Juho H Uotin ajatelmia Näissä hän ilmaisee analysoivia pohdintojaan elämän ja kuoleman , taivaitten ja kadotusten olemuksista sekä hengen, sielun, aineen, tietoisuuden ja ruumiin solujen välisestä liittymisetä. Hän samalla ikäänkuin ratkaisee opetuslapsen kysymystä Jeesukselle: Herra mitä me siitä saamme palkaksemme, kun seuraamme sinua. Moni ajatus on todella yllättävä ja poikkeaa konservatiivisesta ajattelusta.
Muistivihon tekstiä vuoden 1910 aikaan Aukeamilta VII-XIII)
(Aukeamalta VII sivulta 18 lauseet 43-48)
- Kaikesta siitä, mitä ihminen tietää, hyötyy ihminen vain sen verran, minkä hän saattaa toteuttaa elämässä.
- Ihminen on hänen tahtonsa laatuinen, sillä hänen tahtonsa muodostaa hänet.
- Mutta hänen ajatuksensa muodostaa vain siinä määrässä, kuin se sisältyy hänen tahtoonsa.
- Hänen tahtonsa toteuttaa hänen sydämensä rakkautta.
- Ihmisen toiminta kuvastaa siis kuvastaa hänen sydämensä rakkautta.
- Se siis mitä ihminen rakastaa , on hänen todellista omaansa, koska hän tahtoo vain rakastamaansa..
(Aukeamalta VIII sivuilta 19-20, lauseet 50-57)
- Sisäisessä, kätketyssä elämässään ihminen aina on rakkautensa mukainen, mutta ulkoisessa elämässään hän usein välttelee näkyä todellisena pelosta joutua rangaistavaksi tai pelosta vahingoittaa etuansa tai asemaansa.
- Se, joka johtaa meidän tahtoamme, on meidän todella uskomaamme.
- Meidän toimintamme kuvastaa siis meidän uskomaamme ja toteuttaa sitä. Sen tähden on niin äärettömän tärkeätä, että oikea tieto, oikeat totuudet, valaisevat meidän tahtoamme.
- Herran totuudet ovat taivaiden läpi ulottuvia totuuksia. Se, joka niissä riippuu,ei kuole koskaan.
- Sitä, jota ihminen ei tahdo, ei toteuta elämässään, ei hän myös usko todeksi. Se on vain hänellä hyödyttömänä tietona.
- Usko on elämän valkeutta.
- Usko osoittaa ihmisen elämän suuntaa.
- Ihmisen todellisena uskona on se tieto , joka purkautuu hänen toiminnakseen.
(Aukeamalta IX sivuilta 21-22, lauseet 58- 60)
- Jumalaa on rakastettava yli kaiken.
- Häntä rakastetaan toteuttamalla Hänen käskyjänsä.
- Kanssaihmisiä rakastettaessa ei saada rikkoa Jumalan käskyjä eikä kieltoja.
(Aukeamalta X sivuilta 23-24 , lauseita 66-74)
- Usko on sydämen osuus taivaallisesta rakkaudesta ja sisäinen totuuteen taipuvaisuus.
- Se ihminen tulee taivaaseen, jota hallitsee taivaallinen uhrautuva ja itsensäkieltävä rakkaus.
- Se ihminen tulee kadotukseen, jota hallitsee itsekkäisyys.
- ja siitä, missä määrässä nämä rakkaudet vallitsevat, riippuu mihin taivaan tai kadotuksen yhdyskuntaan ihminen tulee kuulumaan.
- Herrassa taivainen rakkaus on kirkkaimpana
- ja maailman ruhtinaassa on itsekkäisyys huipussaan.
- Se, mitä ihminen rakastaa, kuvastaa hänen todellista olemustaan, sillä hän tahtoo myös rakastamaansa.
- Kun hän aina pysyy sellaisena kuin hänen rakkautensa, hänen tahtonsa on, niin hänelle on edullista kehittää sitä rakkauttansa sitä toteuttamalla, ja hänen rakkautensa on jumalallista.
- Mutta jos hänen rakkautensa on itsekkäisyyden hämmentämää, niin hänen tulee masentaa itsekkäisyyttänsä ja kehittää taivaallista perintöänsä.
(Aukeamalta XI sivuilta 25- 26, lauseita 75-82)
- Kaikella olevalla on edellytyksensä.
- Kunkin olevan edellä on ollut jotakin, joka on saattanut uuden olevan mahdolliseksi.
- Ei mikään olemassa oleva ole esiintymismuodoltaan ollut samaa, mutta laadultaan on kaikki ollut samaa.
- Aina on ollut henkeä,voimaa ja liikettä ja niiden yhdistelmiä.Ja aina nämät ovat pukeutuneet muotoihin, jotka pyrkivät täydellisentymään.
- Uhrautuvainen rakkaus altistuu luonnostaan Herran käskyjä toteuttamaan ja saavuttaa riemunsa niiden mukaan eläessänsä.
- Hän etsii toisen parasta, tekee oikeutta ja rakastaa totuutta. Hän elää Herran käskystä.
- Itsekäs harrastaa kaikkea vain itsensä tähden. Antaa toisellekin vain saadakseen siitä korvauksen, joko vallan, kunnian, maineen, arvon, yhteiskunnallisen aseman, voiton tai muun hyödyn muodossa. Hän tekee oikeuttakin ja puhuu totuudesta saavuttaaksensa sen kautta jotakin etua.
- Totuus on uhrautuvaisen rakkauden valkeutena.
(Aukeamalta XII sivuilta 27-28 lauseita 83- 92)
- Valhe on itsekkäisyyden valkeutena.
- Herran puheet ovat totuuksia ja totuuden lapset kuuntelevat totuutta sekä saattavat sen oikeuksiinsa.
- Valheen lapset pakenevat Herran valkeutta ja vihaavat sitä.
- Valheen lapset rakastavat sitä valkeutta, joka osoittaa heidän itsekkäät työnsä hyviksi ja oikeiksi.
- Ihmisten sydämen rakkaus erottelee ihmiset kahtia
- Ja heidän sydämensä rakkauden mukaan he myös valitsevat itselleen valkeuden.
- Kaikkien mielestä juuri heidän oma valkeutensa on oikea ja todellinen valkeus.
- Jos ihmisen sydämen rakkaus on jumalallista valkeutta, niin hän rakastaa jumalallisia totuuksia.
- Mutta jos hänen sydämensä rakkautena on itsekkäisyys, niin hän rakastaa valhetta, sillä itsekkäisyys on ihmisen valheellinen etu.
- Ihmisen todellinen etu on altistumisessa, koska hän vain silloin on mahdollinen kokonaisuuteen, s.o. Jumalaan liittymään.ja mitä iloisemmin hän sen tekee, sitä onnellisempi hän on. Kun hän sen tekee koko sisällisen halunsa voimalla, niin hän on onnellisin.
Aukeamalta XIII sivuilta 29-30, lauseita 93-94)
- Se, joka liittyy Jumalaan, hän elää ijäti.
- Se, joka vain yksilöönsä sulkeutuu, hän sulkee itsensä pois Jumalasta ja jää ainaisen kuoleman varaan, vaikka hän ei voi koskaan loppuun kuolla, koska hän ei ole koskaan alkanutkaan, mutta hän kadottaa yhä ulkoista elämäänsä ja riippumattomuuttansa ja kärsii sen takia tuskia.
