1= vesihoitojen taustateoria selvitetään
2= hoito-ohjelma, mitä käytetään reseptinomaisesti
3= hoitotapamääräysten anto selvitetään
4= hoitoja annettaessa käytettävän koodiston selvitys hoitajille
5= yleisohjeitten merkitys selvitetään asiakkaille
6= saunakylvyt
7= erilaiset vaimennuskylvyt
8= pyyhintä
9= kylmähieronta
10= virutukset
11= vesikylvyt
12= kylmät kääreet
13= aurinkokylvyt
14= ilmakylvyt
15= höyrykylvyt
16= kuumat kylvyt 3/16= kuumennus
17= kivennäisjauhelmien käyttö
18= villavaatteen käyttö hoitavana kääreenä
19= kasvisliokset
20= voimistelu
21= hieronta, muut kuin kylmähieronta
22= ruokavalio
23 = paasto
24= uinti
Tässä kirjoitan mitä sanotaan aurinko ja ilmakylvyistä ja valon merkityksestä vanhoissa Juho Uotin ohjeissa ja kotioppaassa.
13_ AURINKOKYLPY
(Ks. Kotiopas s. 193), otetaan verkkopohjalla tai lämpimällä puu- ym. pohjalla kostuttamalla vedellä ihoa ja otetaan välillä pikaisia uinteja tai vartalon jäähdyttäviä kylpyjä, kuitenkin joka puolen tunnin päässtä. Auringossa oltaessa suojataan päätä, kaulaa ja vartaloa suorilta säteiltä villavaateella. Aurinkokylpyä jatketaan ½- 3 tuntia.
- Mitä KOTIOPAS lisää tähän aurinkokylpyasiaan?
13 = AURINKOKYLPY otetaan päivänpaisteisessa paikassa tilaisuuden mukaan lautojen tai vahvojen villavaatteiden päällä tai verkossa, ja lähelle varataan isoon astiaan kylmää vettä.
AURINKOKYLPYÄ ei saa kohta suoraan ottaa vartalolle ja päälle, vaan on ensi kerroilla paljastettava vain jalka- ja käsivarret ja välillä huuhdottava niitä ja kasvoja noin joka 20 minuutin kuluttua viisi minuuttia kylmässä vedessä ja jätettävä kuivaamatta auringonpaisteeseen.
Jos sittenkin rupeaa tuntumaan väsymystä, niin on vetäydyttävä varjoon, ettei ainakaan pääse mitään uupumusta.
Totuttua VALON vaikutuksille otetaan AURINKOKYLPYÄ koko ruumiille ja samoin vuorotellen vilpoista huuhtelua tai kylpyä 10 min. tai uintia 5 min.
Jos tukka on ohut, niin huuhdotaan pääkin hyvin, mutta kuivataan ja suojataan villaisella auringon paisteeseen mentäessä.
Jos tukka on vahva niin huuhdotaan vain kasvoja runsaasti.
(Sivu 194) Silloin ei tarvitse päätä suojata muuta, kuin kylpyjen alkuaikoina.
Muta jos pää alkaa särkeä, niin on pää joka tapauksessa usein pestävä, mutta suojattava hyvästi paisteessa sekä muutenkin siksi, että hyvin kuivuu.
Yhtämittaa ollaan VALOSSA kylpyjen välillä 20- 40 minuuttia.
Koko kylpyaikaa jatketaan siksi, että alkaa vähän väsyttää , ½- 3 tuntia, mutta uupumukseen asti ei olla.
AURINKOKYLPY lopetetaan huolellisesti huuhdonnalla, kylvyllä tai uinnilla.
PAISTEESSA oltaessa käännellään usein eri puolta aurinkoon.
Kylvyn jälkeen kävellään siksi, että tulee tasainen olo.
AURINGON sekä lämmittävät että läpitunkevat säteet vaikuttavat ruumiin omaa toimintaa avustavasti ( katalyyttisesti), toisaalta yhdistyksiä synnyttävästi ja toisaalta hajoittavasti. Siksi ne synnyttävät ruumiissa liiaksi kuumuutta ja vereen runsaasti hajoitustuloksia.
Silti on KYLMILLÄ VARTALOKYLVYILLÄ ahkerasti johdettava pois ruumiista kuumuutta ja hikireikien kautta hajoamistuoteita.
Jos tulee jotakin pahoinvointia, niin on vilpoisia kylpyjä yhä uusittava
ja erittäin, jos kuumetta syntyy, ja muulloinkin, jos ei ole otettu jalka- ja käsivarsikylpyjä, lisättävä kylpyihin jalka- ja käsikylpy sekä (1/15) höyryhengitys ynnä (3/16) kuumennusta (keitettyä vettä) ja (3/17) kivennäisjauhelmaa
Vartalon, kaulan ja pään peitteinä pidetään villavaatteita.
- Mitä Juho Uoti sanoi ILMAKYLVYISTÄ?
(Kotiopas sivu 195 jatkaa:)
ILMAKYLPY on voimakas keino saattamaan ihon verenkiertoa vilkkaampaan toimintaan kestämään paremmin ulkoisten lämpösuhteiden vaihteluja, sillä juuri ihoverenkierron toimintakyvystä riippuu suuressa määrässä ruumiin pintakerrosten ja niiden alla olevien kudosten suojeltuminen. Ja itse ihon toiminnasta riippuu äärettömän paljon koko ruumiin terveys, sillä ihon hikihuokoset täyttävät sangen tärkeän tehtävän erittiminä veren puhdistamisessa. Jos se toiminta ehkäistyy, niin siitä seuraa vaikeita ihotauteja ja munuaisten tehtävä tulee vaikeaksi, jopa ylivoimaiseksi, ja tuottaa usein verenmyrkytyksen.
On silti hyvin tärkeätä, että ihon hoidolle sekä tasaiselle karkaisulle annetaan suuri merkitys.
1) Ihon hoitoon kuuluu ihohuokosien puhtaanapito ja verenkierron huolehtiminen verinahassa.
2) Ihon karkaisuun kuuluu asettaa iho ilman vaikutuksille alttiiksi.
Edellistä toteutetaan ihon höyryytyksillä ja kylmillä pyyhkimisillä sekä hieromisilla, jättämällä iho kosteaksi, itsekseen kuivumaan.
Jälkimmäistä toteutetaan olemalla joko ulko- tai huoneilmassa paljastetulla iholla 20- 60 minuuttia ja kostuttamalla ihoa kylmään veteen kastetulla pyyhimellä aina, kun iho ehtii kuivua.
ILMAKYLPY ( 14) sovitetaan muiden kylpyjen esim. höyrykylpyjen, vartalon kylmän hieronnan ja vesikylvyn y.m. jälkeen sekä yhteyteen , esim. lämmittävää kylmää raajakylpyä otettaessa y.m. Myös se soveltuu AURINKOKYLVYN (13) yhteyteen ja saattaa senkin vaikuttavammaksi.
( Kohdassa 15 kuvataan miten voi suorittaa kotioloissa höyryhengityksen teknisesti ja miten muuta kehoa samalla käsitellään, esim jalka ja käsivarret pidetään vilpoisempina ja niin paljon vain suoajtan kehoa ,ettei tule vilu. Tästä myöhemmin erikseen)
(Sivu 197)
16 = KUUMENNUSTA käytettiin kylpyjen ohessa , kun vatsassa, maksassa, pernassa y.m. vatsaseudun elimessä on jotain kipua tai vikaa, esim. paisutusta tai täyttämistä rinnan alla, arkuutta, pistoksia tai pakoitusta rinnanaluskuopassa tai oikeassa kyljessä alempien kylkikuiden kohdalla, tai oksennuksia, tai röyhtäisyjä tai happamen veden nousua kurkkuun y.m.s. häiriöitä vatsan seudussa.
Ne ovat johtuneet sopimattomien ja liian kylmien ruokien tai juomien tai kaikellaisten huumaus-, kiihotus- ja nautintoaineiden käyttämisestä sekä perinnäisistä taipumuksista siihen.
KUUMENNUKSENA ( 3/16) käytetään keitettyä vettä, johon oli lisätty 1/4:stä - ½:een (puoleen) määräänsä maitoa, vähän kermaa tai hunajaa, marjamehua y.m. s. tai vain paljasta kuumaa vettä. Sitä ryypitään niin kuumana kuin vain suu sallii, ½- 1 litraan. Sitä otetaan saunassa ja kotona ennen vartalokylpyä,- hierontaa, tai - käärettä, vatsassa jotain vikaa ollessa, sekä niiden y.m. kylpyjen jälkeen tuottamaan lämpöä ruumiiseen ja samalla vastustamaan veren palaamista vatsaan, vilustumisissa, tai vastapainoksi estämään veren jäämistä vatsaan kylmää juotaessa ym.
(Sivu 198)
17= KIVENNÄISJAUHELMAA otetaan ½:sta teelusikallisesta 3:een kukku teelusikalliseen. Sellaiseksi soveltuu hyvin hieno kivijauho tai myös magnesium-metallin happeuma, magnesia, jota saadaan rohdoskaupoista, tai hyvin hieno hiekka, tai kuivattu, puhdas savi tai hiilihappoinen magnesia y.m.s. Sitä käytetään aina hoidon ohessa, jos vatsassa tai suolistossa on jotakin vikaa: Enemmän, jos vatsasta nousee hapanta vettä, tai jos ulostukset ovat kovia, tai jos paisuttaa rinnan alustaa y.m.. Sitä otetaan kuumennuksen yhteydessä silloin, kun sitä otetaan kylpyihin kuuluvana ja sekoitetaan vähempään määrään kuumennusta sekä juodaan. Sitten päälle juodaan lisää ½- 1 litraa.
