Isoisäni kirjallisuudesta

Tässä blogissa kirjoitan muistiin
1) isoisäni kokoaman pienen evankelioivan kirjan Pyhä Historia ( 1908)
2) Mitä Luontainen terveyskunta tahtoo
3) Herran Kansan tasavalta
4) Poimintoja mustasta käsinkirjoitetusta muistivihosta.
Tässä blogissa en kirjoita Kotioppaasta (1912) enkä eri hoitoohjeista.
Päivitys 25.5. 2010 Lea Bright
Visar inlägg med etikett kasvien uutosliuokset. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett kasvien uutosliuokset. Visa alla inlägg

torsdag 5 november 2015

J H Uotin fytoterapia. Kasvien uutosliuokset. (1) Rohtovirmajuuri

Juho Heikki Uotin Fytoterapia, Kasvien uutosliuokset

(1)
Pään pakotusta ja muita hermotauteja poistavaa teetä saadaan väkevätuoksuisesta virmajuuresta, rohtovirmajuuresta ( Valeriana officinalis) Jo sen tuoksukin haisteltuna vaikuttaa sitä.
KOTIOPAS 1912 Sivu 200. KOTIOPAS 1928 S. 143.

      • Mikä kasvi on virmajuuri?

Suku Virmajuuret Valeriana
Heimo Kuusamakasveja Caprifoliaceae
Lahko Dipsacales
Virmajuuret (Valeriana) on kasvisuku, joka kuuluu kuusamakasvien heimoon. Aiemmin virmajuuret kuuluivat omaan heimoonsa virmajuurikasveihin. Useita virmajuurilajeja viljellään perennana. Rohtovirmajuuri tunnetaan myös vanhana lääkekasvina.[1] Kaksi virmajuurta, rohtovirmajuuri ja lehtovirmajuuri, kasvavat Suomessa luonnonvaraisina. Lehtovirmajuuresta esiintyy kaksi eri alalajia, merivirmajuuri (Valeriana sambucifolia ssp. salina) ja luhtavirmajuuri (Valeriana sambucifolia ssp. Sambucifolia).
  • VIRMAJUURILAJEJA:
Valeriana alliariifolia – herttavirmajuuri
Valeriana montana – kivikkovirmajuuri
Valeriana officinalis rohtovirmajuuri
Valeriana sambucifolia – lehtovirmajuuri
Valeriana supina – rönsyvirmajuuri [1]


Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”. Sen sanotaan myös laukaisevan lihaskouristuksia, poistavan ilmavaivoja sekä lisäävän valkosolujen määrää ja näin parantavan immuniteettia.[1]
Rohtovirmajuuri kasvaa 80-150 cm korkeaksi.[2] Sen viuhkomaisessa kukinnossa kukat ovat vaaleanpunaiset ja tuoksuvat voimakkaasti. Lehdissä on 6–15 paria lehdyköitä. Kasvi muistuttaa lehtovirmajuurta (Valeriana sambucifolia), mutta on pienikukkaisempi ja isolehtisempi.
Rohtovirmajuuren tuoksu muistuttaa jalkahien hajua ja villitsee kissoja.[3] Haju johtuu rohtovirmajuuren sisältämästä 3-metyylivoihaposta C5H10O2 eli toiselta nimeltään isovaleriaanahaposta. Rohtovirmajuurta tavataan Siperiassa ja lähes koko Euroopassa Espanjaa ja eteläisintä Italiaa lukuun ottamatta.[4]
Lähteet
Raipala-Cormier, Virpi: Luontoäidin kotiapteekki. Porvoo, WSOY 1998
Luontoportti: Rohtovirmajuuri Viitattu 24.7.2014.
Arne Anderberg: Den virtuella floran 2004. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 30.8.2008. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla

PubMed haku 5.11. 2015
Valeriana officinalis, Insomnia, (unettomuus), 105 vastausta
Valeriana officinalis, Anxiety ( levottomuus) , 85 vastausta
Valeriana officinalis review, (katsaus) , 131 vastausta
Valeriana officinalis, Sleep ( Uni), 32 vastausta
Valeriana officinalis, Depression, ( masennus), 43 vastausta
Valeriana officinalis, Stress, (stressi), 36 vastausta
Valeriana officinalis, Extract, (uutos), 148 vastausta
Valeriana officinalis, Pregnancy (raskaus), 11 vastausta
Valeriana officinalis, Toxicity ( myrkyllisyys), 50 vastausta
Valeriana officinalis, GABA ( GABA), 41 vastausta
Valeriana officinalis, Liver (maksa), 30 vastausta
Valeriana officinalis, Interactions ( vuorovaikutukset), 90 vastausta
Valeriana officinalis, Safety ( käyttöturvallisuus), 63 vastausta
Valeriana (officinalis), Inflammation, (tulehdus), 5 vastausta
Valeriana officinalis L., Valerian root extract, Vastauksia 824
Valeriana officinalis, randomized ( sokkotutkimus), 86 vastausta
Valeriana officinalis root, (juuri), 193 vastausta

Kemiallisia raeknteita virmajuuressa
BMC Complement Altern Med. 2014 Jul 28;14:267. doi: 10.1186/1472-6882-14-267.
The anxiolytic effects of a Valerian extract is based on valerenic acid.

Valeriaanaa on käytetty nukahtamisvaikeuden ja levottomuuden hoitoon. Valeriaanauute moduloi allosteerisesti GABA-A reseptoreita ja indusoi anksiolyyttistä aktiivisuutta. Tämä aktiivisuus on läheisessä assosiaatiossa valereenihappoon ( valerenic acid). Tässä otsikon työssä tutkitaan hiirillä voiko asetoksivalereenihappo tehdä vuorovaikutusta valereenihapon aikaansaamaan anksiolyyttiseen vaikutukseen. Koe vahvisti sen, että anksiolyyttinen vaikutus todellakin johtuu juuri valereenihaposta, jota virmajuuriuutesisältää.

Valeriaanayrttiä käytetään levottomuuden ja nukahtamisvaikeuden hoitoon. Valeriaanan vaikutus välittyy aivorungon gamma-aminovoihappo (GABA)-reseptorien kautta . Täten valeriaana voi vahvistaa GABA-reseptoreihin kohdistuvien nukutusaineiden vaikutuksia ja ennen kirurgista operaatiota annettu valeriaana voi aiheuttaa interaktiota nukutuksessa käytetyn aineen kanssa.

  • Muitakin virmajuuren molekyylejä on mainittu netissä (aiemmin tässä blogissa 10.10. 2011  mainittu: Toistan)
Tunnettu ja hyväksytty lääke meidänkin päivinämme.
Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”.
Valeriaanauutteen biokemialliset tunnetut osatekijät: Alkaloideja ja muita:
actinidine,[2] chatinine,[2][3] shyanthine,[2] valerianine,[2] , valerine.[2]
Isovaleramide may be created in the extraction process.[4]
Iridoids, including valepotriates: isovaltrate[2], valtrate.[2]
Sesquiterpenes (contained in the Volatile oil): valerenic acid,[7] hydroxyvalerenic acid and acetoxyvalerenic acid.[8]
Flavanones: hesperidin,[9] 6-methylapigenin[9] and linarin.[10]