Juho Heikki Uotin Fytoterapia, Kasvien uutosliuokset
(1)
Pään pakotusta ja
muita hermotauteja poistavaa teetä saadaan väkevätuoksuisesta
virmajuuresta, rohtovirmajuuresta ( Valeriana officinalis) Jo sen
tuoksukin haisteltuna vaikuttaa sitä.
KOTIOPAS 1912 Sivu
200. KOTIOPAS 1928 S. 143.
-
Mikä kasvi on virmajuuri?
Heimo
Kuusamakasveja Caprifoliaceae
Lahko Dipsacales
Virmajuuret
(Valeriana)
on kasvisuku, joka kuuluu kuusamakasvien
heimoon. Aiemmin virmajuuret kuuluivat omaan heimoonsa
virmajuurikasveihin.
Useita virmajuurilajeja viljellään perennana.
Rohtovirmajuuri tunnetaan myös vanhana
lääkekasvina.[1]
Kaksi virmajuurta, rohtovirmajuuri ja lehtovirmajuuri, kasvavat
Suomessa luonnonvaraisina. Lehtovirmajuuresta esiintyy kaksi eri
alalajia, merivirmajuuri (Valeriana
sambucifolia ssp. salina)
ja luhtavirmajuuri (Valeriana
sambucifolia ssp. Sambucifolia).
-
VIRMAJUURILAJEJA:
Valeriana
alliariifolia – herttavirmajuuri
Valeriana montana –
kivikkovirmajuuri
Valeriana
officinalis – rohtovirmajuuri
Valeriana
sambucifolia – lehtovirmajuuri
Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen
kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä
saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”. Sen sanotaan
myös laukaisevan lihaskouristuksia, poistavan ilmavaivoja sekä
lisäävän valkosolujen määrää ja näin parantavan
immuniteettia.[1]
Rohtovirmajuuri kasvaa 80-150 cm korkeaksi.[2]
Sen viuhkomaisessa kukinnossa kukat ovat vaaleanpunaiset ja tuoksuvat
voimakkaasti. Lehdissä on 6–15 paria lehdyköitä. Kasvi
muistuttaa lehtovirmajuurta
(Valeriana sambucifolia), mutta on pienikukkaisempi ja isolehtisempi.
Rohtovirmajuuren tuoksu muistuttaa jalkahien hajua ja villitsee
kissoja.[3]
Haju johtuu rohtovirmajuuren sisältämästä 3-metyylivoihaposta
C5H10O2 eli toiselta nimeltään isovaleriaanahaposta.
Rohtovirmajuurta tavataan Siperiassa
ja lähes koko Euroopassa Espanjaa ja eteläisintä Italiaa lukuun
ottamatta.[4]
Luontoportti: Rohtovirmajuuri
Viitattu 24.7.2014.
Arne Anderberg: Den
virtuella floran 2004. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu
30.8.2008. (ruotsiksi)
ITIS:
Valeriana officinalis (englanniksi)
Eliaksen
yrttitarha: Rohtovirmajuuri, valeriaana (Internet Archive)
PubMed
haku 5.11. 2015
Valeriana
officinalis, Insomnia, (unettomuus), 105
vastausta
Valeriana
officinalis, Anxiety ( levottomuus) , 85 vastausta
Valeriana
officinalis review, (katsaus) , 131 vastausta
Valeriana
officinalis, Sleep ( Uni), 32 vastausta
Valeriana
officinalis, Depression, ( masennus), 43 vastausta
Valeriana
officinalis, Stress, (stressi), 36 vastausta
Valeriana
officinalis, Extract, (uutos), 148 vastausta
Valeriana
officinalis, Pregnancy (raskaus), 11 vastausta
Valeriana
officinalis, Toxicity ( myrkyllisyys), 50 vastausta
Valeriana
officinalis, GABA ( GABA), 41 vastausta
Valeriana
officinalis, Liver (maksa), 30 vastausta
Valeriana
officinalis, Interactions ( vuorovaikutukset), 90 vastausta
Valeriana
officinalis, Safety ( käyttöturvallisuus), 63 vastausta
Valeriana
(officinalis), Inflammation, (tulehdus), 5 vastausta
Valeriana
officinalis L., Valerian root extract, Vastauksia 824
Valeriana
officinalis, randomized ( sokkotutkimus), 86 vastausta
Valeriana
officinalis root, (juuri), 193 vastausta
Kemiallisia
raeknteita virmajuuressa
BMC
Complement Altern Med. 2014 Jul 28;14:267. doi:
10.1186/1472-6882-14-267.
The anxiolytic
effects of a Valerian extract is based on valerenic acid.
Valeriaanaa
on käytetty nukahtamisvaikeuden ja levottomuuden hoitoon.
Valeriaanauute moduloi allosteerisesti GABA-A reseptoreita ja indusoi
anksiolyyttistä aktiivisuutta. Tämä aktiivisuus on läheisessä
assosiaatiossa valereenihappoon ( valerenic acid). Tässä otsikon
työssä tutkitaan hiirillä voiko asetoksivalereenihappo tehdä
vuorovaikutusta valereenihapon aikaansaamaan anksiolyyttiseen
vaikutukseen. Koe vahvisti sen, että anksiolyyttinen vaikutus
todellakin johtuu juuri valereenihaposta, jota
virmajuuriuutesisältää.
Valeriaanayrttiä
käytetään levottomuuden ja nukahtamisvaikeuden hoitoon.
Valeriaanan vaikutus välittyy aivorungon gamma-aminovoihappo
(GABA)-reseptorien kautta . Täten valeriaana voi vahvistaa
GABA-reseptoreihin kohdistuvien nukutusaineiden vaikutuksia ja ennen
kirurgista operaatiota annettu valeriaana voi aiheuttaa interaktiota
nukutuksessa käytetyn aineen kanssa.
- Muitakin virmajuuren molekyylejä on mainittu netissä (aiemmin tässä blogissa 10.10. 2011 mainittu: Toistan)
Tunnettu ja hyväksytty lääke meidänkin päivinämme.
Wikipediatieto: http://en.wikipedia.org/wiki/Valerian_%28herb%29
Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”.
Valeriaanauutteen biokemialliset tunnetut osatekijät: Alkaloideja ja muita:
Sesquiterpenes (contained in the Volatile oil): valerenic acid,[7] hydroxyvalerenic acid and acetoxyvalerenic acid.[8]
Flavanones: hesperidin,[9] 6-methylapigenin[9] and linarin.[10]