(Sivu II 10b)
Lämmitys tihkuttaa verivettä kudoksiin suonista.
Kuumuus taas synnyttää kudoksessa 'ähenemistä ja siten liika-aineiden kudoksiin jäämistä. Sellaisessa tilassa oleva elimistö on tulehtunut.
Sellaisessa ruumiin kohdassa, josta veri poistuu, alkaa vähitellen elimistö menettää lämpöänsä, solusto lakkaa kasvamasta sekä uudistumasta, elimistö alkaa kuihtua.
Molemmat olotilat tuottavat tuskallisia tunteita: säryn ja jomotuksen.
Silmä osoittaa kumpi näistä tiloista ruumiin vartalon kussakin osassa vallitsee.
(Sivu II 11a)
Näissä tiloissa saattaa osoittaa asteesta
tavallinen = 1
veretön = 2
vertynyt = 3
kuihtunut = 4
tulehtunut = 5.
kumpikin silmä osoittaa omaa puoltansa.
Merkitään siis silmät a ja b.
a1, a2, a3, a4, a5
sekä b1,b2,b3, b4,b5.
Toisinaan silmä ei osoita selvään.
Silloin on käytettävissä apouna kasvojen muotoa johtamaan käsittämään, missä ruumiin osassa on vieraita aineita keretyneinä, sillä siellä vallitsee sairaloinen tila johtuneena ruoansulatuselimien tulehtuneesta tilasta.
(Sivu II 1a)
Verenkierron säännöllisyys riippuu verenkiertoa hallitsevan hermoston terveydestä.
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar