clinical investigations development. Free Article Similar articles
  3. The Anti-Inflammatory Effect of Algae-Derived Lipid Extracts on Lipopolysaccharide (LPS)-Stimulated Human THP-1 Macrophages. Robertson RC, Guihéneuf F et al.  2015 Aug 20; Quantitative gene expression analysis of a panel of 92 genes linked to inflammatory signaling pathway revealed down-regulation of the expression of 14 pro-inflammatory genes (TLR1, TLR2, TLR4, TLR8, TRAF5, TRAF6, TNFSF18, IL6R, IL23, CCR1, CCR4, CCL17, STAT3, MAP3K1) by the lipid extracts. The lipid extracts effectively inhibited the LPS-induced pro-inflammatory signaling pathways mediated via toll-like receptors, chemokines and nuclear factor kappa-light-chain-enhancer of activated B cells (NF-κB) signaling molecules. These results suggest that lipid extracts from P. lutheri, P. palmata, P. dioica and C. crispus can inhibit LPS-induced inflammatory pathways in human macrophages. Therefore, algal lipid extracts should be further explored as anti-inflammatory ingredients for chronic inflammation-linked metabolic diaseases. Free PMC Article Similar articles
  4. Prebiotic effects of diet supplemented with the cultivated red seaweed Chondrus crispus or with fructo-oligo-saccharide on host immunity, colonic microbiota and gut microbial metabolites. Liu J, Kandasamy S, et al.  . 2015 Aug 14;Gastrointestinal microbial communities are diverse and are composed of both beneficial and pathogenic groups. Prebiotics, such as digestion-resistant fibers, influence the composition of gut microbiota, and can contribute to the improvement of host health. The red seaweed Chondrus crispus is rich in dietary fiber and oligosaccharides, however its prebiotic potential has not been studied to date.The results suggest multiple prebiotic effects, such as influencing the composition of gut microbial communities, improvement of gut health and immune modulation in rats supplemented with cultivated C. crispus.Free PMC Article Similar articles
  5. Neuroprotective effects of the cultivated Chondrus crispus in a C. elegans model of Parkinson's disease. Liu J, Banskota AH et al. 2015 Apr 14; Altogether, apart from its potential as a functional food, the tested red seaweed, C. crispus, might find promising pharmaceutical applications for the development of potential novel anti-neurodegenerative drugs for humans.   Free PMC Article Similar article
  6. Chlorophyta and Rhodophyta macroalgae: a source of health promoting phytochemicals. Santos SA, Vilela C et al. . Food Chem. 2015 Sep 15; These results are a relevant contribution for the valorisation of these macroalgae species as sources of valuable phytochemicals. Similar articles
  7. Enzyme-assisted extraction of bioactive material from Chondrus crispus and Codium fragile and its effect on herpes simplex virus (HSV-1). Kulshreshtha G, Burlot AS et al.  2015 Jan 16; Codium fragile and Chondrus crispus are, respectively, green and red seaweeds which are abundant along the North Atlantic coasts. We investigated the chemical composition and antiviral activity of enzymatic extracts of C. fragile (CF) and C. crispus (CC). On a dry weight basis, CF consisted of 11% protein, 31% neutral sugars, 0.8% sulfate, 0.6% uronic acids, and 49% ash, while CC contained 27% protein, 28% neutral sugars, 17% sulfate, 1.8% uronic acids, and 25% ash. Enzyme-assisted hydrolysis improved the extraction efficiency of bioactive materials. Commercial proteases and carbohydrases significantly improved (p ≤ 0.001) biomass yield (40%-70% dry matter) as compared to aqueous extraction (20%-25% dry matter). Moreover, enzymatic hydrolysis enhanced the recovery of protein, neutral sugars, uronic acids, and sulfates. The enzymatic hydrolysates exhibited significant activity against Herpes simplex virus (HSV-1) with EC50 of 77.6-126.8 μg/mL for CC and 36.5-41.3 μg/mL for CF, at a multiplicity of infection (MOI) of 0.001 ID50/cells without cytotoxity (1-200 μg/mL). The extracts obtained from proteases (P1) and carbohydrases (C3) were also effective at higher virus MOI of 0.01 ID50/cells without cytotoxity. Taken together, these results indicate the potential application of enzymatic hydrolysates of C. fragile and C. crispus in functional food and antiviral drug discovery. Free PMC Article Similar articles
  8. Gelling polysaccharide from Chondrus armatus and its oligosaccharides: the structural peculiarities and anti-inflammatory activity. Kalitnik AA, Marcov PA et al.  2015 Jan 22;.The anti-inflammatory effect of the polymer was observed at a dose of 5mg/kg  Similar articles
  9. Carrageenan: a natural seaweed polysaccharide and its applications. Prajapati VD, Maheriya PM et al.  2014 May 25; Review.Polysaccharides have been gaining interesting and valuable applications in the food and pharmaceutical fields. As they are derived from the natural source, they are easily available, non-toxic, cheap, biodegradable and biocompatible. Carrageenan is one among them, which fulfills the criteria of polysaccharide; it is a natural carbohydrate (polysaccharide) obtained from edible red seaweeds. The name Carrageenan is derived from the Chondrus crispus species of seaweed (Rhodophyceace) known as Carrageen Moss or Irish Moss, and Carraigin. A demand based on its application has been widely increasing in food and pharmaceutical sectors. Carrageenan has gained wide applications in experimental medicine, pharmaceutical formulations, cosmetics, and food industries. Through keen references of the reported literature on carrageenan, in this review, we have described about carrageenan, its properties, extraction and refining, and its food and pharmaceutical applications. Similar articles
  10. Meroterpenes from an algicolous strain of Penicillium echinulatum. Li XD, Miao FP, et al. -inhibitory activity against Escherichia coli- 2014 May; Similar articles Select item 2443356920.
Tällä Chondrus cripsus punaisella merilevällä on laajat marrkkinalaueet maailamssa. esim.
http://www.seakura.net/#!red-seaweed/c13n2

torsdag 5 november 2015

JH Uotin Fytoterapia. (2) Lichen islandicus, nyk Cetraria islandica. Isohirvenjäkälätee

JH Uotin FYTOTERAPIA 

Keuhkojen tulehtumissa ja ärtymissä sekä rintaveren sylyssä, mutta ei parhaillaan kuumetta ollessa::

(2) Lichen islandicus

Kangas-eli nummijäkälää (Lichen islandicus) puhdistetaan 500 gramaa, hakataan pieneksi ja valellaan illlalla laimealla lipeällä sekä annetaan seisoa seuraavaan aamuun. Aamulla jäkälät huuhdotaan vedessä puhtaaksi, keitetään 8 litrassa vettä umpinaisessa astiassa siksi, että vettä on vähentynyt noin kolmannes ja siivilöidään vaatteen läpi. Sitä otetaan 2-4 teekupillista 2-4 kertaa päivässä joko paljaaltaan tai maidossa.
TAI
(3) Helmijäkälästä (Sphaerococcus crispus lichen carragahen) 20 grammasta jäkälää neljänneslitrassa vettä runsas puoli tuntia. Se hyytelöityy jäähtyessä. Sitä nautitaan 2-4 teelusikallsita muutamia kertoja päivässä.
 https://www.youtube.com/watch?v=tlkZAr7uhZI ( Töästöä erikseen (3)
KOTIOPAS 1912 s. 200-201. KOTIOPAS 1918 s. 144


KANGAS eli NUMMIJÄKÄLÄ , Lichen islandicus”: Islanninjäkälän nykynimi on ISOHIRVENJÄKÄLÄ , Cetraria islandica
Tämä on Suomen yleisin jäkälälaji. Sitä on käytetty  fytoterapiaan jo 1600-luvulta, mainitsee vastaava saksalainen Wikipediatieto.

Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Alakaari: Pezizomycotinaq
Luokka: Lecanoromycetes
Alaluokka: Lecanoromycetidae
Lahko: Maljajäkälät Lecanorales
Heimo: Karpeet Parmeliaceae
Suku: Hirvenjäkälät Cetraria
Laji: islandica

Isohirvenjäkälä on ravitsevaa: siinä on C-vitamiinia, proteiinia ja hiilihydraatteja. Se on kitkerän makuista, joten siitä pitää poistaa jäkälähapot (Flechtensäure, Lavsyror ) ennen ihmisravinnoksi käyttämistä. Isohirvenjäkälästä on tehty myös alkoholia. Isohirvenjäkälää on käytetty myös rohdoslääkkeenä. Koska jäkälät keräävät raskasmetalleja, on ravintojäkälän keräyspaikkoja harkittava tarkkaan.[3] Tulee myös muistaa, että jokamiehenoikeus ei ulotu jäkälien keräämiseen toisen maalta. [4]

(Vaikuttavien aineitten luettelo saksaksi: hakusana Jäkälät, Flechten, Lichenes: ischländische Flechte, isländisches Moos, Als therapeutisch wirksame Bestandteile enthält Isländisch Moos Bitterstoffe, Flechtensäuren, Iod, Schleimstoffe und die Vitamine A, B1 und B12.)

(Ruotsiksi saa t jopa käyttöohjeitakin ja ravintosisällön ja luettelon jäkälähapoista.
”Färsk lav ca 67 % vatten och C-vitamin (askorbinsyra) 0,8 mg/hg Låga halter av lipider, proteiner, mineraler Lavsyror: fumarprotocetrarsyra, alloprotocetrarsyra, usninsyra, protolichesterinsyra, cetrarsyra.[2] Kan från omgivningen koncentrera bly, kadmium och kvicksilver med en benägenhet som är 300 gånger större än för råg. Torrsubstanss: Kolhydrater, bl a
lichenin (lavstärkelse), isolichenin 80 Protein 4,25 Fett 2,6 Stärkelse 2,29 Glukos, fruktos 1,63 Sackaros 0,06 Kalium 250 Järn 53 Magnesium 27 Kalcium 4,8 Zink 4,8 Mangan 1,7”)


 PubMed haku nykynimellä
Hakusanalla Cetraria islandica saa 45 vastausta. ESIM: 

Cetraria islandica, antioksidatiivinen , varhainen protektio DM tyyppi 1:tä vastaan
Cetraria islandica, islandoquinone rakenne
Cetraria islandica, antitrypanosoma- aktiivisuus , trypanosidit jälälähapot
Chemical investigation of the lichen Cetraria islandica has led to the isolation of four compounds identified as protolichesterinic acid, lichesterinic acid, protocetraric acid and fumarprotocetraric acid. Their structures were characterized using their physical and spectroscopic data. Using an Alamarblue™ 96 well microplate assay, these compounds were tested to evaluate their trypanocidal activity against Trypanosoma brucei brucei. Protolichesterinic acid (MIC = 6.30 µM) and lichesterinic acid (MIC = 12.5 µM) showed very significant activity against the test organism. Docking studies (GRIP technique) of these molecules revealed their strong affinity towards possible targets of Trypanosoma brucei such as riboflavin kinase, sterol-14α-demethylase (CYP51), rohedsain and glutathione synthetase. Hydrophobicity played a significant role in their antitrypanosomal activity
Cetraria islandica, syövänvastaista, antimikrobiaalista,, genotoksista ja antioksidatiivista vaikutusta
Cetraria islandica kerää mineraaleja
Cetraria islandica ja edullisuus diabeteksessa
Cetraria islandica, genomin instabiliteetti, diabetes
In conclusion, the antioxidant role of C. islandica in alleviating diabetes-induced genomic instability and for increasing cell viability was firstly indicated in the present study.
Levät, antioksidantit
jne….

Jos hakee vanhalla nimellä Lichen islandicus, saa vain 3 vastausta.

[On the antibacterial effectiveness of Lichen islandicus with special reference to the composition. 2].Sticher O. Pharm Acta Helv. 1965 Aug-Sep;40(8):483-95. German. No abstract available.
PMID: 5860448 Similar articles
Select item 58678952.
[On the antibacterial activity of the lichen islandicus with special reference to compositon. 1].
Sticher O. Pharm Acta Helv. 1965 Jul;40(7):385-94. German. No abstract available.
PMID: 5867895 Similar articles Select item 58493013.
[Suggestions for the drug section of the DAB 7. 9. Lichen islandicus]. Luckner M, Bessler O, Schröder P. Pharmazie. 1965 Apr;20(4):203-6. German. No abstract available.
PMID: 5849301 Similar articles

 

Valmiita moderneja tuotteita löytyy ainakin Saksasta:

J H Uotin fytoterapia. Kasvien uutosliuokset. (1) Rohtovirmajuuri

Juho Heikki Uotin Fytoterapia, Kasvien uutosliuokset

(1)
Pään pakotusta ja muita hermotauteja poistavaa teetä saadaan väkevätuoksuisesta virmajuuresta, rohtovirmajuuresta ( Valeriana officinalis) Jo sen tuoksukin haisteltuna vaikuttaa sitä.
KOTIOPAS 1912 Sivu 200. KOTIOPAS 1928 S. 143.

      • Mikä kasvi on virmajuuri?

Suku Virmajuuret Valeriana
Heimo Kuusamakasveja Caprifoliaceae
Lahko Dipsacales
Virmajuuret (Valeriana) on kasvisuku, joka kuuluu kuusamakasvien heimoon. Aiemmin virmajuuret kuuluivat omaan heimoonsa virmajuurikasveihin. Useita virmajuurilajeja viljellään perennana. Rohtovirmajuuri tunnetaan myös vanhana lääkekasvina.[1] Kaksi virmajuurta, rohtovirmajuuri ja lehtovirmajuuri, kasvavat Suomessa luonnonvaraisina. Lehtovirmajuuresta esiintyy kaksi eri alalajia, merivirmajuuri (Valeriana sambucifolia ssp. salina) ja luhtavirmajuuri (Valeriana sambucifolia ssp. Sambucifolia).
  • VIRMAJUURILAJEJA:
Valeriana alliariifolia – herttavirmajuuri
Valeriana montana – kivikkovirmajuuri
Valeriana officinalis rohtovirmajuuri
Valeriana sambucifolia – lehtovirmajuuri
Valeriana supina – rönsyvirmajuuri [1]


Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”. Sen sanotaan myös laukaisevan lihaskouristuksia, poistavan ilmavaivoja sekä lisäävän valkosolujen määrää ja näin parantavan immuniteettia.[1]
Rohtovirmajuuri kasvaa 80-150 cm korkeaksi.[2] Sen viuhkomaisessa kukinnossa kukat ovat vaaleanpunaiset ja tuoksuvat voimakkaasti. Lehdissä on 6–15 paria lehdyköitä. Kasvi muistuttaa lehtovirmajuurta (Valeriana sambucifolia), mutta on pienikukkaisempi ja isolehtisempi.
Rohtovirmajuuren tuoksu muistuttaa jalkahien hajua ja villitsee kissoja.[3] Haju johtuu rohtovirmajuuren sisältämästä 3-metyylivoihaposta C5H10O2 eli toiselta nimeltään isovaleriaanahaposta. Rohtovirmajuurta tavataan Siperiassa ja lähes koko Euroopassa Espanjaa ja eteläisintä Italiaa lukuun ottamatta.[4]
Lähteet
Raipala-Cormier, Virpi: Luontoäidin kotiapteekki. Porvoo, WSOY 1998
Luontoportti: Rohtovirmajuuri Viitattu 24.7.2014.
Arne Anderberg: Den virtuella floran 2004. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 30.8.2008. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla

PubMed haku 5.11. 2015
Valeriana officinalis, Insomnia, (unettomuus), 105 vastausta
Valeriana officinalis, Anxiety ( levottomuus) , 85 vastausta
Valeriana officinalis review, (katsaus) , 131 vastausta
Valeriana officinalis, Sleep ( Uni), 32 vastausta
Valeriana officinalis, Depression, ( masennus), 43 vastausta
Valeriana officinalis, Stress, (stressi), 36 vastausta
Valeriana officinalis, Extract, (uutos), 148 vastausta
Valeriana officinalis, Pregnancy (raskaus), 11 vastausta
Valeriana officinalis, Toxicity ( myrkyllisyys), 50 vastausta
Valeriana officinalis, GABA ( GABA), 41 vastausta
Valeriana officinalis, Liver (maksa), 30 vastausta
Valeriana officinalis, Interactions ( vuorovaikutukset), 90 vastausta
Valeriana officinalis, Safety ( käyttöturvallisuus), 63 vastausta
Valeriana (officinalis), Inflammation, (tulehdus), 5 vastausta
Valeriana officinalis L., Valerian root extract, Vastauksia 824
Valeriana officinalis, randomized ( sokkotutkimus), 86 vastausta
Valeriana officinalis root, (juuri), 193 vastausta

Kemiallisia raeknteita virmajuuressa
BMC Complement Altern Med. 2014 Jul 28;14:267. doi: 10.1186/1472-6882-14-267.
The anxiolytic effects of a Valerian extract is based on valerenic acid.

Valeriaanaa on käytetty nukahtamisvaikeuden ja levottomuuden hoitoon. Valeriaanauute moduloi allosteerisesti GABA-A reseptoreita ja indusoi anksiolyyttistä aktiivisuutta. Tämä aktiivisuus on läheisessä assosiaatiossa valereenihappoon ( valerenic acid). Tässä otsikon työssä tutkitaan hiirillä voiko asetoksivalereenihappo tehdä vuorovaikutusta valereenihapon aikaansaamaan anksiolyyttiseen vaikutukseen. Koe vahvisti sen, että anksiolyyttinen vaikutus todellakin johtuu juuri valereenihaposta, jota virmajuuriuutesisältää.

Valeriaanayrttiä käytetään levottomuuden ja nukahtamisvaikeuden hoitoon. Valeriaanan vaikutus välittyy aivorungon gamma-aminovoihappo (GABA)-reseptorien kautta . Täten valeriaana voi vahvistaa GABA-reseptoreihin kohdistuvien nukutusaineiden vaikutuksia ja ennen kirurgista operaatiota annettu valeriaana voi aiheuttaa interaktiota nukutuksessa käytetyn aineen kanssa.

  • Muitakin virmajuuren molekyylejä on mainittu netissä (aiemmin tässä blogissa 10.10. 2011  mainittu: Toistan)
Tunnettu ja hyväksytty lääke meidänkin päivinämme.
Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”.
Valeriaanauutteen biokemialliset tunnetut osatekijät: Alkaloideja ja muita:
actinidine,[2] chatinine,[2][3] shyanthine,[2] valerianine,[2] , valerine.[2]
Isovaleramide may be created in the extraction process.[4]
Iridoids, including valepotriates: isovaltrate[2], valtrate.[2]
Sesquiterpenes (contained in the Volatile oil): valerenic acid,[7] hydroxyvalerenic acid and acetoxyvalerenic acid.[8]
Flavanones: hesperidin,[9] 6-methylapigenin[9] and linarin.[10]