HKTV Nr. 79 Kuntain yhteinen kuvas.

My COMMENTS: Nykyään ihminen presisoidaan maapallolla numeroilla, joka voidaan muuttaa datoriseksi koodiksi. Osoitteen osilla on myös koodi. postinumerot. Nykyisin miltei kaikissa maissa on ihmisillä kiinteä osoite. Ammattiliitoissa on jäsennumerot.Firmoilla on tunnukset.

J H UOTIN ehdotus yleiskavasta tunnistuskilpeen eri kunnille ja kylän asukkaita varten hän esittää osoiteen täsemnnyksen. Kunnan tunnus oli tärkeä kunnan tuotteille ja elinkeinolle.

( Tekstiin liittyy piirros metallikehyksisestä karpista, joka on leimanomainen ja sisältää sirutietoa, alla numeroituna:

HERRANKANSAN TASAVALTA sivu 18

Pykälä 79. Kuntain yhteinen kuvas

1 osoittaa tekijäjäjaoston luokan;
2 osoittaa kuntaryhmää;
3 osoittaa ohjaajajaoston luokkaa;
4 osoittaaa johtajajaoston luokkaa;
5 osoittaa aluetta;
6 osoittaa piiriä;
7 osoittaa seutua;
8 osoittaa pitäjää;
9 osoittaa kylää, sisäympyrän alin neljännys;
10 osoittaa kuntaa.

2) Karvaksessa on kehys metallia, jossa kehyksen ja pohjustan väliin on sijoitettu tiloillensa karpeisia valettuja lasipaloja. Niitä on kolmea eri kokoa ja kutakin kokoa yhdeksää eri karvetta, tarkoittaen:
musta = 0;
punainen = 1;
ruskea= 2;
keltainen =3;
vihreä= 4;
sininen =5;
sinipunerva=6;
kirjava= 7;
valkoinen= 8.
Näillä karpeilla osoitetaan:
Leveävartisessa pystyristissä aluetta:
Alavarressa yksikköä; oikeanpuoleisessa sivuvarressa kymmenikköä;
vasemmassa sivuvarressa sadakkoa; ylävarressa tuhannikkoja.

4) Vaajavartisessa vinoristissä osoitetaan kuntalukua:
oikeanpuoleinen alhaalla yksikköä;
vasen alhaalla kymmenikköä;
oikea ylhäällä sadakkoja ja vasen ylhäällä tuhannikkoja.

5) Pyöröneljännykset keskellä: Alin kylän lukua; oikealla pitäjän lukua; vasemalla piirin lukua; ylin seutulukua.

6) Ristin ympäryskehässä on ylhäällä perhenimi, alhaalla henkilönimi.

7) Kehykseen pistäytyvä vasen vaaja osoittaa ryhmän järjestyslukua, oikeanpuoleinen tekijäjaoston luokkaa, ylin vaaja ohjaajajaoston luokkaa, alin vaaja johtajajaoston luokkaa.

8) Neuvostojen ja hallituksen jäsenyyttä osoitetaan karpeisilla kuvaksen tauspohjilla, jotka näkyvät kuvaksen ympärillä. Karpeilla osoitetaan eri neuvoksia tai hallituksen jäsenen paikkaa.

HKTV Nr. 80 Osoite 8HKTV 1916)

Nr. 80. Osoite

1) Kullakin kylän asukkaalla on oma osoitteensa. Se on seuraavanlainen taulukoituna.

152 6841 12, 5
Luoma 6 Mikko

2) Tila ylhäällä vasemmalla osoittaa aluetta ( alue 152)
Tässä luku 152 osoittaa siis henkilön olevan 152:nnesta alueesta.

3) Tila ylhäällä keskellä osoittaa osoitetta alueella. Luvussa 6841 edustaa 1( ykkönen) kylän lukua; kymmenikkö 4 pitäjän lukua; sadakko 8 piirin lukua ja tuhannikko 6 seudun lukua.

4) Tila ylhäällä oikealla osoittaa kuntaa niin, että yksikkö 5 osoittaa viidettä ryhmää. Tässä 12, 5. hoito- ja viljelysryhmän 12:sta kunta.

5) Tila alhaalla oikealla kuuluu henkilönimelle.

6) Tila keskellä alhaalla osoittaa luokkaa.

7) Tila vasemmalla alhaalla on perhenimen paikka.

8) Tällaista osoitetta käyttää kansalainen kaikissa omistamissaan esineissä.

9) Kahdella tällaisella osoitteella siirtää hän toisille velakkeita, välikkeitä y.m., toinen kiinnitetään siirrettävään ja toinen tulee saajalle.

10) Tällaisen osoiteensa hän liittää niihin tuotteihin, joiden valmistusvelvollisuudesta hän on vastuussa j.n.e.

11) Perhe- ja henkilönimet ovat joko kansallis- tai yhteiskielisiä. paikallisnimet ovat yhteis- ja kansalliskielisiä. Yhteiskielinen ensinnä ja kansalliskieliset siinä järjestyksessä kuin niiden käyttäjien lukumäärät alenevat paikkakunnalla. Niiden järjestus tarkistetaan joka viides vuosi valintain yhteydessä.

Tämän blogin sisältö

Tässä blogissa kirjoitan muistiin
1) isoisäni Juho Uotin kokoaman pienen evankelioivan kirjan Pyhä Historia ( 1908)
2) Mitä Luontainen terveyskunta tahtoo
3) Herran Kansan tasavalta
4) Poimintoja mustasta käsinkirjoitetusta muistivihosta.
Tässä blogissa en kirjoita Kotioppaasta (1912) enkä eri hoitoohjeista.
Päivitys 25.5. 2010 Lea Bright

6.8. 2010
Tulin juuri Suomesta kesälomaltani ja sain siskoltani muutamia lisätietoja Juho Uotista: Kirsti siskoni oli saanut kopioitua internetistä kaksi Juho Uotin patenttihakemusta päivämääriltä 15. 4. 1903
( ilmanjohdin) ja 2.8. 1904 tuulikone ja voimankeräyslaite) Helsingissä. jälkimmäinen oli kirjoitettu ruotsinkielellä.

HKTV Nr. 81. Kokouksia (HKTV 1916)

Nr. 81. Kokouksia on kylässä viittä eri lajia:
K-Lapsille sovellettuja, heidän huvikseen, kehityksekseen ja kasvatuksekseen.
t- Perhekokouksia, perheiden jäsenten hommaamia. Niiden tarkoituksena on virkistää, innostaa, huvittaa, kehittää ja jalostaa perheiden jäseniä.
p -Ryhmäin kokouksia. Niiden tarkoituksena on esittää rinnan samaan tai eri ryhmiin kuuluvien kuntien kehityksen ja toiminnan tuloksia sekä itse toimintaa y.m. kyläläisille.
h-Erikoisesti kutsuttujen puhujain kokouksia.
l- Näihin laatuihin kuuluvat kokoukset voivat olla joko tilapäisiä tai jatkuvia yhdistyksiä, seuroja, liittoja j. n. e. järjestettyine toimihenkilöineen y.m. tarpeineen.
j -Näihin laatuihin kuuluvat kokoukset voivat olla joko tilapäisiä tai jatkuvia yhdistyksiä, seuroja, liittoja j.n. e. järjestettyine toimihenkilöineen y.m. tarpeineen.
v - Huoneustoja kokouksia varten hankkii kylä, pitäjä, piiri j.n. e.
n - Kokouksiin voidaan myös muualta kutsua toimihenkilöitä tarpeen mukaan.
r - Kokouksia pidetään myös pitäjittäin, piireittäin, seuduittain ja alueittain tai vielä laajemmilla aloilla.
s - Useammissa kylissä j.n.e. asuvia tarkoittavat kokoukset pidetään yhteisillä paikoilla, paitsi jos kokouksen pitäjät kutsuvat omalle alalleen. Useampia kyliä tähtäävä sekä kylien keskeinen vaikutus ja toiminta tapahtuu yhteisiä aloja pitkin ja niiltä.
m - Kokoukset ovat vapaita perheiden, kuntien y.m. ryhmitysten jäsenten keskeistä toimintaa. Niissä valinta- y.m. äänestyksissä kukin 15 vuotta täyttänyt jäsen äänestää yhdellä äänellä. Asian ratkaisee tavallinen äänten enemmistö. Päämääränä kokouksilla on kohottava ja hyödyttävä kehitys.

HKTV Nr 82. Sanomalehtiä (HKTV 1916)

HKTV 1916 Nr. 82. Sanomalehtiä on:

1) Herran kansan tasavallan Yhteinen lehti ja siihen liittyvä Aluelehti on yhteiskielinen. Tarvittaessa hankitaan vielä yhteiskielinen ja yhteinen piirilehti.

2) Yhteinen lehti on yhdyssiteenä hallituksen, kylien, kuntien y.m. kesken s.o. se lähentää tasavallan pienempiäkin kylän osia ymmärtämään ja tukemaan toisiansa.

3) Sitä toimitetaan niin, että hallitus valitsee keskuudestaan lehdelle neuvoston mukaisen 16 jäsenisen päätoimituksen apulaisineen.

4) Toimitus järjestää sille lähetetyt kirjoitukset osastoihinsa ja ryhmiinsä ensiksi tulonsa mukaisessa järjestyksessä. Siellä valvotaan kullekin kirjoitukselle tilansa.

5) Kirjoitukset monistetaan ja lähetetään aluetoimituksille, jotka painattavat lehden niin, että hallituksen tila on ensinnä ja sitten alueen ala. Molemmissa: yhteinen tila, osastojen tilat ja ryhmien tilat.

6) Yhteisen lehden päätoimitukselle voivat lähettää kirjoituksia: Hallitus, hallituksen huoneet, seutueet, siivet ja jäsenet, alue- y.m. neuvostot osastoineen ja ryhmineen, kyläistunnat ja kunnat.

7) Yhteisen lehden aluetoimituksille voivat lähettää kirjoituksia Alue- y.m. neuvostot osastoineen ja ryhmineen sekä jäsenineen, perheet, kyläistunnat ja kunnat.

8) Lehden toimitukset voivat siirtää kirjoituksia lehden aluealasta hallituksen tilaan tai toisten alueiden lehtiin tai piirilehdistä aluelehtiin j.n. e.

9) Tarvittaessa voivat toimituksen jäsenet itse myös kirjoittaa.

10) Toimituksilla ei ole kirjoituksien pidätysvaltaa eikä arvosteluvaltaa. Toimitukset vain välittävät kirjoittajia ja julkisuutta.

11) Lehtien laajuutta pidetään tarpeen vaatimana. Kirjoitusten saapumisesta ilmoitetaan joko lehdessä tai kirjoittajalle itselle.

12) Jos kuitenkin on pakko kirjoitusten paljouden tähden muuttaa kirjoitusten järjestystä, niin kyläistuntain lähettämät kirjoitukset asetetaan lehteen kohta pantavien kirjoitusten joukkoon kiirehtivinä, sitten kuntain kirjoitukset ja sitten hallituksen j.n.e.

13) Vielä on tarpeen mukaan alueiden, seutujen, piirien ja pitäjäin erikielisiä lehtejä, eri aate- ja harrastussuuntien sekä kuntien perustamia ja toimittamia.

14) Kaikki julkinen opetus ja esiintyminen on hallituksen, neuvostojen, kylien, perheiden ja kuntien hallussa.

15) Kukaan ei saa tuoda julkisuuteen kenestäkään nimitetystä yksilöstä tai yhdistyksestä mitään sellaista, jota tuo kosketeltava itse ei hyväksy.

Juho pappi ja Augusta opettaja

Suomi 1916

Koetan tässä katsoa, mitä muuta tapahtui Suomessa sinä vuonna, kun isoisä jakoi traktaattejaan ja painatti niitä Herran kansan tasavallan perusteita Helsingissä ( HKTV) .

Oli toinen sortokausi pahimmillaan ja itsenäisyysden julistamisen ja kansalaissodan aattoaikaa.

www.uta.fi/suomi80/teema4.htm
Sitaatti:

Puuttuva parlamentarismi

Senaatin talousosasto, joka vastasi nykyistä hallitusta, oli keisarin nimeämä ja hänen luottamuksestaan eikä eduskunnan luottamuksesta riippuvainen. Ennen ns. toisen sortokauden (1909 - 1917) alkamista Suomessa oli alkanut ilmetä parlamentaarisen periaatteen omaksumista. Esimerkkinä voidaan mainita Mechelinin senaatin eronpyyntö keväällä 1908 sen johdosta, että eduskunta oli arvostellut voimakkaasti sen toimintaa. Kun ns. toinen sortokausi alkoi tapahtumat johtivat siihen, että senaatissa istui joukko venäläisiä tai venäläismielisiä miehiä. Sen jälkeen ei parlamentarismista ollut jälkeäkään.

Eduskunnan alennustila

Venäläisten näkökulmasta suomalaisten itsepintaiset vaatimukset erityisasemansa säilyttämisestä tuntuivat kohtuuttomilta. Venäjän hallituksen pyrkimys yleisvaltakunnallisten lakien käyttöön koettiin Suomessa erityisen pelottavana. Yleisvaltakunnallista lainsäädäntöjärjestystä koskeva laki hyväksyttiin Venäjän duumassa ja valtakunnan neuvostossa. Keisarin vahvistettua tämän päätöksen 30.6.1910 se astui voimaan. Yleisvaltakunnalliseen lainsäädäntöön vetoamalla voitiin periaatteessa ohittaa Suomen oman kansanedustuslaitoksen asema lainsäädännössä.

Vuosina 1908 - 1910 keisari käytti herkästi eduskunnan hajottamisoikeuttaan. Näihin vuosiin mahtui peräti neljä eduskunnan hajotusta. Tammikuussa 1911 valittu uusi eduskunta sai yllättäen istua koko kolmivuotiskautensa. Venäjän hallitus ei enää pitänyt tarpeellisen sen hajottamista. Eduskunnan voimattomuus alkoi käydä yhä ilmeisemmäksi. Kuitenkin oli eduskunnan merkitys ainoana suomalaisena pysyneenä valtioelimenä moraalisesti tärkeä.

Suomesta oltiin kovaa vauhtia tekemässä venäläistä provinssia. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä kenraalikuvernööri F. A. Seyn julisti Suomenkin sotatilaan. Eduskunta oli kokoontumiskiellossa. Vaikka eduskunta ei kokoontunut valtiopäiville järjestettiin kuitenkin vuonna 1913 valitun eduskunnan kolmivuotiskauden päätyttyä 1916 eduskuntavaalit.

Maaliskuun vallankumous muuttaa tilanteen

Maaliskuun vallankumouksessa Venäjällä valtaan nousseen Väliaikaisen hallituksen 20.3.1917 antama maaliskuun manifesti palautti Suomen autonomisen aseman. Vihdoinkin saatiin siinä myös lupaus uuden hallitusmuodon esittämisestä eduskunnalle. Manifestissa luvattiin jo ennen hallitusmuodon säätämistä lakiehdotuksia perustuslaeiksi, joilla Suomen valtiosääntöä kehitettäisiin. Näiden tarkoituksena olisi eduskunnan oikeuksien lisääminen. Julistettiin mm. että "jätetään eduskunnalle lakiehdotus oikeuden antamisesta eduskunnalle tarkastamaan Suomen hallituksen jäsenten virkatoimintaa sekä myöskin lakiehdotukset riippumattomasta korkeimmasta tuomioistuimesta, paino- ja yhdistymisvapaudesta".

Eduskunta kutsuttiin koolle ja se kokoontui vuoden 1916 vaalien tuloksen mukaisessa koostumuksessa. Muodostettiin Suomen ensimmäinen parlamentaarinen hallitus. Kaikki merkittävät eduskunnassa olevat puolueet olivat mukana senaatissa. Eduskunnan asemaa vahvisti vuoden 1916 vaaleissa ehdottoman enemmistön saaneen sosiaalidemokraattisen puolueen omaksuma eduskuntakeskeinen näkemys. Valtalain hyväksyminen eduskunnassa 18.7.1917 oli kuitenkin väliaikaisen hallituksen mielestä liian suuri askel eduskunnan vallan lisäämisessä.

Tilanne syksyllä 1917

Valtalaki merkitsi avointa konfliktia suomalaisten ja väliaikaisen hallituksen väillä. Selkkauksen jälkeen eduskunta hajotettiin ja uudet vaalit määrättiin pidettäviksi. Vaaleissa SDP kärsi kirvelevän tappion porvarillisten puolueiden saavutettua paikkaenemmistön.

Senaatti hajosi sisäisesti sosiaalidemokraattien kieltäydyttyä hoitamasta tehtäviään, mutta jatkoi toimintaansa Setälän johtamana tynkäsenaattina. Väliaikainen hallitus antoi syyskuussa ns. Kornilovin manifestin, jolla senaatin päätösvaltaan siirrettiin joitakin sellaisia aiemmin keisarille kuuluneita oikeuksia, joihin ei tarvittu eduskunnan myötävaikutusta. Merkittävin oli oikeus antaa hallinnollisia asetuksia. Manifesti oli tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta se pysyi käytännöllisesti katsoen voimassa aina vuoteen 1919 asti. Eduskunnan asema oli epäselvä, vaikka maaliskuun vallankumouksesta oli kulunut jo yli puoli vuotta. Perustuslakikomitean ja väliaikaisen hallituksen neuvotteluissa kävi selväksi, että Venäjän johto piti yhä kiinni valtiovallan jakamattomuudesta. Venäjän korkeimman vallan tuli edelleen kutsua koolle ja hajottaa valtiopäivät sekä vahvistaa Suomen uusi hallitusmuoto.

Kysymys korkeimmasta vallasta ratkeaa

Lokakuun vallankumouksen jälkeen eduskunnan puhemiehistö totesi, että väliaikaisen hallituksen kukistuttua Suomeen oli syntynyt hallitsijaton olotila. Korkeinta valtiovaltaa käyttämään päätettiin väliaikaisesti perustaa kolmen henkilön muodostama valtionhoitajakunta. Eduskunta hyväksyi ehdotuksen, mutta valtionhoitajakunnan valinta siirtyi sosiaalidemokraattien ja maalaisliittolaisten vastustuksen vuoksi.

Suurlakon kiristämässä poliittisessa ilmapiirissä maalaisliiton Santeri Alkio esitti 15.11. eräänlaisena sovitteluratkaisuna, että eduskunta ottaisi toistaiseksi korkeimman vallan käytön omiin käsiinsä. Esitys hyväksyttiin äänin 127-68. Ehdotus ei sinänsä merkinnyt monarkian kumoamista, sillä valta siirrettiin eduskunnalle vain tilapäisesti. Käytännössä kyse oli kuitenkin Suomen ja Venäjän valtioyhteyden purkautumisesta, ja tästä syystä Suomen itsenäisyyspäivänä voitaisiin hyvin pitää marraskuun 15. päivää.

Kehitys vuosina 1918 - 1919

Sisällissodan päätyttyä toukokuussa 1918 Suomen valtio- oikeudellinen tilanne oli sekasortoinen. Eduskunta kokoontui ensi kerran 15.5. pahasti vajaalukuisena, sillä vasemmisto ei voinut eikä halunnut osallistua poliittiseen elämään. Suurimmillaan ns. tynkäeduskunnassa istui 111 kansanedustajaa, mikä herätti kysymyksen päätösten laillisuudesta. Lisäksi pohdittiin, millainen edustavuus oli eduskunnalla, jonka takana oli vain alle 60 % äänioikeuttaan käyttäneistä. Vallitsevan poikkeustilan vuoksi eduskunta luovutti toukokuun puolivälissä korkeimman vallan väliaikaisesti Svinhufvudille.

Tässä vaiheessa sisäpolitiikan kuumimmaksi kysymykseksi nousi kiista hallitusmuodosta. Monarkiaa ajanut suuntaus pääsi joksikin aikaa voitolle, ja Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl. Maailmanpoliittisen tilanteen muutos vei kuitenkin pohjan kuningasmielisten pyrkimysten alta, ja maaliskuussa 1919 toimeenpannuissa eduskuntavaaleissa monarkistit kärsivät selvän tappion.

Eduskunta kokoontui huhtikuun alussa täysilukuisena ensimmäistä kertaa sisällissodan jälkeen tärkeimpänä tehtävänään hallitusmuotokysymyksen ratkaiseminen. 21.6.1919 hyväksytty lopputulos oli kompromissi, jossa vallan painopiste sijoittui eduskuntaan. Hallitusmuodon mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokontunut eduskunta. Kansanedustuslaitoksen päätehtäväksi tuli lakien, valtion talousarvion ja tullien hyväksyminen sekä kansainvälisten sopimusten ratifiointi. Hallituksen tuli nauttia eduskunnan luottamusta. Presidentti peri kuitenkin hallitusmuodossa osan vanhojen perustuslakien vaalimasta hallitsijan vallasta.

HKTV Nr. 84. Asetuksia ( HKTV 1916)

Tämä kappale omaa otsikon ASETUKSIA. Niitä on lueteltu 18 kpl.

1. Asetuksia ovat Herran kansan tasavallan Perusteet sekä Hallitsijan käskyt ja opetukset. Niitä muutta vain Hallitsija itse. herran kansan tasavallan hallitus säilyttää niitä muuttumattomina.
2. OHJELMA. Kyläohjelma. Sen laatii ja sitä tarvitessaan muuttaa kylä-istunta. Se esittää kyläläisten vakaumuksen, ohjaa kyläläisten sisäistä kasvamista ja pukee sit'ä ulkoiseksi elämäksi. Ohjelman suuntaa pyritään vavkiinnuttamaan pitempiaikaiseksi.
3. SÄÄDÖKSET ovat myös istunnan valmistamia järjestyksen, toiminnan y.m. määrittelyjä kylässä.
4. JOHTEET ovat kunkin kunnan itselleen laatimia ja sen tarvitessaan muuttelemia järjestyssääntöjä. ne koskettelevat ja määrittelevät kunnan sisäistä elämää sekä toimintaa.
   
5. PERUSTAVAT LAUSELMAT osoittavat yksilöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan henkeä, laatua ja suuntaa.
6. JULISTUKSET ovat hallituksen y.m. ehdottamia ja kylien hyväksymiä hallituksen yleisiä järjestys-, suojelus- liike-, valvonta-, toiminta- rakennus-, hankinta y.m. sääntöjä kylien ulkopuolella.
7. MÄÄRÄYKSET ovat hallituksen omaa keskuutta koskevia.
8. PÄÄTÖKSIÄ tekevät: kyläistunnat, kunnat ynnä kaikellaiset kokoukset asioitaan hoitaessaan ja järjestäessään. ne voivat niitä myös muutella.
9. OHJEITA käyttävät pitäjä-, piiri-, seutu- ja alueneuvostot toiminnassaan. Ne ovat heidän keskeisiä suostumuksiansa ja velvoituksiansa.
10. Kaikkia asetuksia on kustakin asiasta kerrallansa vain yksi voimassa.
11. Useampia kyliä, pitäjiä ja piirejä koskevat asiat pohditaan ja valmistellaan PIIRILEHDESSÄ. Useampia seutuja ja alueita koskevat asiat käsitellään ALUELEHDESSÄ.
12. PIIRILEHDESSÄ pohditaan, pohjustellaan ja äänestysehdotukset tehdään pitäjiä ja piirejä koskeviin neuvostojen ohjeihinkin. Tai ainakin julaistaan neuvostojen kokouksissa tehdyt ohjeet. ALUELEHDESSÄ taas pohditaan, pohjustellaan ja äänestysehdotukset tehdään seutuja ja aluetta koskeviin neuvostojen ohjeihin tai ainakin julaistaan neuvostojen kokouksissaan valmistamat ohjeet.
13. Hallituksen JULISTUKSIEN pohdinta, pohjustelu ja äänestysehdotuksien teko y.m. tapahtuu YHTEISLEHDESSÄ.
14. MÄÄRÄYKSET laatii hallitus, jos ne koskevat sen omaa keskuutta, tai alueneuvostot, jos ne ovat ulospäin vaikutuksessaan tilapäistä, juoksevaa laatua. Kullakin alueella on yksi ääni, jota alueneuvosto käyttää alueensa tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.
15. Julistuksien tehdyistä ehdotuksista ÄÄNESTÄVÄT kylät seuraavasti: Jos hallitus itse on valmistanut pohjustuksen ja ehdotuksen ilman muuta käsittelyä, niin se jätetään kylien äänestettäväksi. Jos silloin yli 2/5 kylistä EI-äänestyksellään pitää sen mahdottomana, niin se raukeaa. jos taasen 3/5 kylistä ON- äänestyksellään sen hyväksyy, niin se astuu voimaan siihen määrättynä aikana korkeintaan viideksi vuodeksi.
16. Jos hallitus tai joku muu, joka on oikeutettu kirjoittamaan YHTEISEEN LEHTEEN, ehdoittaa voimassa olevissa julistuksissa muutoksia tai uutta julistusta ja se saa tarpeeksi kannatusta, niin määrätään asian kypsyttämiselle joku aika, jonka kuluttua tehdyt ehdotukset jätetään kylien äänestettäväksi. Viittä ylintä äänimäärää saaneet ehdotukset asetetaan uudestaan äänestettäväksi. Enimmät äänet saanut tulee hyväksytyksi. Jos ylintä äänimäärää sai useampi ehdotus, niin hallitus ratkaisee niiden kesken.
    
17. Kustakin asiasta on kerrallaan vain yksi julistus voimassa. Vanhasta liittää hallitus muuttumattomat osat uuteen ja vanha kuoletetaan. Näin järjestettynä se saatetaan käytäntöön määrätyksi ajaksi, korkeintaan viideksi vuodeksi, tai määräämättömäksi ajaksi.
    
18. Jos määräämättömäksi ajaksi laadittuihin julistuksiin ei viiden vuoden kuluessa ole valmistettu uusinnosta, niin ne jatkuvat voimassa vielä seuraavat viisi vuotta.

HKTV. Nr. 85 Herran kansan tasavallan hallitus

k- Hallitus suojelee ja tukee kylien rajojen sisäistä, kaikin puolista, asetusten mukaista, riippumaatomuutta sekä muualla rauhoitettua, asetusten rajoittamaa vapautta.

t- hallituksen tehtvänä on siis pitää voimassa sitä kaikkea, mikä kuuluu kylille, neuvostoille, kunnille, perheille ja yksilöille: Vapauden, oikeuksien, etujen, omaisuuden y. muun asetusten mukainen koskemattomuus sekä velvollisuuksien täyttämys.

p- Hallitus on tasavallan pää ja on ruumistansa, tasavaltaa varten.

g- Hallitus on Hallitsijan omaisuuden hoitaja ja tekee myös hänelle tilin toiminnastaan, niinkuin kukin tasavallan jäsenkin erikseen.

d- Eri alueiden keskeiset suojelus- ja järjestystoimenpiteet ja toiminta kulkevat hallituksen kautta.

b- Hallitus hoidattaa erikoisilla kunnilla, neuvostojen avulla, ulkoiset suojelutoimenpiteet ynnä muun tarvittavan ulkoisen toiminnan ja suhteet sekä teillä ja yhteisillä paikoilla järjestyksen, toiminnan, elämän, liikunnan, välityksen y. muuta kaikkea, mitä yhteiseksi ja yksityiseksi eduksi tarvitaan, loukkaamatta kylien, kuntien, perheiden ja yksilöjen asetusten mukaisia oikeuksia, valmistettujen julistusten mukaisesti.
h- Hallitusta edustavat ja välittävät kylissä kyläneuvostot joko suoraan tai välineuvostojen kautta.

l- Kyliä edustavat hallituksessa alueneuvostojen puheenjohtajat hallituksen jäseninä joko suoraan tai välineuvostojen kautta.

j- Hallituksen jäsenet ovat toisen puolen aikaansa joko matkoilla seuraamassa toimintaa tasavallassa tai tehden erikoisia tutkimuksia kehittyäkseen alallansa sekä opastukseen ja avustukseen kunnissa ja kylissä. Toisen puolen aikaansa he ovat hoitamassa hallituksen tehtäviä. Samoihin tarkoituksiin käyttävät kyläneuvokset yhden kuukauden, pitäjäneuvokset kaksi kuukautta, piirineuvokset kolme kuukautta, seutuneuvokset neljä kuukautta ja alueneuvokset viisi kuukautta.

v- Hallitus toimii kokonaisena ja osinaan. kokonaisena se hoitaa jakamattomia toiminta-aloja. Osia ovat:

1) Hallituksen ensimäinen huone. Se vastaa neuvostojen perheosastoja. Ensimäinen huone jakaa osan toimintaansa 8:lle eri seutueelle tasavaltaa( 29), osan se pitää yhteisenä. Se edustaa perheiden ja kotien asiaa; yleisen kehityksen ynnä elämän sisäisen ja ulkoisen puhtauden ja luonteen jalostumisen edistämistä; luontaisen terveyshoidon valvontaa ja kohotusta.

2) Hallituksen toinen huone vastaa neuvostojen ryhmäosastoja sekä edustaa erikois ja ammattikehitystä: kuntaryhmille ja kunnille myönnettyjä asioita, toimia ja tuotantoja: kaikkea hyödyllistä. Toisessa huoneessa on 8 siipeä, vastaten neuvostojen ryhmäosastojen 8 ryhmää.

3) Yksilöinä hallituksen jäsenet ovat alueittensa edustajia.
Hallitsijan tahto ja mieliala ohjatkoon hallitusta.

KOMMENTTINI 24. 4. 2010
Tässä heijastuu suomalainen pitkä historia, jossa on aina ollut vahva yksilöhallitsija maalla, vaikka olsii tasavaltaan meno kyseessä on hallitsijan persoona näkyvillä. Varisnkin Rooman alainen kristikunta korosti sitä, että tulee kunnioittaa ajan hallitsijaa.

Näissä ylä ja alahuoneasioisssa voi erottaa eri ministeriöitten alkuaineksia.

NYKYISEN SUOMEN VALTION HALLITUKSEN OHJELMA ON SEURAAVA ( nettilähteestä sitaatti valtiosuunnitelmasta)

Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi

Sinivihreän hallitusohjelman yhdistäviä arvoja ovat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen.

Ilmastonmuutos ja globalisaatio vahvistavat kansojen ja kansalaisten keskinäistä riippuvuutta. Maailmanlaajuiset kehityskysymykset, kansainvälisen turvallisuuden vaaliminen, pakolaisuus ja maastamuutto, Euroopan unionin laajentuminen sekä eurooppalaisen yhteistyön syventyminen vaikuttavat myös Suomeen.

Rajat ylittävät ympäristöongelmat sekä väestön ikärakenteen muutos tuovat poliittisiin päätöksiin sukupolvet ylittävän ulottuvuuden. Vastauksia tarvitaan myös muutoksiin, jotka aiheutuvat kansainvälisen talouden työnjaon kehittymisestä.

Vastaamalla näihin haasteisiin Suomi voi sekä menestyä että kantaa vastuunsa globaalien ongelmien ratkaisijana.

Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta. Kansalaisille on taattava oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.

Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta.

Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin.

Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Koulun pitää vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen.

Työllisyyden kasvu ja julkisen talouden vastuullinen hoitaminen luovat perustan kansalaistemme hyvinvoinnin parantamiselle. Työnteon, yrittämisen ja toimeliaisuuden on aina oltava taloudellisesti kannattavaa.

Työelämää on uudistettava kolmikantaisesti. Työmarkkinoiden vakaus vahvistaa yhteisymmärryksen Suomea.

Työyhteisöjen kehittämiseksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Hallitus haluaa myös edistää työn ja muun elämän yhteensovittamista kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Tasa-arvon toteuttaminen yleensä sekä erityisesti työmarkkinoilla vaativat päättäväisiä toimia. Suvaitsevaisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta.

Sukupolvet ja rajat ylittävä ajattelu on sinivihreän hallitusohjelman johtoajatus. Hallitus haluaa uudistaa Suomea niin, että muutos on turvallinen ja se toteutetaan kansallista eheyttä vaalien.

LÄHDE:

JH Uoti: HKTV Nr. 86. Kaikkien muistettava

86. Kaikkien muistettava

86.1. Kaikkea sitä, mitä toivotte toisten itsellenne tekevän, sitä te tehkää heille, sillä kunkin työt seuraavat häntä.

86.2. Jos olet huomannut itseäsi miellyttävän, kun toiset ihmiset sinua rakastavat ja kunnioittavat sekä suojelevat sinun omaisuuttasi, rauhaasi, vapauttasi, arvoasi, mainettasi, omaisiasi , kaikkea, joka sinulle kuuluu tai josta olet riippuvainen, niin ole innokas niin tekemään toisille. Silloin sinullekin niin tehdään.

86.3. Jos olet huomannut, että sinun elämäsi onnea lisää, kun toiset ovat sinulle lempeitä, avuliaita, anteeksiantavaisia, armahtavia, avonaisia, vilpittömiä, uskollisia, loukkauksia ja virheitä unhottavia, suvaitsevia, vaatimattomia, alhaisia ( = alavamielisiä), häiritsemättömiä, palvelevia, hyvänsuopia, nöyriä, kärsivällisiä j.n.e., niin harjoita näitä kaikkia avuja toisia kohtaan, saadaksesi samoja takaisin omallekin osallesi

86.4. Jos olet huomannut itseäsi tuskastuttavan, kun toiset ihmiset sinua vihaavat ja halveksivat sekä turmelevat ja häiritsevät sinun omaisuuttasi, rauhaasi, vapauttasi, arvoasi, mainettasi, omaisiasi ja kaikkea, joka sinulle kuuluu, tai josta olet riippuvainen, niin vältä huolellisesti niin toisille tekemästä, ettei niin sinullekaan tehtäisi.

86.5. Jos olet huomannut, että sinun elämääsi katkeroittaa, jos toiset ovat sinulle tylyjä, vaatelijaita, kostonhimoisia, säälimättömiä, salakavalia, juonittelijoita, petollisia, pitkävihaisia, suvaitsemattomia, kärttyisiä, pöyhkeitä, väkivaltaisia, häiritseviä ja ylpeitä, kateita, kärsimättömiä j.n.e., niin kitke tällaisia kohtelutapoja luonteestasi, välttääksesi joutumasta sellaisen kohtelun uhriksi.

86.6. Sillä se, minkä teemme toisille, tullaan tekemään meille itsellemme.

86.7. Kaikkea sitä siis, jota toivotte ihmisten itsellenne tekevän, tehkää heille.

86.8. Taivas ja maa hukkuvat, mutta Herran lausuma ei koskaan huku.
-----
My COMMENTS
I 24. 4. 2010
TÄSSÄ kohtaa 32- sivuista pientä lehtistä, takalehdellä, on piirros. On kestänyt monta päivää, ennen kuin jatkan tätä tekstiä, mikä johtuu siitä, että en löytänyt originaalia lehtistä silloin kun tarvitsin. Sitten kävin läpi tuntitolkulla koko asuntoani, kaikki kirjahyllyt, albumit, laatikot, kansiot, kirjekuoret jne ja ihmettelin miksi en löydä, vaikka olin prioritoinut tämän lehtisen ykköseksi isoisän ajatuksista, koska nämä ovat hänen omia ajatuksiaan, mutta Raamatun kertomukset ovat hänen kääntämiänsä ja tulkitsemiansa vuosituhantisesta kirkollisesta iedosta. Tämä HKTV oli sellaista versovaa itsenäisen valtion hahmottelua, mutta hänen jyrkästä uskonnollisesta vakaumuksestaan käsin. Hän sitä paitsi teki valtiokäsityksensä Raamatun antaman valtiokuvan mukaan, siis Hesekielin kirjan kaavojen mukaan. Ja tällainen kuviokin liittyi tähän kohtaan 86. Nyt kun löysin vihkosen vaatekaapistani , niin jatkan tekstin kirjoittamista esiin

Sivu 32. Alareunassa lukee Hakaniemen Kirjapaino, H:k1 1916.
keskellä on nelikulmio ja teksti: "Tähän pintajärjestykseen siirrytään jälkeenpäin, kun Hallitsija Jeesus itse alkaa toimia.

AVAIN tekstissä ilmeneviin kirjaimin esitettäviin kappalejärjestyksiin.

Nelikulmion yläkulmissa on kirjaimet, ylhäällä k ja t, alhaalla g ja p.
Nelikulmio ktpg on yksi alue, jonka kantaviiva on g p ja se on 360*2/ 100.
( Kuvan keskeltä lähtee umpipussimaisesta kierulasta spiraali vastapäivään. Umpipussin kärjen sisäosan keskipiste on kuvan keskipiste. Tällaisia sisäkierteisiä kaistoja mahtuu yhteensä kahdeksan rinkulaa rinnakkain säteittäin ajatellen.( Kuvio uistuttaa sellaisia vihreitä spiraalisia hyttyskarkoittimia, jotka voi asettaa keskipisteestä telineeseen).
Neliön halkaisijassa horisontaalisti on 8 + 1 + 9 pätkää ja vertikaalisti on pätkiä ylhäällä 8,5 ja alhaalla 8 tasan. Keskipisteen kautta kulkee horisontaalinen viiva d, h. . Siitä lähtee myös viivat yläkulmiin. Alakulmiin lähtee viivat umpipussin oikeasta alkureunasta. joten vertikaali b, l on murtoviiva.
Murtokohta keskellä tekee pikkuviivan g, j,
koko vertikaali on ylhäältä alas b,g,j,l.
Samoin vinot lävistäjät ovat murtoviivoja, siis kolme hakamaista murtoviivaa. Horisontaali ei ole murtoviiva. Murtokohdan pituus on puolet yhden pikkukaistaleen leveyttä).

Nelikulmiossa on 8 kierteiskaistaa, seutua.
Kukin seutu jakautuu 8:aan leikkalealueeseen, piiriin.
Kukin piiri leikkautuu 8 lohkoon, pitäjään.
Kukin pitäjä jaetaan 8 kylään.
Kunkin kierteiskaistan ulkoreunasta eroitetaan 1:10 yhteiseksi alaksi.
Keskusta ja kulmaustat ovat myös yhteisiä.
Kierteiskaistain muut osat, seudut, ovat itsenäisten kylien hallussa. Ensimäisen alueen keskusta on Siionin vuorella.

Nelikulmion yläkärjet
vasemmalla K, oikealla T
alhalla vasemmalla G j alhaalla oikealla P
myötäpäivään ktpg.
K ja T välissä keskellä on b ( sen alla olevat segmentitjoukot ovat vasemmalla 6 ja oikealla 7.
T ja P-väliossä on H. Sen sivun segmenttijoukot ovat ryhmää 8 ja 1.
P- ja G välissä alhalla on keskellä L. Sen vasemmalla puoeln on segmenttijoukot 3 ja oikealla puolen joukot 2.
neliön vaen sivu G- ja K välissa on keskellä D. Sen segmenttijoukot ovat horisontaalin alla 4 ja horisontaalin yläpuolella 5.
Segmentit aloitetaan laskemalla myötäpäivään säteestä H
H-säde- P-säde väli on 1
P-säde L sädeväli on 2
L-säde- G-säde väli on 3.
G-säde- D-säde väli on 4.
D-sädeK-säde väli on 5.
K-säde-B-säde väli on 6.
B-säde- T-säde väli on 7.
T-säde-H-sädeväki oon 8.
Jokaisessa sektorissa on siis 9 kaarta.
Jokainen sädevälikaista jaetaan lisäksi 10 osaan säteen suuntaisesti.
Kaistakieruleet numeroidaan siten että numero kasvaa keskustaa kohden, ulkokuori on 1.
Kuoria on 9 kpl. joka sektorissa johtuen kahdesta eri keskipisteestä. Ylä- vasemmalla olevien säteitten keskipiste on enemmän vasemmalla horisontaalilinjalla kuin ala-oikeitten säteitten keskipiste.
Lasken vain toisiaan kattamattomat mahdolliset alat.
7 livekoliot ja 1 muunlainen ala.= 8
9 segmenttiä *8 *8 = 576
Yhteensä 584 mahdollista alaa. Tämä on ainakin hebreaksi 400 + 100 + 80 + 4 = T, K, P, D.
D= G + A . Pisteellä ei ole alaa vaikka se on kaiken keskus.
hebreassa ainakin J = 10. N = 50. S = 60. V = 6. L = 30. Mutta tietysti pappina ja hebrean tuntijana Juho Uoti on voinut käyttää tuota koodia jotenkin.
Sitten hän sanoi että asian alfa on ikäänkuin Siionin vuori. Jerusalemissa on kuten tiedämme , taas eräänlainen pisteakseli Taivaan asioissa: Öljymäki, Mooria ja Siion samalla linjalla siten, että Mooria on kuin murtojanassa kulman alakärki ylhäältä päin katsoen. Siion on alemmalla kuin Öljymäki. Tästä linjasta pohjoiseen on myös kukkula, Golgatan kukkula, joka on suuin piirtein yhtä pitkän säteen päässä näistä edellisistä kohdista pohjoiseen.
nyt muuten huomasin, jos tarkasti katsoo keskipistettä, niin oikeanpuoleinen keskipiste on merkattu i tai j. ja vasemmanpuoleisesta keskipisteestä on piirretty virran tapaan lähteviä kaari sisimopään kierteeseen säikeitä: kaikkien sektoreittein aivan sismpään kierteeseen.

My COMMENTS
7.10.2011 Vielä tänään katselen tuota kuviota ja arvelen nyt että siinä olevat kirjiamet ovat jokin tiettynajatusmalli, jota Juho U käytti kun hän kirjoitti pitkiä periaatteita.
Esim. Kaikissa näissä 86 pykälässä ei esiinny näitä kirjaimia.
Niitää esiintyy pykälissä
4.K. Perhe (K, P, T)

5. Perheen ensimmäisenä tarkoituksena on lasten elätys.(K,T)
81. Kokouksia
K_ Lapsille sovellettuja
t-perhekokouksia
p-ryhmäin kokouksia
h-erikoisesti kutsuttujen puhujain kokouksia
l- erityisten kuntain, kansallisuuksien, aate- ja harrastussuuntien, äänestysvähemmistöjen y.m. kokouksia
j- tilapäisiä tai jatkuvia yhdistyksiä, kokouksia
v- huoneustoja kokouksia varten hankkii
n- kokouksiin voidaan muualta kutsuta toimihenkilöitä
r- kokouksia pidettään laajemmin aloin
s - us. kyläkokoukset , julkiset, viralliset
m-vapaat kokoukset
Nämä kirjaimet on pikkukirjaimia.
83. K.Perustavia lauselmia. (K,T,P,G,D,B,H,L, J, V,N,R,S).

Kirjaimet ovat isoja kirjaimia.
En suoraan sanoen näe mikä on näitten logiikka. En tiedä miksi J H vältti tavallista aakkosjärjestystä luetteloissaan.

85. Herran kansan tasavallan hallitus. (k,t,p,g, d, b,h,l,j,v,n)

Herran Kansan Tasavalta- ohjelman sisältö

S.H.
nimim. ( Ensio uotin leima, paperi oli Ension jäämistössä)

Herran Kansan tasavallan PERUSTEET.

Herran kansan tasavallan HALLITSIJANA on Isän valtaan asettama ja voitelema JEESUS, ensimäinen ja viimeinen.

Hänelle on annettu kaikki valta taivaissa ja maan päällä. Matt. 28:19.
Hänen on maa ja kaikki mitä siihen kuuluu. Ps.24.1.

SISÄLLYSLUETTELO

Väliaikainen järjestely.
1. Kylän maa-alue
2. Kylän nimi
3. Herran kansalaisen tuki: perhe ja kunta.
4. Perhe
5. Perheen tarkoitus
6. Lapsen kasvatus
7. Vanhempien oikeus
8. Perhe äänestys-yksilönä
9. Perhe osana kyläohjelmaa
10. Kylä
11. Perheiden edustus
12. Pöytäkirja, säädöskirja, asetukset
13. Kylän asukkaan oikeuksista
14. Kyläohjelma
15. Kyläohjelman tarkoitus
16. Mitä kyläohjelma esittää
17. Mitä kyläohjelma kuvastaa
18. Mitä kyläohjelma vaikuttaa
19. Miten kyläohjelmaan on suhtauduttava
20. Kylähjelman muuttamisesta
21. Kyläohjelman noudatusvoimaisuudesta
22. Kyläohjelman levitys
23. Kyläohjelmaa haittaava kylän asukas
24. Kyläistunnan valitsemat toimihenkilöt
25. Kuntaryhmät
26. Kyläneuvosto
27. Perheossto, ryhmäosasto
28. Kyläneuvoston tehtävät
29. Perhe ja ryhmäneuvokset
30. Perheiden osoitteet, kylän kartta
31. Kylät, istunnat ja kunnat vuorovaikutuksessa
32. Kylän asukkaan tuottama haitta
33. Haitasta valitus, vahingonkorvaus
34. Ylemmät neuvostot, pitäjäneuvostot
35. Neuvokset
36. Puheenjohtajat, muut virkailijat
37. Neuvostot
38. Kyläkoulu
38. Luokat, pitäjä-piiri-, seutu ja alueoppilaitokset
40. Opetus-ja kehitys (toimi)kunnat
41. Kunta
42. Kunnan perustaminen
43. Yhdistyksen perustaminen
44. Sivukunta, kotipaikkakylä
45. Kuntalajit
46. Kunnan toimihenkilöiden valinta
47. Kunnan toimintavapauden anominen
48. Äänestys kyläistunnassa
49. Järjestyksen valvonta kunnassa
50. Kunnan kieli
51. Kunnan tunnus, lippu, karppi, kuvas
52. Kunnan tehtäviä
53. Siirtyminen kunnasta toiseen
54. Haitankorvausten arviointi
55. Haitan korvaukset
56. Peruutukset, haitat
57. Kuntain kokoukset
58. Kylien tehtävät
59. Johtokunnat
60. Tilausten toimitus
61. Teollisuusnäyttely, tilaushuone
62. Tilaus-ja välityskunnat
63. Kunnan valmistuskilpi ( tuotemerkki)
64. Kunnan opetus-, kehitys-ja harjoituslaitokset
65. Toiminta-alueen valinta
66. Tuotteiden arvo
67. Osuus saantioikeuksista
68. Saantioikeudet
69. Työpääomankäyttö
70. Kuntasuunnitelma
71. Tuotteitten kuljetus
72. Tuotteittein säilytys
73. Työaika
74. Palkkasuhde
75. Palkka
76. Raha
77. Rahaa
78. (Rahanvalmistusoikeus)
79. Kuntain yhteinen kuvas
80. Osoite
81. Kokouksia
82. Sanomalehtiä
83. Perustavia lauselmia
84. Asetuksia
85. Herran kansan tasavallan hallitus
n – Hallituksen muistilista
86. Kaikkien muistettava

Herran Kansan Tasavalta -ajatuksen taustoja

Juho H Uoti nuorena filosofian maisterina oli aikoinaan Säkylästä löytänyt tulevan vaimonsa kansakoulunopettajan Matilda Augusta Uotin. Tämä johti sitten kihlautumiseen ja avioliittoon, josta syntyi seitsemän poikaa. Augustan suvussa taas oli Juhon ikäluokassa pappi, Emil Laurila, Augustan velipuoli, ja Augusta kannusti myös miestänsä pappisopintoihin luonnontieteellisten opintojen päätyttyä. Juho H Uoti valmistui papiksi Turusta 1905. Nuori kasvava perhe siirtyi sitten niihin kyliin, joissa papin tai kappalaisen virkoja oli avoinna ja jonne Juho U määrättiin. Perheen kasvaessa ja tulojen kuitenkin pysytellessä pieninä siirtyi perhe Helsinkiin noin vuoden 1910 tienoilla. Oli jo menetetty poikavauvoja mahatauteihin ja Helsinkiin muutonkin alkuvuotena oli ensimmäisiä asioita hautapaikan hankkiminen Oiva Lahja-nimiselle pojalle Hietaniemestä. Mutta kovista ajoista huolimatta neljä poikaa saavutti aikuisiän: insinööri Ensio Ilmari, naturopatian tohtori Kauko Johannes, keuhkolääkäri Jalo Aarre ja lastenlääkäri Arvo Insari.

Juho H Uoti kansaa tavatessaan ja evankeliumia saarnatessaan joutui alati tapaamaan kurjuuden ja huonojen olosuhteiden sairastuttamia ihmisiä ja hän antoi jokaiselle neuvoja , miten tervehdytään. Hänen kykynsä saada ihmisiä terveeksi alkoi olla maineikkaampaa kuin hänen saarnapöntössä tapahtuva julistuksensa. Mutta tämä pastorin toimi terveydenneuvojana ärsytti konservatiivista papistoa ja hänen oli vaikea saada työpaikkaa isoista kunnista. Kerrankin hänet koetettiin siirtää Velkuaan 300 saaren kylään papiksi. Helsinkiin muutto oli miltei pakon sanelemaa ja samoin ammatin vaihtaminen tulolähteen etsimisen takia. Poikien koulutuksessakin pääkaupunki oli priorisoitu paikka.
Vaikka J H Uoti oli suunnitellut noin 1907 aikoihin jopa Amerikkaan lähtöä muitten mukana perheineen. (Kts. VIRKATODISTUS 1907)
Ja koska terveeksitekemisen lahja näytti olevan hänen pysyvä talenttinsa, sekä Juho että Augusta alkoivat kouluttaa muitakin luontaiseen terveydenhoitoon Helsingissä ja niin sitten perustettiin vähitellen kurssitus, hoitoloita ja Luontainen Terveyskunta. Yhdistyksellä oli oma lehtensäkin Luonnonapu, jota hoitokunta toimitti. Oli myös jokin lehti Pohjan Soihtu.

Lisäksi demokraattista kristillistä yhteiskunta järjestystä julistamaan Juho H Uoti kirjoitti lehtisen Herran Kansan Tasavalta herättääkseen hiljaista kansaa yhteiskunnan uudistusmielisyyteen.

Terveydenhoito-ohjeet piti erottaa jo varhain sekä hengellisistä kirjoista (Pyhä Historia 1908) että yhteiskunnallisesti herättävistä kirjoituksista aivan omaksi kirjakseen Kotiopas ( 1912) .

Kirjoitin joskus tietokoneelle v 2002 tekstiä Herran Kansan Tasavalta- lehtisestä , Siinä oli JH Uotin poliittinen näkemys, mutta kirjoittajan nimimerkkinä oli S.H. Ja kannessa oli Ensio Uotin leima, sillä teksti tuli Ension, esikoisen, jäämistöstä. Ensio oli myös poliittisesti orientoitunut, mutta poikkesi räikeästi isänsä kristillisesta mielenmuutokseen ja hengelliseen parannukseen perustuvasta yhteiskunnallisesta uudelleen järjestämiseen perustuvasta rauhanvaltioajatuksesta. Hän oli aseellisen ja diplomaattisen ja kovan valtiopolitiikan linjalaisia ja täten isälleen suoranainen vastustaja eräissä asioissa. Tässä Kauko J. oli taas Juho Uotille niin mieluinen poika, että hän testamenttasi henkisesti kaiken parannustyönsä ja opetuksensa Kaukon harteille ja Kauko lupauksin lupasi isälleen noudattaa luontaisen parantamisen tietä. eikä siirtyä tavallisen lääkärin uralle kuten taas Arvo ja Insar myöhemmin. Juho Uotin valtava idealismi ja uskon voima olikin Kauko J Uotin silmiinpistävin luonteenpiirre ja monesti vain Sirkka Uotin kavanderilainen äärettömän käytännöllinen ja maanläheinen elämänasenne oli parantolautopian praktisen toteutumisen taustalla. Kavanderilaiset olivat oikeastaan ateismin rajalla olevia materialisteja, sellaista Tuomaan uskoa edustavia kristikuntalaisia, jotka uskovat kun ovat todellakin nähneet, että asia on hyvä.

Juho Uotinoli levittämässä HKTV lehtistään ja ohjelmaansa tulisieluisena myös vuonna 1920, kun hän sai surmansa junan alla lokakuussa 1920. Ensio oli silloin opiskelemassa Saksassa insinöörialaa ja jotain valtiopolitiikkaa. Ensio oli ilmeisesti sitä mieltä, että ennen tai myöhemmin juho uotin linja kokee ajamisen kallioseinämään.

Isäni Kauko oli keväällä 1920 valmistunut ylioppilaaksi Helsingin Kallion yhteiskoulusta. JH Uoti asui täten Helsingissä noin 10 vuotta ja hänen hautansa on Hietaniemessä.

Isäni lähti opiskelemaan lääketiedettä mantereelle, isonveljen perässä Saksaan Berliiniin 1922 ja sieltä hän taas siirtyi Itävaltaan ja 30-luvulla Amerikkaan. Ensio asui suurimman osan elämästään Saksassa, Aachenissa ( k. 1964)

Kun Augusta Matilda kuoli vuonna 1936 jatkoi isäni Amerikasta valmistuneena naturopatian tohtorina Uoti-järjestelmän terveydenhoidollista alaa Suomessa Lempäälä keskipisteenä. Isäni tunnustautui kirkolliseen luterilaisuuteen, mutta suosi kaikkea elävää vapaata kirstillisyytä ja lähetystyöntekemistä. Hän hoiti kaikkien lähetysten lähetyssaarnaajia, joita tuli maan ääristä virkistyslomille Uotin parantolaan.
http://lh3.ggpht.com/_9qJSqne3_20/Rn7VX-o5dBI/AAAAAAAAA6c/q_Jsxg-e5qY/s576/O.Sireenin%20tilaamasta%20albumista%20kuva%281%29.jpg
http://picasaweb.google.com/lea.bright/TheGoldenTimeOfTheYouth_KultainenNuoruus#5079732037648741378

Ennen kuolemaansa Juho H Uoti oli käskenyt hoitajakuntaa ja omaisiaan siirtymään maaseuduille poispïn Helsingistä ja vuonna 1925 Augusta sai hankittua parantolaa varten paikan Lempäälästä, Hämeestä, viisi vuotta Juhon poismenon jälkeen.
Tästä alueesta tuli luontaisparantolan utopian toteuttamispaikka KJ ja Sirkka Uotille. Maata oli vajaat 3 hehtaaria. Oli runsaasti hyvän järven rantaa, oli rinnettä, metsää, raikasta ilmaa ja kohtalaisia liikenneyhteyksiä muualle. oli hyvää kaivovettäkin.
Kertahoitoloita oli muuallakin, mutta varsinaisten Juho uoti-suvun uotilaisten hoitoloitten merkitys väheni vähenemistään. Tosin sittemmin syttyi Suomessa todellinen epideminen luontaishoitoloitten leviäminen koko maahan, kuten nykyään huomataan. Kaikenlaisista terveyshoitoloista tuli tärkeä ammatti-ala maahan.

http://lh3.ggpht.com/_9qJSqne3_20/RoFOHOo5doI/AAAAAAAAA_c/_Romm7gQZNU/s576/AUGUSTA%20and%20AARRE%2C%20Martta%20Kavander.jpg

Juho Uotin jälkikasvu on yleensäkin pysytellyt hyvin syrjässä kaikesta politiikasta ja useimmat ovat terveydenhuollon alan työntekijöitä edelleenkin ja Augustan suvun puolella ollaan enimmäkseen maanviljelijöitä, metsän hoitajia tai opettajia.

Tästä Juho Uotin Herran Kansan Tasvalta -aatteesta kuulin joskus vanhempieni mainitsevan ja vuoden 1964 jälkeen kun Ension jäämistöstä tuli joitain kirjoja ja kirjeitä, tuli joukossa myös HKTV lehtinen. Aina mainittiin että Juho H Uotin ja esikoisen Ension välillä oli hyvin sovittamattomia ristiriitoja poliittisten näkemyserojen takia.

Ottaen huomioon että Suomi ei ollut vielä itsenäinen pastori Juho H Uotin poliittisen ohjelman levityksen aikaan, voi havaita ohjelman olevan kansalliseen vapauteen ja itsenäistymisen tahtoon herättävää, mutta sen täydellinen uskonnollisuus oli monelle etovaa ja liian utopista. Toisaalta hänellä ei ollut esikuvia siitä, minkälainen voisi Suomen itsenäinen kansa käytännössä olla, vaikka hän eräällä tutustumismatkallaan Eurooppaan koetti löytää hyviä esikuvia valtiosta , vapaudesta ja terveydenhoidon toteuttamisesta ennen kuin julkaisi näitä ajatuksiaan.
HKTV oli tavallaan hänen patenttihakemuksensa Suomen kansan itsenäisestä toteuttamisesta!

Luontaishoidon kannattajistoa

JH UOTI: Luontainen Terveyskunta (L.T.K.)

• LUONTAINEN TERVEYSKUNTA
  

UOTI J H.Mitä Luontainen Terveyskunta tahtoo ?
Työväen Kirjapaino. Helsinki 1914.
Hinta 25 p.
Vihkossa on 16 sivua kansilehti mukaanlaskettuna.
( Kuva päälyskannessa : Kellonpuntarit)
(Datalle kirjoitus 2000-08-19. Päivitys 5.4. 2010)
Kommentit mahd. myöhemmin: numerot 1,2,3, etc

(VIHKON SIVU 1)

• Luontaisen Terveyskunnan toiminnanohjeet (1).

1. Isän valtaan asettama Juudaan Jalopeura, Natsarealainen Jeesus, on meidän hallitsijamme ja Herramme. Hänen käskynsä vain velvoittavat meitä sisäisesti ja ohjaavat toimintaamme.

2. Me toteutamme niitä yhteiselämässä luontaisen terveyshoidon alalla.

3. Me kunnioitamme myös keskeisiä päätöksiämme asiamme menestymisen tähden ja noudatamme niitä tarkkuudella.

4. Me pyrimme toiminnassamme olemaan Herran yhteydessä.

5. Herran tahdon toteuttajina me olemme hänelle tilivelvollisia toiminnastamme. Toinen ei saa määritellä toisen suhdetta Herraan.

6. Meidän tunnuslauseemme on: VESI VANHIN VOITEHIA, JUMALA PARANTAJIA (2)

7. Me käytämme luontaisia ja henkisiä voimia.

8. Me tähtäämme koko ihmisen parantamiseen.

9. Me annamme Herran johtaa henkemme puhdistamista ja parantamista.

10. Me alistamme tunne- ja viettielämämme Herran puhdistamalle hengelle.

11. Me opetamme jäseniämme välttämään kaikkia hermostoa kiihottavia, huumaavia ja päihdyttäviä sekä kudoksia turmelevia aineita.

12. Me opetamme jäsenillemme luonnollisia elämäntapoja.

13. Me opetamme jäseniämme hoitamaan terveyttänsä luonnollisella tavalla ja käsittämään, mikä on elämää hyödyttävää.

14. Terveyskunnan perustaja johtaa ja opettaa kuntaa.

15.Terveyskunnan jäsenet keskustelevat ja päättelevät terveyskunnan asioista.

16. Terveyskunnassa on kahta lajia jäseniä: hoitajia ja kannattajia.

17. Hoitajat kokoontuvat erikoisiin kokouksiinsa käsittelemään terveyskunnan asioita (3).

18. Terveyskunnan kokouksissa valitaan kunnan toimihenkilöt ja päätösten toteuttajat.

19. Terveyskunta pyrkii nostamaan perheet (4) terveyshoidon keskuksiksi.

20. Terveyskunnan hoitolat ovat siis perheitä, joihin otetaan potilaita hoidettavaksi luontaisella tavalla.

21. Hoitolat valvovat tilaisuuden mukaan myös ulkopuolella olevien potilasten hoitoa (5).

22. Terveyskunnan jäsenet ovat ensimäisiä hoidettavia.

23. Terveyskunta kokonaisuudessaan, yhteistunteen elähyttämänä, avustaa yksityisjäseniänsä (6) niissä vaikeuksissa, jotka heitä kohtaavat toteuttaessaan kunnan periaatteita ja saamiansa tehtäviä.

(VIHKON SIVU 3)

24. Terveyskunnan tunnustimena ovat helakan kullankeltainen ja syvän punainen karve (7).

25. Nämä Luontaisen terveyskunnan toiminnan ohjeet ovat yhtenä kunnan jäsenyyden merkkinä ja pidetään näkyvissä seinällä. Toisena jäsenyyden merkkinä on Suomen kilpikuva meidän antamine lisäyksineen punaisella pohjalla ja keltaisella jalopeuralla, sydämen muotoisena, hallitsijaseppel yllä, kulmissa kirjaimet L, T, K, ja kannetaan näkyvissä puvussa.

• Luontainen terveyskunta. Mitä luontainen terveyskunta tahtoo?
  

Me sen jäsenet tahdomme, niinkuin toimintamme ohjeet osoittavat, että koko ihminen tulee terveeksi. Mutta ennenkuin se saavutetaan, täydytään poistaa kaikellaiset elämän valheet. Sillä yksilön ja yhteiskunnan valhe-elämä tuottaa tauteja yksilön ja yhteiskunnan ruumiiseen.

Lääketiede sanoo, että pienet sienieliöt, bakterit, basillit, spiridillit ym. ovat taudin aiheuttajina. mutta se on valhetta, sillä lääketiede itse osoittaa, että on olemassa niiden koskemattomia, immuneja. Mutta jos perusta on valhetta, niin koko sille rakennettu toiminta on valheellinen.

Yhteiskunta uskoo, että yhteiskunnan yksityisten jäsenten yrittelijäisyys, keinotteluvapaus, hyödyttää yhteiselämää parhaimmalla tavalla. Mutta se on valhetta, sillä yhteisetu ja yksityisen etu joutuvat useimmissa tapauksissa ristiriitaan.

Kirkko uskoo, että oikea oppi johtaa Herran luokse. Mutta se on valhetta, sillä Herra itse opettaa, että Hänen käskyjensä pitäminen johtaa elämän onneen ja Hänen valtakuntaansa.

Uskotaan, että ihminen voi tulla terveeksi, vaikka hänen henkisyytensä on sairas. Mutta sekin on valhetta, sillä hänen valheellinen henkinen elämänsä pukeutuu valheelliseksi sielu- ja ruumiselämäksi.

Jos me siis tahdomme saavuttaa tosi terveyttä, niin meidän on saatava itsellemme elämän totuuksia.

( VIHKON SIVU 4)

• Totuuksia yksityisen ja yhteiskunnan elämälle.

Sillä yksityisen virheiden tähden kärsii koko yhteiskunta ja taas yhteiselämän virheet tuottavat lisäkuormia yksityisen kannettavaksi. Mutta kukaan muu ei voi johtaa onnelliseen loppuun niitä lukuisia kysymyksiä, joita yhteis-ja yksityisten elämän alalla nykyään risteilevät, kukaan muu ei voi antaa niiden ratkaisuun tarvittavia totuuksia, kuin Hän, joka on sanonut:
Minä olen tie, totuus ja elämä.

Me olemme kasvaneet irti kaikesta vanhasta ja asetumme suhteeseen kaikkeen ilman ennakkoedellytyksiä. tämä meidän kantamme vie meidät erikoisiin suhteihin:
1) vallitsevaan lääketieteeseen ( 1914 !);
2) yhteiskuntaan (1914!) ;
3) kirkkoon (1914!);
4) yleiseen mielipiteeseen (1914!).

1) SUHTEEMME VALLITSEVAAN LÄÄKETIETEESEEN ( 1914) (8)
Lääketiede tyytyy parantelemaan ruumiissa esiintyviä tauteja ja nimittää ruumista ylempänä olevia tauteja luulotaudeiksi. Lääketiede ei aseta mitään vaatimuksia ihmisen henkielämälle. Se toimii aineen alueella ja johtaa sieltä tautien syytkin.

Herra opettaa, että kunkin teot seuraavat häntä, so. kullakin seurauksella on syynsä. Kunkin seurauksiin, tauteihin on omat tekonsa syynä, aiheena. Mutta jos jonkin seuraus tahdotaan saada paranemaan, niin on saatava parempi aihe, syy. Parantamisessa on siis lähdettävä sisältäpäin. Virheelliset elämäntavat on siis poistettava ja siten lievennettävä edellisten virheiden seurauksia parhaalla tavalla. Oikea, elämäntotuuksien mukainen elämä, tuottaa aina terveyttä (9).

Lääketiede uskoo, että pieneliöt, kuten sienieliöt ovat taudin syynä ja etsii yhä uusia tautien aiheuttajia. Tälle pohjalle on rakennettu toimintakin: Ruumista koetetaan vapauttaa taudin aiheuttajista, bakteereista, ja poistaa tartuntavaaraa. Tästä on johduttu käyttämään yhä väkevämpiä myrkkyjä ihmisruumiiseen, aina ketunmyrkkyyn asti, siinä tarkoituksessa että kun bakteerit ovat saadut tapetuksi, niin tauti katoaa. Mutta on saatu se surullinen seuraus, että lääkärin yhä useammin täytyy potilaalle sanoa tuo kaamea sana: se on parantumaton. Tai kokee hän muulla tavalla selviytyä potilaasta. Myrkytys usein tuottaa kivuttomuuden tunteen, kun hermosto sillä kuoletetaan tai huumataan. Mutta tauti saa uusia muotoja ja lopulta koko ruumiin osa, joka on myrkytetty, alkaa syöpyä pois. Toisinaan onnistutaan sopivilla aineilla desinfioimaan, puhdistamaan sienieliöistä sairas elin ja saamaan näennäisesti terveeksi.

( VIHKON SIVU 5.)

Mutta kun verenkierron ja kudosten tila on jäänyt ennalleen, niin taudin muodot sienieliöineen palaavat takaisin. Mutta joka tapauksessa tuollainen ” puhdistaminen” on antanut kovan iskun ruumiin kudoksille. Sillä sienieliöt, jotka siirtymämatkoillansa ovat tottuneet kestämään kaikellaisia matkanvaivoja, ovat kestävämpiä (10), kuin ruumiin omat solut.

Tartuntaa ei liioin voida estää. Sitä voidaan korkeintaan rajoittaa- ja siitä taas ei tule mitään todellista hyötyä. Sillä jos jonkun ruumis on tartunnalle altis, niin hän saa sen ennemmin tai myöhemmin, koska sitä ympäristöä, missä ihminen liikkuu, ei ole mahdollinen niistä puhdistaa. Sillä noita pieniä, paljain silmin näkymättömiä sieniä on kaikkialla(11): siinä ruoassa, jota syömme; siinä juomassa, jota juomme; siinä ilmassa, jota hengitämme; niissä esineissä, joita koskettelemme; suolistossamme; keuhkoissamme; kudoksissamme, jopa veressämme. Toisin sanoen: sienielämä täyttää luonnon, ja se on luonnontaloudessa välttämätön osa. Se on elimellisen elämän purkava aines. Jos niitä ei olisi, elämä lakkaisi pian. Sillä rakennusaineet loppuisivat, jos käyminen, mätäneminen ym. eivät hajoittaisi jo hyljättyjä elimistöjä. Jos he ryhtyvät toisinaan hiukan liian aikaisin toimintaansa, niin ei se ole heidän vikansa. Sillä elinvoipaiselle elimistölle ja terveelle kudokselle he eivät mitään mahda.

Kosketuksia noiden eliöiden kanssa me emme siis voi välttää. Ne seisovat aina valmiina ryhtymään työhönsä tilaisuuden sattuessa. Ja sen lisäksi: se ei ole toivottavakaan. Sillä kokemus on osoittanut, että mitä useammin ruumiimme tulee jonkin lajin kanssa kosketuksiin luonnollisella tavalla ja luonnollisesti avustettuna, sitä vaarattomammamksi se tulee ruumiille ja lopulta alkaa ruumis niitä käyttää hyväkseen (12). Mutta kokemus on myös osoittanut, että mitä harvinaisemmin ruumis tulee jonkin sienilajin kanssa kosketuksiin - ja vielä lisäksi, jos kosketus, tartunta, on keinotekoinen ja avustus luonnoton – niin sitä vaarallisempi sellainen tilaisuus on ja sitä tuhoisammat seuraukset. Tartunta itsessään ei siis ole vaarallinen, vaan keinotekoisuus ja luonnottomuus sen hoidossa.

Puhtaat, luonnolliset ja raittiit elämäntavat sekä luontainen terveydenhoito ovat siis varmin
keino tartuntaa ja kaikkia tauteja vastaan.

Kaikki äärettömät ponnistukset tartunnalta suojelemiseksi ovat siis turhia, hukkaan tehtyjä. Sillä niillä saadaan aikaan korkeintaan toistaiseksi lykkäys tai tartutussienien lukumäärän vähennys. Toistaiseksi lykkäyksestä saattaa tulla se vaara, että se ( tartunta) tulee vielä epäsuotuisempana aikana ja huomaamattomana (13).

(VIHKON SIVU 6)

Sienimäärän vähennyksestä ei myös ole mitään asiallista hyötyä. Sillä jos vain yksi sieni saattaa tarttua kudokseen, niin muutaman tunnin kuluttua niitä on jo miljoonia. Ja monetkin miljoonat kuolevat nopeasti terveissä kudoksissa.

Mutta miksi ei sitten tartuntaa, sienien aiheuttamaa tautia , synny aina, kun ruumis tulee sienien kanssa kosketuksiin? Tai miksi ei sitten aina ole terveyttä, kun sieniä ei ole sairaassa elimessä? Lääketiede tuntee sellaisia sairauksia, joita sieni ei ole aiheuttanut. On todettu sellaisia rinta-, maksa-, perna-, suolisto ym. tauteja, jolloin ei niissä kuitenkaan ole ollut bakteeria, sieniä. Toisaalta on todettu, että on olemassa täysin terveitä elimistöjä ja kudoksia, vaikka niissä onkin sieniä (14). Mitä tämä merkitsee ? Se merkitsee , että sienten olemassaolo ei osoita taudin tilaa. Tauti saattaa olla ruumiissa, vaikka ei olekaan sieniä (15), ja taas: Elimistö saatta pysyä terveenä, vaikka siinä onkin sieniä. Sieniä saattaa olla kudoksissa, mutta pysyvät tehottomina niin kauvan, kuin kudokset ovat terveitä, mutta ryhtyvät työhönsä, kun kudoksien elinvoima heikkonee. Kudokset saattavat myös sairastaa, mutta sieniä ei olekaan olemassa. Sellaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisuuksia, sillä sieniä on runsaasti kaikkialla.

Ne ovat tosiasioita, joita lääketiede tuntee, mutta ei ole voinut selittää. Me selitämme nuo seikat ja rakennamme selitystemme pohjalle. Ja kokemus on osoittanut, että me olemme oikeassa.

Ihminen siis saattaa, niinkuin mainitsimme, olla terve, vaikka hänen ruumiinsa kudoksissa, jopa hänen veressäänkin , on sienieliöitä. Sellaisia lääketiede nimittää koskemattomiksi, immuuneiksi. Me nimitämme sellaista ihmistä terveeksi. Ja tuossa on meidän perusteemme. Me pyrimme saamaan kustakin ihmisestä tuollaisen koskemattoman, sellaisen terveen, jonka ruumis voi puolustautua sienieliöitä vastaan (16). Vielä silloinkin, vaikka tauti jo on syntynyt ja vaikka hajoitussienet jo ovat alkaneet toimintansa, ryhdytään kudoksiin palauttamaan elinvoima ja poistamaan uupumuksen aiheuttajat – useimmassa tapauksessa verentungos ja paikallistulehdus – kiinnittämättä sen enempää huomiota sienien olemassaoloon. Sillä kokemus on osoittanut, että siinä määrässä, kuin kudokset vahvistuvat, niin sienet häviävät. Sienillä on siis taudissa vain sivutehtävä . Tauti on kudostoiminnan heikonnustila. Tuo heikonnus on saattanut syntyä monesta syystä. Perustansa sillä on aina ihmisen entisyydessä: Edellisissä ihmistymisissä (sukupolvissa) , huonossa perinnäisyydessä, jonka ihminen on tuonut mukanansa tähän elämäänsä. Tuollainen taipumus, jonkin elimen tai kudoskohdan heikonnus, joka ihmistä seuraa, puhkeaa esille kustakin saman elimen lisäheikonnuksesta.

(VIHKON SIVU 7)

Ihmisessä, jolla ovat heikot keuhkot, heikko sydän, heikko maksa jne. pääsee tauti noissa elimissä vallalle, jos hän niitä jollain tavalla lisäksi heikontaa (17). Mutta jos hän päinvastoin huolella hoitaa noita elimiänsä ja vahvistaa niitä luontaisella hoidolla, niin hän sen kautta korvaa sen, mitä hän ennen on rikkonut terveytensä hoidossa. Sillä ihmisen tulee jatkaa siitä, mihin hän edellisessä ihmistymisessään (18, sukupolvissaaan) on lopettanut. Hänen voitto- ja tappiotilinsa kulkevat hänen mukanaan. Vain parempi toiminta tuottaa parempia hedelmiä. Syy ja seuraus jatkuvat vankkaa latuansa. Siinä syy, miksi samoissa olosuhteissa toinen saa taudin, toinen ei. Siinä syy, miksi vain määrätyt elimet tulevat sairaiksi, toisten pysyessä terveinä. Toinen saattaa kovin nurista kovaa osaansa tautien käsissä ja kadehtia toisia, jotka saavat iloita terveydestään. Mutta ei mitään nurinaa. Ei mitään kadehtimista. Sillä sama tie on avoinna kaikille. Ja kaikkien on myös kuljettava sama tie. Kevyttä myötämäkeä seuraa raskas vastamaa. Ja raskasta vastamaata päästään huipuille. Jokaista terveyden haaskausta seuraavat vaikeat ponnistelut terveyden saavuttamisessa. Ja kunkin itse on tehtävä tuo työ.
Me voimme vain neuvoa ja auttaa toisiamme elämän taipaleella (19).

Ennenkuin me voimme avustaa heikontunutta elintämme tai kudoksiaamme, täytyy meillä olla selvillä heikontajat ja niiden vastavaikuttajat. Heikontajat, taudin aiheuttajat, ovat joko hermoja pitkin tulevia, sisäisiä: Voimakkaat hermotäristykset, säikähdys ym., kuluttavat tunnelmat: murhe ym.; hermostokiihoitus: luonnottomat elämäntavat ym. ja järkyttävät mielenliikkeet: liiallinen ponnistelu, kiivastuminen, viha ym.; tai suoraan ruumista koskevia: ulkoisia: myrkytykset, myrkkylääkkeet, myrkylliset nautinto- ja ravintoaineet ym.; syövytykset: kudoksia hävittävät väkevät aineet ym.; loukkaumat, vammat, palaminen, paleltuminen, ym.

Ulkoisina vaikuttimina useimmasti ovat kylmän ja lämmön suhteet. Kylmä ja lämpö vaikuttavat ruumiissa kylmän ja lämmön tunnelman ja siitä seuraa muutoksia verenkierron tilaan. Valtimo- tai laskimoveren lisääntymistä tai vähenemistä kylmän tai lämmön koskettamassa kohdassa ( (20) . Syntynyt verenkiertotila tarkoittaa korjata tilapäistä epäkohtaa.
Mutta jos tuo epäkohta, liiallinen kylmyys tai liika lämpö uusiutuvat usein, niin tuo vastapainoksi tarkoitettu verenkiertotila; kudoksien runsaampi valtimo-tai laskimoverimäärä, jää pysyväksi kudoksiin.

(VIHKON SIVU 8)

Mutta jos kudostoiminta on heikko tai paineen jatkuvaisuuden tähden heikkonee, niin alkaa kudoksissa tautitila: tulehdus , ärtymä jne.
Tuollaisia tiloja ei saada kudoksista pois, jos ei verenkiertoon saada vastakkaista pyrkimystä (21). Se taas saadaan synnyttämällä verenkiertoa ohjaavaan hermostoon vastakkainen tunnelma. Tuollaisina vastakkaisen tunnelman synnyttäjinä käytetään kylpyjä. Kullakin kylvyllä, kun se tehdään määrätyllä tavalla , on määrätty vaikutuksensa ruumiin verenkiertoon ja kudoksiin. Siinä syy, että kylpyjen asteita, aikoja ja menettelytapoja tulee toteuttaa tarkkuudella (22) ja asian ymmärtämyksellä; jos tahdotaan tarkoitettu vaikutus. Mutta sen kautta myös voitetaan se, ettei tarvita tehdä mitään epäröivää työtä.
Tautitilan korjaamisessa otetaan siis ensi sijassa huomioon verenkiertovirheen korjaaminen ja sitten kudosten tulehduksen poistaminen. Ne molemmattoimitetaan erikoisilla kylpytavoilla, jotka selvitellään Kotioppaassa.

Kudosten ja veren puhdistamisessa käytetään myös erikoisia aineita, liuvoksia (23), jos niitä on saatavilla. Mutta se on otettava tarkkaan huomioon, että niillä ei saa pyrkiä vaikuttamaan sieniolioihin. Sillä sellaiset ainekset haittaisivat myös ruumiin omia kudoksia. Tuollaiset apuaineet saattavat vain ominaisväreilyllänsä olla ruumiin heikontuneelle elimelle avuksi. Mutta sellaista avustustakaan ei saa kauvan käyttää, ettei heikko elin ala nojata tuohon apuun ja koetuksen päivänä saattaisi avusta olla haittaa. Kaiken avustuksen tulee siis tarkoittaa kudoksen oman toiminnan vahvistamista. Sellaisen toiminnan tuloksen saa ihminen myös mukaansa.
Sienieliöihin nähden ovat luontainen terveydenhoito ja lääketiede siis vastakkaisilla kannoilla.

Lääketiede sanoo: sieniolio kulkee edellä ja tauti seuraa jäljissä. Luontainen terveyshoito sanoo: Tauti kulkee edellä ja sieniolio ryhtyy tehtäväänsä vasta kudosten sairastuttua.

• II SUHTEEMME YHTEISKUNTAAN
  

Yhteiskuntaepäkohdat(24) ovat saatavat pois. Sillä ne valuttavat yhä uutta tuhoansa yhteiseen ja yksityiseen elämään. Mutta me emme pyri yhteiskuntaa muuttamaan jollakin uudella ja ihmeitä tekevällä lailla. Sillä me tiedämme, että yhteiskuntahädän poistaminen lainlaadintatietä on sula mahdottomuus.

(VIHKON SIVU 9)

Koska juuri ne, joiden toimintavapautta laki tulisi rajoittamaan, tulisivat ratkaisevimmalla tavalla ottamaan osaa sen laatimiseen. Sen lisäksi: Uusi laki pakottaisi yhteiskunnalliset epäkohdat vain uusiin muotoihin, sillä kehityksen kulkua muuttavaa lakia aina kierretään. Ja vielä: Laki , joka muuttaa yhteskunnan muotoja, on vähemmistöä sortava. Yhteiskuntalakien tulee siis tyytyä valvomaan järjestystä sekä yksilöjen ja heidän omaisuutensa koskemattomuutta. Yhteiskunnan sisäisen elämän tulee saada muuttua kehitystietä: Totuuksien vapaan tutkimuksen varassa. Ja tutkimus, mikä on yhteiskuntaa hyödyttävää, kulkekoon silloin etukädessä. Sillä totuus siinä on parempi asian edistäjä , kuin keinotekoiset pönkitykset. Sillä keinotekoinen avustus saattaa olla haitaksikin. Ainoa oikea avustus on vapaan tutkimuksen tukeminen. Yhteiskunnallisesti on siis parasta järjestetty vapaus (25).

Meidän yhteiskuntaan kohdistuva tehtävämme ei siis ole saada aikaan jokin uusi laki – emme siis liity mihinkään yhteiskuntapuolueeseen – vaan tarkoituksemme on valmistaa tietä terveemmille näkökannoille yhteiselämästä ja aukaista silmiä näkemään yhteiskuntavalheita (26). Me kohdistamme siis toimintamme omaan keskuuteen saadaksemme siellä periaatteemme käytäntöön.

Yhteiskuntatalouden tutkijt ovat osoittaneet, että jok´ainoa yhteiskuntajäsenen hukattu työpääoma on haitta, joka koskettaa jokaista muutakin yhteiskunnan jäsentä. Sen , minkä yksi tuhlaa, saavat toiset säästää. Ja taas toisaalta: Se, minkä yksi säästää, hyödyttää kaikkia yhteiskunnan jäseniä. Ei siis kukaan yhteiskunnan jäsen ole oikeutettu sanomaan: Tämä on minun omaani, tämän kanssa teen mitä tahdon. Sillä kaikkin saalis on todellisuudessa vain yhteistä saalista. Kukin on oikeutettu käyttämään vain tarpeekseen tuota yhteistuotetta ja muun säästämään jättääkseen sen lopulta takaisin yhteiskunnalle (27).

Tältä ainoalta oikealta kannalta katsoen huomamme, että yhteiskunnassa tapahtuu suurta yhteisomaisuuden tuhlausta. Suurimpana niistä on työpääoman (28) huikea tuhlaus.
Työpääomien väärinkäyttö perustuu siihen, että yksilöt saavat kuluttaa työpääomia omien etujensa tavoitteluun, välittämättä yhteisestä edusta. Melkein mitä pahaa hyvänsä saattaa yhteiskunnassa harjoittaa, kun se vain tapahtuu ” laillisesti”, so. laadittujen lakien kirjaimien mukaan. Keinotteluvapaus sallii yksityisen käyttää yhteiskunnallisia työvoimia oman yksityisen etunsa mukaisesti, vaikka työllä saatu hyöty tai haitta koskettaa koko yhteiskuntaa, so. jok`ainoata sen jäsentä. Sanotaan, että yhteiskunnalla ei ole oikeutta rajoittaa yksityisen vapautta eikä tukahuttaa yksityisten jäsenten yrittelijäisyyttä.

(VIHKON SIVU 10)

Mutta jos yksilöllä on oikeus käyttää jäseniänsä hyödykseen ja hillitä jäseniänsä ruumista haittaavasta, niin on se sama oikeus myös yhteiskunnalla. Ja sen lisäksi: Kaikki yhteiskuntalait osoittavat, että yhteiskunnalle on jo tunnustettu oikeus rajoittaa yksityisten jäsentensä toimintaa yhteisen edun mukaiseksi. Mutta miten sitten on käytettävä yhteiskunnan jäsenten työpääomia, että ne tuottaisivat yhteiskunnalle kokonaisuudessaaan hyötyä? Yhteiskunnan jäsenten toiminta on niin järjestettävä, ettei yhden hyöty tule toiselle haitaksi, so. kaiken tuotannon tulee olla ketään haittaamatonta ja kaikille tarpeellista. Yksityinen tekee työtä, saa korvauksen työstään, yrittää tuottaa yhä parempaa ja yhä enemmän ja nostaa ansionsa yhä suuremmaksi. Mutta yhteiskunta määrää, mitä saadaan tuottaa ja kieltää sen tuoton, joka huomataan haitalliseksi. Tältä kannalta lähtien ei työntekijä saa pitää sitä pääasiana, että hän saa palkan työstään, vaan sitä, että hän on käyttänyt työpääomansa yhteishyödyllisesti.
Naista, joka rahasta antautuu nautinnon palvelukseen, halveksitaan, koska hän kuluttaa onnensa nautintoihin. Mutta sellainen työntekijä, joka rahasta antautuu keinottelun palvelukseen tuottamaan kanssaihmisilleen haitallista tuotetta, on todella ja syvästi halveksittava, sillä hän rakentaa satimia toisten langettamiseksi.

Se, joka kehoittaa pahaan, on rikollinen. Mutta se, joka toteuttaa pahan, on yhtä rikollinen. (29)
Kaikki elinkeinot siis, jotka eivät tuota hyödyllisiä elämäntarpeita, ovat rikollisia. Mutta kehnoimpia ovat ne, jotka tuottavat suorastaan haitallisia tuotteita. Sellaisia elinkeinoja ovat: Väkiaineiden, tupakan , kahvin, teen ym. nautintoa tarkoittavan aineen valmistus, tuotto ja kauppaus, kaikki nautintoa tarkoittava tarjoilu, so. kaikkien ” virkistys”- juomien valmistus ja myynti. Sellaisia ovat hiilihappoiset ja kylminä käytettävät tuotteet sekä makeiset, joiden ravintoaine ei vastaa niiden hintaa.
Kaikki koristeluun ja ylellisyyteen käytetty työpääoma menee myös hukkaan, so. yhteishyötyä tuottamatta. Tarveaineiden monien välikäsien kautta kulkeminen hävittää myös yhteiskunnallisia työpääomia. Samaa tekee sotalaitos ym. anastusta palvelevat laitokset, niin kuin laaja yhteiskunnallinen perimis-ja ryöstölaitos.

( VIHKON SIVU 11)

Näin pelastetulla työpääomalla voidaan yhteiskunnasta poistaa kaikki tarvesaineiden puute ja hankkia kaikki terveydenhoitoon tarvittavat ehdot.
Nykyisessä yhteiskunnassa taas
1)haitalliset nautintoaineet;
2)heikontavat elämäntavat; ja
3) välttämättömien elämäntarpeiden ja terveysvälineiden puute tekevät yksityisen ja yhteisen terveydentilan saavuttamisen mahdottomaksi (30).
Yleinen sairaloisuus tuottaa vielä toiskertaisia suuria kustannuksia (31) lukuisain sairaalain, houruhuoneiden, kasvatuslaitosten, turvakotien jopa vankilain muodossa. Kun yhteishyödyltä menee noin suuria työpääomia hukkaan, niin jäljellejääneiden kannettava taakka kasvaa samassa suhteessa.
Aistilliset nautinnot ja huvittelut heikontavat myös hengen ylevyyttä ja toiminnan voimaa. Silläkin allalla yhteiskunta on oikeutettu valvomaan. Mutta ketkä yhteiskunnan nimessä ja valtuudella asetetaan valvomaan yhteiskunnan etuja ?Onko se tehtävä jätettävä joillekin valtuutetuille tai joidenkin virastojen haltuun ?
-Ei. Sillä siitä tulisi vain uusia pakoituskeinoja ja uutta mielivaltaa

Luonnollinen asiainjärjestely on seuraava:
Kukin perheenisä (32) parhaiten tietää, mitä hänen perheensä jäsenet tarvitsevat. Hän parhaiten harrastaa hänen oman perheensa etua ja ymmärtää sen edun, sillä hän on likinnä sitä ja vastuussa siitä. Jos poikkeuksia on , niin perheen muut jäsenet kyllä paljastavat epäkohdan, koska perheenisän täytyy voida puolustaa menettelyänsä.
Kukin perhe (33) on tavaran kuluttaja ja oikeutettu tilaamaan tavaraa: on pieni kulutusyhdistys. useammatkin perheet voivat liittyä samassa tarkoituksessa suuremmiksi kulutusyhdistyjksiksi.
Tavara taas valmistetaan kunnittain, kukin kunta (34) omaa tavaraansa.
Kulutusyhdistykset, perheet, esittävät mitä tarvitsevat määrätyn ajan kuluessa ja valmistusyhdistykset, kunnat, valmistavat tarvittavan määrän, kukin alallaan.
Tuotteet kuljetetaan yhteisillä liikeneuvoilla valmistajalta suoraan kuluttajalle ilman välikäsiä. Silloin tulee kaikki hyöty valmistajalle. Silloin jää pois kaikki keinottelu, kaikki välikädet, kaikki tarpeettoman ja liiallisen tavaran tuotto ja kaikellainen tavaran tungettelu. Silloin tulee työpääoma käytetyksi vain hyödylliseen tuottoon.

( VIHKON SIVU 12)

Silloin tulee myös poistetuksi se suuri epäkohta, että kypsymättömät henkilöt, jopa lapset, saavat osto-oikeudellansa vaikuttaa hyödyttömän ja ala-arvoisen tavaran levenemiseen, kun vain yhteiskunnallisesti vastuulliset henkilöt ovat tilausoikeutettuja. Mutta tämän täytyy alkaa ensin siihen kypsyneiden henkilöiden keskuudessa, sillä tämä järjestys edellyttää sellaisia henkilöitä, jotka itse ymmärtävät etunsa.
Meidän ensimmäinen tehtävämme tuleekin olemaan koota kypsyneet tämän aatteen ympärille. Ne, jotka ovat saaneet tarpeensa keinotteluelämästä ja jotka eivät usko, että sitä tietä voidaan saada mitään pysyvää hyvää. Meidän päämäärämme on toteuttaa ja koetella aatetta keskuudessamme ja kypsyttää sitä.Me valmistamme uutta aikaa yhteiskuntaelämän alalla (35).
Joku saattaa huomauttaa: Juuri kuin olette saaneet jotakin aikaan, tulee toinen ja hajoittaa kaiken. Niinpä kyllä, jos ei olisi vankempaa tukea takana, kuin me. Mutta Herra on sanonut: Minä olen tullut, että te menisitte hedelmää tekemään ja että teidän hedelmänne pysyisi. Me teemme työtä Herralle ja Herra suojaa omaansa.

• III MEIDÄN SUHTEEMME VALLITSEVAAN KIRKKOON
  

Jos uskotaan, että vain ruumista hoitamalla voidaan saavuttaa terveys, on se valhe. Perusteena ihmisen ruumiin sairauteen on hänen henkensä sairaloisuus. Sillä ulkoiset ja yhteiskunnalliset epäkohdat vain tempaavat ja kiihoittavat sitä esille, mikä jo piilee sisällä. Ulkoisten epäkohtien poistamisella me vain poistamme taudin puhkeamisvaaran. Mutta jos sisäinen ja ulkoinen terveyteen pyrkimys (36) eivät ala kulkea käsikädessä, niin terveyttä ei lopulta voida saavuttaa.

Ihmisen hengen taas tekevät terveeksi totuudet (37).
Se on siis todella tärkeätä, että totuudet hallitsevat ihmisen henkeä.
Puhtaimpina ja ihanimpina se antaa meille Ihmisen Poika, Hän, Isän luota tullut.
Totuudet ovat ihmisen hengen valona, niinkuin ruumiin silmä on hänen ruumis-elämänsä valkeutena.

Se, mitä hän pitää totuutena, määrää hänen henkensä tahdon toimintaa, niinkuin se, mitä hän näkee hänen ruumiinsa silmällä, ohjaa hänen ruumistoimintaansa (38).
Herran käskyt ovat totuuksia, joiden valossa kulkija ei kompastele elämän taipaleella.
Muuta käskijää ei ihmishengellä saa olla.

( VIHKON SIVU 13)

Kukaan ei myös saa pyrkiä selittelemään Hänen käskyjänsä toisia sitovasti, sillä Hän itse huolehtii myös käskyjensä selityksestä. Hän on sanonut: ”Minä lähetän teille totuuden hengen, joka johdattaa teitä kaikkeen totuuteen. Hän ottaa Minun omastani ja kunnioittaa Minua”.
Meidän, kanssaihmisten, ei tarvitse huolehtia Hänen käskyjensä selityksestä muille, kuin itsellemme. Me emme siis hyväksy mitään kirkollista ”oikeaoppisuutta”. Sillä kirkolliset opinkappaleet ovat vain erikoisen henkilöjen tai ryhmien totuuskäsityksiä, jotka pakollisesti muille tungettuna vain tukahuttavat totuuden vapaata tutkimusta (39).

Meillä ei ole mitään kuviteltua, käsittämätöntä tai rajoittamatonta Jumalaa: Meillä on Jumalana Jeesus, jolle Isä, meidän avaruutemme hallitsija, on uskonut tämän maapallon kehityksen valvonnan (40) ; Jumala on ihminen ja siinä määrässä, kuin ihminen uhrautuu toisten hyödyn ja edun valvomiseen häntä itseänsä ylemmän tahdon mukaisesti, siinä määrässä hän kohoaa jumaluuteen.

Pakollinen Jumalan ja totuuksien määrittely pönkittää valheita. Pakotettu totuus ei vapauta ketään.
Se, joka ei usko totuuden säilyvän omalla voimallaan, ilman keinotekoisia pönkityksiä, katsoo totuuden tarvitsevan hänen tukeansa ja pitää itsensä Herraa voimallisempana.
Totuus ei voi hukkua, sillä Herran koko olemus on totuutta. Totuuksien vapaa tutkimus on niiden paras tuki.
Totuudet laskeutuvat ylhäältä siinä määrässä, kuin alhaalla kypsytään niiden vastaan- ottamiseen. Totuudet ovat jo kehitettynä ylhäällä. Ne odottavat vain kypsyyttä alhaalla. Me emme voi totuuksia muuttaa. Korkeintaan me voimme sulkeutua totuuksilta. Me emme voi ylempää elämää hävittää. Sen voimme tehdä vain omalle elämällemme. Jos uskomme valheita totuuksiksi, niin elämämme muuttuu valhe-elämäksi. Mutta valhe-elämä hukkuu. Meidän ei tarvitse säikkyä totuuksien puolesta. Totuus ei pala tulessakaan. Totuudella on oma
voimansa. Kaikki totuudet ovat Jumalan sanaa, ja se ei huku.
Mutta totuuden salvat hukkuvat (41).

Me vaadimme totuuksien vapaata tutkimusta.
Kirkko määrittelee totuuksien muodot ja vannottaa uskomaan niitä totuuksiksi sekä uhkaa toisin uskovia. Niin tehden se rajoittaa totuuksien vapaata tutkimusta ja estää kutakin olemasta uskollisena löytämälleen totuudelle. Kunkin tulee saada elää saavuttamiensa totuuksien valossa, niinkuin kunkin täytyy saada käyttää omia silmiänsä. Sillä toisten totuuksien valossa kulkija on kuin sokea, jonka täytyy luottaa toisten näköön.

( VIHKON SIVU 14)

Me emme pyri pois kirkon yhteydestä, sillä meidän hallitsijamme nimi liittää meidät siihen. Mutta me tahdomme, että Hän saa yksin määrätä kirkon piirissä. Kirkko ei saa pyrkiä hallitsemaan eikä sitomaan omiatuntoja. Omattunnot on pidettävä vapaina Herralle. Kirkon tulee vain ohjata Herran totuuksien vapaita tutkimuksia.

Meitä ei voi yhdistää mikään yhtäläinen kypsyystila, sillä me kukin olemme kypsymässä totuuksiin (42). Mutta meitä yhdistää yksi opettaja ja yksi hallitsija ja yksi päämäärä.
Ulkoisesti meitä voi yhdistää vain yhteinen etu. Yhteistoimintaan meitä kannustaa vain se tieto, että saman yhteisen päämäärän hyväksi tehty työ vain on pysyvää, kun sitä suojelee aina samana pysyvä olemus. Yksityisen harrastukset häviävät toisten harrastusten hävittäminä. Mutta meidän toimintaamme voivat ottaa osaa vain ne, jotka ovat saaneet laajemman näköalan ja pyrkivät pysyväiseen toimintaan, tyytyen todelliseen ansioonsa, keinottelupyyteistä vapautuneina.

Me emme hyväksy kirkollista lainlaadintaa, sillä siellä lakien laatiminen on kokonaan papiston vallassa, mutta velvoittavat kuitenkin seurakuntia, jotka saavat vain koristeeksi valita sinne edustajia.
Me emme hyväksy kirkon vihkimää ja vannottamaa papistoa. Sillä juuri niiden avulla kirkko pitää yllä keinotekoisia totuuksiansa ja itse laatimiansa asetuksia (43). Silmäinkääntötempuksi antaa kirkko seurakuntien valita korkeintaan neljästä itse hyväksymästään ja vannottamastaan papista yhden. Mutta Herra tahtoo itse kutsua työhönsä tekijät. Kirkko vannottaa itselleen ja opilleen kuuliaisuuten. Vihkimisellään kirkko uskottaa voivansa toisen tehdä kelvollisemmaksi seurakuntapalvelukseen, kuin toisen.

Me emme hyväksy, että Herraa palvellaan juhlilla. Sillä kaikki juhlajumalanpalvelukset ovat pakanallista alkuperää. Herran palvelus ei saa kohdistua Häneen, sillä Hän ei mitään sellaista tahdo (44). Häntä on palveltava Hänen käskyjensä noudatuksella. Ne taas velvoittavat meitä rakkaustoimintaan toistemme hyväksi. Hänen uusi ja suuri käskynsä on:
Rakastakaa keskenänne toisianne, niin kuin Minä teitä rakastan.

Me emme hyväksy, että seurakuntaan kuuluvat sellaisetkin, jotka toiminnallaan saattavat suorastaan tuhoa ympärilleen.

( VIHKON SIVU 15)

Me emme hyväksy mitään ” sakramenttejä”-
Herra on säätänyt vain muistoaterian, jossa käytetään tavallisia ruokia ja juomia (45) ja muistellaan Hänen toimintaansa. Kastamisen hän sääsi kuvaannolliseksi toiminnaksi (46) seurakuntaan liittymisestä osoittamaan sen uuden luomuksen laatua, joka tulee kuulumaan Jumalan valtakuntaan.
Me emme hyväksy mitään pakollisia avioliitto-ym vihkimyksiä. Avioliitto on yhteiskunnallinen sopimus ja siihen kuuluvat juhlallisuudet vapaaehtoisia. Hautaus-, maa-, ym. vihkimykset ovat myös vain juhlallisuuksia.
Me emme hyväksy kirkon pakollista jäsenyyttä, sillä se riistää ihmisen sisäisen ja ulkoisen vapauden.
Me emme hyväksy pakollisia kirkollisia veroja, sillä ne ovat johtaneet monen köyhän riistoon eikä Herra tahdo, että kirkon asiain tähden ryöstetään köyhää tai rikasta. Kirkon johtava ja perustava periaate on vapauden periaate.

Joku, nämä vaatimuksemme luettuansa, saattaa sanoa: Jos nämät vaaditut puhdistukset tehdään kirkossa, niin mitä jää jäljelle? Meidän mielestämme jää jäljelle Jeesus. ja siinä on kylläksi (47).

• IV SUHTEEMME YLEISEEN MIELIPITEESEEN
  

Kun yleinen mielipide ei ole muuta, kuin keskimääräinen tulos kaikesta opetetusta ja käytäntöön päässeestä, niin ei se semmoisenaan kelpaa tuomaan esiin mitään pätevää. Se saattaa olla yhtä hyvin valhetta kuin tottakin. Kukin yleisen mielipiteen vaatimus on sentähden alistettava harkinnan alaiseksi. yleisen mielipiteen vaatimuksella on siis vain siinä määrin oikeutusta, kuin se on totta.


Herran luota juoksee kaksi virtaa (48), joiden nimet ovat:
Puhdistaa ja Parantaa. Ne tuottavat terveyttä ja elämää.

(Juho Uotin julkaiseman

VIHKON TAKASIVU , sivu 16,

sisältää mainosta)

”Luontaisen Terveyskunnan kirjallisuutta:
Kotiopas terveydenhoidossa, valmisti pastori Juho Uoti.
Hinta 3:- ja 2:50.
Mitä Luontainen Terveyskunta tahtoo?
Hinta 25 p.

Luontainen terveyshoito on ainoa todellinen terveyden säilytys- ja palautuskeino.

Siinä antaa neuvoja
Luontaisen terveyshoidon neuvoja
pastori JUHO UOTI
Viertola, Kulmalank. 6, Helsinki. (1914)

Rajoitettu määrä potilaita voidaan
myös hoitaa Luontaisen Terveys
kunnan hoitoloissa, joiden osoit
teita saa Juho Uotilta. :-: :-: :-: :-:
Helsinki 1914, Työväen Kirjapaino

• KOMMENTTEJANI 5.4. 2010
  

(1) Luontainen terveyskunta L.T.K. Ammattillinen yhdistys, jonka perustaminen kävi tarpeelliseksi Uoti-järjestelmän hoitajakoulutuksen alkuvaihessa. Luontainen terveyskunta piti hoitajain ja kannatusyhdistyksen kokouksista pöytäkirjoja, joista tallella on ainakin pöytäkirjat vuosilta 1918-1925 käsinkirjoitettuna tekstinä kirjoitettuna muistiin datalleni. Vuodelta 1917 on yksi virallinen arkki ja otsikko päivämäärinen olemassa. Vuodelta 1913 ja 1914 on jäsenluettelo jäsenmaksujen maksamisista. Terveyskunnalla oli oma leimansa, mikä näkyy esim postikorteissa.
(2) Uoti-järjestelmän vesihoitoloisssa ja parantoloissa käytetty iskulause vielä tänään.
(3) Ainakin vuosilta 1917- 1925 on tallella pöytäkirjoja Luontaisen terveyskunnan eri kokouksista.
(4) Pastori Juho H Uotin kristillisen yhteiskuntanäkemyksen ydin rakenteena toimi perheet ja tästä hän kirjoitti myös omassa poliittisessa julistuksessaan Herran Kansan Tasavalta jo ennen Suomen valtiollista itsenäistymistä asetietä. Poliittista ajatustaan levittämään hän oli lähdössä myös kuolinpäivänsä amuna 4.10.1920 jäädessään junan alle 56 vuotiaana.
(5) Luontaishoito tuli nopeasti suosituksi hyvien tulostensa takia ja monet pyysivät myös kotihoitajia, johon tarvittiin lisäperiaatteiden luomista ja ohjeistoa.
(6) Koska ei ollut varsinaista valtiollista sosiaaliapuvirastoa, terveyskunta loi oman sairaskassajärjestelmän.Hoitajattarien kokousten pöytäkirjoissa mainitaan Kipukassasta, joka on sairasvakuutuskassan edelläkävijöitä.
(7) Hoitajille suunniteltiin oma tunnusmerkkinsä, jote käytettiin yhteisesti sovitussa työasussa.
(8) Kaikki ymmärrämme, että luontainen terveydenhoito oli mahtavan hyvä apu kaikkine terveyhdyttävine elämäntapaohjeineen aikana, kun lääketiede kamppaili suurissa vaikeuksissa kasvavan tiedon ja puuttuvien lääkkeitten syöverissä pandemioitten ja maailmansodan riehuessa. Lääketiede tosiaankin oli heikoilla kantimilla silloin eikä paljon voinut kerskua saavutuksista.
(9) Pastori JH Uoti uskoi kehon luontaiseen parantumiseen, kun tulehdukset ovat poissa ja elintavata ovat terveet ja sielua ja henkeä rasittavat ja jäytävät vihat, kaunat ja syyllisyydet ovat hoidettu myös kuntoon ihmisten välisistä suhteista.
(10) Tässä pastori JH UOti kuvaa jo vuosisata sitten havaittua resistenssiä lääkkeitä kohtaan. Tämä resistenssi-ilmiö edelleen on pahenemaan päin tällä uudella vuosituhannella.
(11) Mikrobiologist voat arvioineet että jokaista ihmistä kohden maapallolla on ainakin 10-13 tonnia mikrobeja.
(12) Toleranssin kehittyminen elimistössä.
(13) Rokotuksilla nopeutetaan nykyisin elimistön vastustuskyvyn vahvistumista.
(14) Eräissä kehon tiloissa on normaalifrlooransa mikrobeja, kuten iholla, suuontelossa, suolistossa.Opportunistinen infektio on sellainen, missä normaaliofrooran mikrobi voi aiheuttaa tautia, kun elimistön vastustuskyky jostain syystä heikkenee.
(15) Sairaudet voidaan jakaa infektiotauteihin ja ei-infektioperäisiin tauteihin.
(16) Immuniteetti. Vastustuskyvyn nostamionen. Geneettiset seikat. Geneettinen alttius.
(17) Miljöötekijöitten ja elämäntapojen merkitys.
Tietämyksen lisäämistä, terveydenhoidollista neuvontaa ! Pastori Juho Uoti ja pastorska Augusta Uoti käyttivät itsestään ammattinimeä: terveydenhoidon neuvoja.
(18) Geneettinen rasitus on koko ihmiskunnalla .
(19) kansanterveystyön henki on koettaa kaikin tavoin edistää terveyttä ja antaa neuvontaa.
(20) Kotiopas-nimisessä kirjassaan ( 1912) pastori JH Uoti antaa tarkempia neuvoja vesihoidosta. Juho Uotin laaja kirja Kotiopas valmistui vuonna 1912. Senjälkeen on tullut lisäpainoksia Augusta Uotin esipuhella. Tri K.J. Uoti (isäni) edelleen revidoi Uoti-järjestelmän oppeja. Vesihoidoista valittiin käyttöön Sirkka ja Kauko Uotin aikana ainoastaan ns. virkistävät vesihoidot . Lyhyt yhteenveto ns. virkistävistä vesihoidosta on myös Tri. Kirsti Uoti Reilamalta (siskoltani) ilmestynyt.
(21) Kotiopas antaa ohjeita vaihtokylvyistä, kuuman ja kylmän lämpötilaeron hyödyntämisestä verenkierrollisen vaikutuksen aikaansaamiseksi kehossa ja eri elimissä. Verenkierron parantaminen on edullinen seikka.
(22) Hoito-ohjeista on tarkkoja reseptiluontoisia traktaatteja (1914).
(23) Antioksidatiivinen vaikutus on edullinen, mutta antibioottien käytöstä on haittaa resistenssin kehittymisen takia.
(24) Mitä nyt yhteiskunnan epäkohdista voi puhua autonomisessa Suomessa Venäjän sortopolitiikan aikana, , niitä oli lukemattomia, mutta pastori JH Uoti ei kuvitellutkaan että ratkaisu olisi aseellinen ja itsenäisen valtion pystytys. Hänellä oli kristinuskon tie ja oma näky yhteiskunnan uudistamisesta. Kts. kirjoitus Herran Kansan Tasavalta.
(25) Pastori JH Uotin sanojen mukaan: Yhteiskunnallisesti on siis parasta järjestetty vapaus.
(26) Pastori JH Uoti kutsui itseään herättäjäksi, joka herättää yhteiskuntaa. Poliittisesti hän ei halunnut kuulua mihinkään erityiseen sen ajan puolueeseen paitsi että oli fennomaaneja ja suomen kielen edistäjiä.
(27) Kristillisen demokratian alkuja, solidaarista vastuuta ja yhteishenkeä, lähimmäisen-rakkautta korostetaan.
(28) Keinottelun ja korruption ongelmasta.
(29) Rikollisuuden, päihteiden ja nautiontoaineiden käytön ikuinen ongelma. Tarpeettoman konsumption välttämisestä.
(30) Resurssien oikea käyttö vapauttaa pääomia priorisoitaessa yhteiskunnalle edullista ja terveyttä tuottavaa.
(31) Pohdintaa yhteiskunnan oikeasta johtamisesta laajan sairaaloisuuden vähentämiseksi.
(32) Perheen päät, (33) perheet) ja (34) osuuskunnat tärkeitä yhteiskuntakudoksen soluja.
(35) Yhteiskunnallisen uudistuksen ajan aattoa Suomessa Pastori JH Uoti edelleen oli vakuuttunut kristillisen uskon voitosta ja rauhallisesta, verettömästä, uudistuksen ajasta.
Lakonisista sanoista heijastuu, minkälainen vastustus JH Uotilla oli.
(36) J Uoti pastorina viittaa tahdon merkitykseen, mistä Uusi Testamentti usein myös mainitsee:
”Mitä tahdot , että Minä sinulle tekisin, ” kysyi Jeesus sokealta. Sitten Hän sanoi, mikä Hänen tahtonsa oli: Minä tahdon. Tähän Jumalan tahtoon yhtyi sokean ihmisen tahto tahto ja sokeus meni pois.
(37) Oikea informaatio oikeista asioista valaisee tietoista elämää ja ihmistahto voi orientoitua
amorfiastaan lujaksi luovaksi tahdonvoimaksi, jolla on vaikutusta ihmisen toimintaan. Pastori JH Uoti piti Raamattua perusaktoriteettinaan.
(38) On vaikea tahtoa asiaa, mistä ei mitään tiedä. Uusi Testamentti tulee julistaa ja opettaa, samoin kaikki hyödyllinen tieto tulee opettaa.
(39) Suurissa uskonnoissa on yllättäviä piirteitä, jotka pastori J Uoti katsoo sellaisiksi, ettei niitä voida lyödä tabun omaisesti ikuisesti lukkoon totuutena, vaan hän haluaa että yksilöille annetaan oikeus asettaa sellaiset seikat kyseenalaiseksi, dialogin areenoille, sillä eihän Jumalan ikuinen totuus vähene siitä, jos ihminen asiaa tutkii. Totuus ei tutkimisesta järky eikä murene. Epäilija joka tutkii asiaa on jo tiellä totuuteen. Välinpitämätön , joka ei tutki, menee poispäin totuudesta. Kirkkokunnilla on tapana sopeutua aikaan ja ajan henki korvaa Jumalan Hengen sanoman. Uusi Testamentti on kuin huhmare ja survin, josta kirkot voivat kadottaa survimen, Herran sanat.
(40) Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka taivaalliset valtiaat delegoivat maapallon luonnon hoitamisen Aadamille, jonka tuli mm. vallita merenkalat, hoitaa puutarhaa, ja katsoa sen sato jne. Jesajan kirjassa taivaalliset joukot kyselevät, kuka menisi heidän puolestaan ihmisten luokse puhumaan. Näin laskeutui Jeesuskin ihmiskuntaan tehtävää varten ja sanoi, että Hänellä oli paljon sanotavaa, muta opetuslapset eivät kyenneet vastaanottamaan enempää silloin Pyhä henki tuli opettajaksi tulevia aikoja varten ja perustaa Jumalan kirjoitettuihin totuuksiin, Raamattuun.
(41) Tekijät , mitkä pitävät totuuksia kahleissa, murtuvat. Totuuksilla on jokin funktio, tehtävä. Totuus elää kuin puunsiemen kallion halkeamassa. Puunsiemenessä on elämän ja kasvun voima ja siksi kallio murenee ja halkeilee.” Jumalan Sana ei tyhjänä palaja”. Totuudet versovat esiin luomisvoimaisesti.
(42) Totuus on yksi. Jeesus on TOTUUS. ( Tie, Totuus ja Elämä) Mutta ihmiset ovat erilaisia ja saavat Häneltä eri kutsumustehtäviä, oman elämänsä. He näkevät Jeesuksen Totuudesta jonkin pienen osan, joka on yksilöllinen vakaumus Hänestä ja toteuttavat kutsumuksensa omassa yksilöllisessä elämässään Hänen yhteydessään, elävänä oksana Elämän Totuuden Puussa. Jokainen kypsyy Elämän Totuuden Puun oksana muodostamaan Totuuden hedelmää omassa elämänsä oksassa. Puun hedelmä on moni, monta, paljon , runsasta, hyvää – (toivottavasti). Jeesus , Elämän Puu, tahtoo, että me, oksat elämän puussa, kannamme hedelmää. Jeesus on elinvoima puussa, oli Hän sitten viinipuu tai mikä tahansa Elämän puu.
(42) ”Eri totuudet” ovat tässä siinä merkityksessä, että ne ovat eri yksilöiden tajuamia aspekteja Totuudesta ja siten eri ihmiset saavat eri kutsumuksia Jumalan Valtakunnan työssä, kukin oman yksilöllisen tehtävänsä. Maailman miljardit yksilöt voivat nähdä vain miljardisosia kukin Jumalan Totuudesta - yhden ihmisen kyvyn mukaan- ja kukin voi aina kypsyä omalta osaltaan täyteen ymmärrykseen, mikä hänelle yksilönä on mahdollinen. Jumalalla on delegoitavissa niitä kutsumuksia kyllä kaikille miljardeille yksilöille. Jos kaikki miljardit yksilöt kypsyvät ottamaan oman tehtävänsä Jumalalta, Jumalan tahto pääsee täydellä voimalla toteutumaan kosmoksessa. maapallomme voisi olla tosi ihana paikka. Jumalan tahto on Joulun sanoma: Kunnia Jumalalle Korkeuksissa ja Maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan Hänellä on HYVÄ tahto. Katso: Luuk. 2:14. – Jumalan hyvä tahto on paljon aktiivia energiaa taivaassa; materian puolella voi ihminen toteuttaa Jumalan tahdon energiaa- mutta useimmiten vain nähdään suuri jätevuori kasvavaa massaa ja miljööongelmien kasautuminen.

43. Erilaiset kirkot ovat saattaneet tehdä lakeja ja säätää säädöksiä, jotka muuttavat Raamatun lain tai säädöksen. Jos niin tehdään, kirkko on luisunut ulkopuolelle Jumalan seurakunnan alueen ja Jumalan valtakunnan ulkopuolelle.

(44) Kautta Raamatun on tyyppillistä on, että Jumala itse keskeytti läsnäolollaan kaikki ne hartaudet, jotka oli kohdistettu irrallisesti Häneen, ja antoi hartaudenharjoittajalle kysymyksen tai tehtävän: ” Rakastatko Minua? Jos rakastat, kaitse Minun lampaitani” - eli se on se rakkaus, jonka voit käytännössä kohdistaa Häneen, joka on Henki, Taivaissa, on rakkautta, jota voi osoittaa Hänen uskoviinsa maanpäällä, nykyajassa. Lue Johanneksen evankeliumin luku 21 tästä Jumalan tekemästä hartauden muuntamisesta. Jumala ensin rakennutti Temppelin ja kohdisti Israelin ajatukset sen avulla itseensä, ja sitten hajoitti temppelin että voisi kohdestaa kaiken Jumala-rakkauden kansansa ihmisten hyviin tekoihin ja vanhurskaaseen vaellukseen maapallolla.
(45) Alkuseurakunnan muistoateria oli muovattu kunnollisesta pääsiäisateriasta lampaineen, leipineen ja viineineen. Ravitseva ateria ja monen tunnin seurustelu, todella muistoateria, vieläpä yövalvonta seurasi pääsiäisyön ateriaa Mooseksen Lain mukaan. Seederaterian teki Jeesus omaksi muistoateriakseen. Myöhemmin tätä seeder-aterian tapaista joukkoateriaa vietettiin ehkä muinakin iltoina kuin vain pääsiäisiltana: AINA kun te kokoonnutte yhteen- Sitten seurakuntalaiset osallistuivat suurilla joukoilla näihin isoihin aterioihin. Paavali varoitti silloin, ettei väki tekisi niin , että joku tulisi sitten vain syömään sen, minkä on itse tuonut, ja niin köyhempi jäisi ilman. Asiasta Saul Benjaminilainen eli Paavali puhuu kirjeissään I.Kor. 11:21. Muut huoneet on tavallisiin syömiseen ja juomisiin, mutta seurakunnan huone on tasa-arvoisten seurakunnan jäsenten kokoontumista Herran aterialle, eikä toinen ole silloin nälissään ja toinen juovuksissaan!
Kastamisen sääntö on asioita, mikä on tottelemista. Pyhä Henki annetaan niille, jotka tottelevat.
Kastaminen on taas teko, joka näkyy ulospäin muille, joten se rekisteröityy yhteiskunnassa tahdontoiminnan tekona. Kastamiseen liittyy velvoitus tulla opetetuksi kaikkeen uskoon ja evankeliumin totuuteen.
Kastekäsitys on pirstonut kirkkokuntia, vapaat seurakunnat suorittavat upotuskasteen ja kastavat aikuisia. Ehtoollissakramentti on jokseenkin samanlainen kaikilla, mutta yleensä kirkot harrastavat myös agape-ruokapalvelua vähävaraisille, mikä on myös sitä oikeaa alkuaikojen ehtoollista ja lähimmäisenrakkautta. Moni maanalainen vainottu seurakunta kastaa jäseniään. Eräissä yhteiskunnissa kaste on diskriminaation merkki.
(47) Pastori JH Uoti oli havainnut tavallisissa virkatoimissa paljon korruptiot, äärimmäisen häikäilemätöntä diskriminaatiota, ja halusi erottaa yhteiskunnalliset toimitukset kirkosta yhteiskunnan puolelle siviilitoimiksi, ettei niitä pidettäisi eri aikakausien diskriminaatioaaltojen välineinä.
(48) Raamatunkäännöksissä mainitaan kaksoisvirta, joka lähtee Hesekielin näkemän uuden temppelin kynnyksen alta siten, että vettä nousee pohjoiseen , entiseen Galileaan, sekä etelään, entiseen rutikuivaan skorpionilaaksoon .
Puhdistaa ja parantaa!
Entiset , nykyiset ja tulevaiset saavat virrasta osansa ja niin versoaa parantumista ja puhdistumista - vedet paranevat; elinkelpoiset vedet lisääntyvät; hyviä kaloja tulee Kuolleen meren laaksoon ! Terveellinen virkoaa, terveeksitekevää tulee enemmän esiin. Kansakunnittain aletaan parantua !