HKTV 1916 Nr. 82. Sanomalehtiä on:
1) Herran kansan tasavallan Yhteinen lehti ja siihen liittyvä Aluelehti on yhteiskielinen. Tarvittaessa hankitaan vielä yhteiskielinen ja yhteinen piirilehti.
2) Yhteinen lehti on yhdyssiteenä hallituksen, kylien, kuntien y.m. kesken s.o. se lähentää tasavallan pienempiäkin kylän osia ymmärtämään ja tukemaan toisiansa.
3) Sitä toimitetaan niin, että hallitus valitsee keskuudestaan lehdelle neuvoston mukaisen 16 jäsenisen päätoimituksen apulaisineen.
4) Toimitus järjestää sille lähetetyt kirjoitukset osastoihinsa ja ryhmiinsä ensiksi tulonsa mukaisessa järjestyksessä. Siellä valvotaan kullekin kirjoitukselle tilansa.
5) Kirjoitukset monistetaan ja lähetetään aluetoimituksille, jotka painattavat lehden niin, että hallituksen tila on ensinnä ja sitten alueen ala. Molemmissa: yhteinen tila, osastojen tilat ja ryhmien tilat.
6) Yhteisen lehden päätoimitukselle voivat lähettää kirjoituksia: Hallitus, hallituksen huoneet, seutueet, siivet ja jäsenet, alue- y.m. neuvostot osastoineen ja ryhmineen, kyläistunnat ja kunnat.
7) Yhteisen lehden aluetoimituksille voivat lähettää kirjoituksia Alue- y.m. neuvostot osastoineen ja ryhmineen sekä jäsenineen, perheet, kyläistunnat ja kunnat.
8) Lehden toimitukset voivat siirtää kirjoituksia lehden aluealasta hallituksen tilaan tai toisten alueiden lehtiin tai piirilehdistä aluelehtiin j.n. e.
9) Tarvittaessa voivat toimituksen jäsenet itse myös kirjoittaa.
10) Toimituksilla ei ole kirjoituksien pidätysvaltaa eikä arvosteluvaltaa. Toimitukset vain välittävät kirjoittajia ja julkisuutta.
11) Lehtien laajuutta pidetään tarpeen vaatimana. Kirjoitusten saapumisesta ilmoitetaan joko lehdessä tai kirjoittajalle itselle.
12) Jos kuitenkin on pakko kirjoitusten paljouden tähden muuttaa kirjoitusten järjestystä, niin kyläistuntain lähettämät kirjoitukset asetetaan lehteen kohta pantavien kirjoitusten joukkoon kiirehtivinä, sitten kuntain kirjoitukset ja sitten hallituksen j.n.e.
13) Vielä on tarpeen mukaan alueiden, seutujen, piirien ja pitäjäin erikielisiä lehtejä, eri aate- ja harrastussuuntien sekä kuntien perustamia ja toimittamia.
14) Kaikki julkinen opetus ja esiintyminen on hallituksen, neuvostojen, kylien, perheiden ja kuntien hallussa.
15) Kukaan ei saa tuoda julkisuuteen kenestäkään nimitetystä yksilöstä tai yhdistyksestä mitään sellaista, jota tuo kosketeltava itse ei hyväksy.
onsdag 5 maj 2010
söndag 25 april 2010
Suomi 1916
Koetan tässä katsoa, mitä muuta tapahtui Suomessa sinä vuonna, kun isoisä jakoi traktaattejaan ja painatti niitä Herran kansan tasavallan perusteita Helsingissä ( HKTV) .
Oli toinen sortokausi pahimmillaan ja itsenäisyysden julistamisen ja kansalaissodan aattoaikaa.
www.uta.fi/suomi80/teema4.htm
Sitaatti:
Oli toinen sortokausi pahimmillaan ja itsenäisyysden julistamisen ja kansalaissodan aattoaikaa.
www.uta.fi/suomi80/teema4.htm
Sitaatti:
Puuttuva parlamentarismi
Senaatin talousosasto, joka vastasi nykyistä hallitusta, oli keisarin nimeämä ja hänen luottamuksestaan eikä eduskunnan luottamuksesta riippuvainen. Ennen ns. toisen sortokauden (1909 - 1917) alkamista Suomessa oli alkanut ilmetä parlamentaarisen periaatteen omaksumista. Esimerkkinä voidaan mainita Mechelinin senaatin eronpyyntö keväällä 1908 sen johdosta, että eduskunta oli arvostellut voimakkaasti sen toimintaa. Kun ns. toinen sortokausi alkoi tapahtumat johtivat siihen, että senaatissa istui joukko venäläisiä tai venäläismielisiä miehiä. Sen jälkeen ei parlamentarismista ollut jälkeäkään.
Eduskunnan alennustila
Venäläisten näkökulmasta suomalaisten itsepintaiset vaatimukset erityisasemansa säilyttämisestä tuntuivat kohtuuttomilta. Venäjän hallituksen pyrkimys yleisvaltakunnallisten lakien käyttöön koettiin Suomessa erityisen pelottavana. Yleisvaltakunnallista lainsäädäntöjärjestystä koskeva laki hyväksyttiin Venäjän duumassa ja valtakunnan neuvostossa. Keisarin vahvistettua tämän päätöksen 30.6.1910 se astui voimaan. Yleisvaltakunnalliseen lainsäädäntöön vetoamalla voitiin periaatteessa ohittaa Suomen oman kansanedustuslaitoksen asema lainsäädännössä.
Vuosina 1908 - 1910 keisari käytti herkästi eduskunnan hajottamisoikeuttaan. Näihin vuosiin mahtui peräti neljä eduskunnan hajotusta. Tammikuussa 1911 valittu uusi eduskunta sai yllättäen istua koko kolmivuotiskautensa. Venäjän hallitus ei enää pitänyt tarpeellisen sen hajottamista. Eduskunnan voimattomuus alkoi käydä yhä ilmeisemmäksi. Kuitenkin oli eduskunnan merkitys ainoana suomalaisena pysyneenä valtioelimenä moraalisesti tärkeä.
Suomesta oltiin kovaa vauhtia tekemässä venäläistä provinssia. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä kenraalikuvernööri F. A. Seyn julisti Suomenkin sotatilaan. Eduskunta oli kokoontumiskiellossa. Vaikka eduskunta ei kokoontunut valtiopäiville järjestettiin kuitenkin vuonna 1913 valitun eduskunnan kolmivuotiskauden päätyttyä 1916 eduskuntavaalit.
Maaliskuun vallankumous muuttaa tilanteen
Maaliskuun vallankumouksessa Venäjällä valtaan nousseen Väliaikaisen hallituksen 20.3.1917 antama maaliskuun manifesti palautti Suomen autonomisen aseman. Vihdoinkin saatiin siinä myös lupaus uuden hallitusmuodon esittämisestä eduskunnalle. Manifestissa luvattiin jo ennen hallitusmuodon säätämistä lakiehdotuksia perustuslaeiksi, joilla Suomen valtiosääntöä kehitettäisiin. Näiden tarkoituksena olisi eduskunnan oikeuksien lisääminen. Julistettiin mm. että "jätetään eduskunnalle lakiehdotus oikeuden antamisesta eduskunnalle tarkastamaan Suomen hallituksen jäsenten virkatoimintaa sekä myöskin lakiehdotukset riippumattomasta korkeimmasta tuomioistuimesta, paino- ja yhdistymisvapaudesta".
Eduskunta kutsuttiin koolle ja se kokoontui vuoden 1916 vaalien tuloksen mukaisessa koostumuksessa. Muodostettiin Suomen ensimmäinen parlamentaarinen hallitus. Kaikki merkittävät eduskunnassa olevat puolueet olivat mukana senaatissa. Eduskunnan asemaa vahvisti vuoden 1916 vaaleissa ehdottoman enemmistön saaneen sosiaalidemokraattisen puolueen omaksuma eduskuntakeskeinen näkemys. Valtalain hyväksyminen eduskunnassa 18.7.1917 oli kuitenkin väliaikaisen hallituksen mielestä liian suuri askel eduskunnan vallan lisäämisessä.
Tilanne syksyllä 1917
Valtalaki merkitsi avointa konfliktia suomalaisten ja väliaikaisen hallituksen väillä. Selkkauksen jälkeen eduskunta hajotettiin ja uudet vaalit määrättiin pidettäviksi. Vaaleissa SDP kärsi kirvelevän tappion porvarillisten puolueiden saavutettua paikkaenemmistön.
Senaatti hajosi sisäisesti sosiaalidemokraattien kieltäydyttyä hoitamasta tehtäviään, mutta jatkoi toimintaansa Setälän johtamana tynkäsenaattina. Väliaikainen hallitus antoi syyskuussa ns. Kornilovin manifestin, jolla senaatin päätösvaltaan siirrettiin joitakin sellaisia aiemmin keisarille kuuluneita oikeuksia, joihin ei tarvittu eduskunnan myötävaikutusta. Merkittävin oli oikeus antaa hallinnollisia asetuksia. Manifesti oli tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta se pysyi käytännöllisesti katsoen voimassa aina vuoteen 1919 asti. Eduskunnan asema oli epäselvä, vaikka maaliskuun vallankumouksesta oli kulunut jo yli puoli vuotta. Perustuslakikomitean ja väliaikaisen hallituksen neuvotteluissa kävi selväksi, että Venäjän johto piti yhä kiinni valtiovallan jakamattomuudesta. Venäjän korkeimman vallan tuli edelleen kutsua koolle ja hajottaa valtiopäivät sekä vahvistaa Suomen uusi hallitusmuoto.
Kysymys korkeimmasta vallasta ratkeaa
Lokakuun vallankumouksen jälkeen eduskunnan puhemiehistö totesi, että väliaikaisen hallituksen kukistuttua Suomeen oli syntynyt hallitsijaton olotila. Korkeinta valtiovaltaa käyttämään päätettiin väliaikaisesti perustaa kolmen henkilön muodostama valtionhoitajakunta. Eduskunta hyväksyi ehdotuksen, mutta valtionhoitajakunnan valinta siirtyi sosiaalidemokraattien ja maalaisliittolaisten vastustuksen vuoksi.
Suurlakon kiristämässä poliittisessa ilmapiirissä maalaisliiton Santeri Alkio esitti 15.11. eräänlaisena sovitteluratkaisuna, että eduskunta ottaisi toistaiseksi korkeimman vallan käytön omiin käsiinsä. Esitys hyväksyttiin äänin 127-68. Ehdotus ei sinänsä merkinnyt monarkian kumoamista, sillä valta siirrettiin eduskunnalle vain tilapäisesti. Käytännössä kyse oli kuitenkin Suomen ja Venäjän valtioyhteyden purkautumisesta, ja tästä syystä Suomen itsenäisyyspäivänä voitaisiin hyvin pitää marraskuun 15. päivää.
Kehitys vuosina 1918 - 1919
Sisällissodan päätyttyä toukokuussa 1918 Suomen valtio- oikeudellinen tilanne oli sekasortoinen. Eduskunta kokoontui ensi kerran 15.5. pahasti vajaalukuisena, sillä vasemmisto ei voinut eikä halunnut osallistua poliittiseen elämään. Suurimmillaan ns. tynkäeduskunnassa istui 111 kansanedustajaa, mikä herätti kysymyksen päätösten laillisuudesta. Lisäksi pohdittiin, millainen edustavuus oli eduskunnalla, jonka takana oli vain alle 60 % äänioikeuttaan käyttäneistä. Vallitsevan poikkeustilan vuoksi eduskunta luovutti toukokuun puolivälissä korkeimman vallan väliaikaisesti Svinhufvudille.
Tässä vaiheessa sisäpolitiikan kuumimmaksi kysymykseksi nousi kiista hallitusmuodosta. Monarkiaa ajanut suuntaus pääsi joksikin aikaa voitolle, ja Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl. Maailmanpoliittisen tilanteen muutos vei kuitenkin pohjan kuningasmielisten pyrkimysten alta, ja maaliskuussa 1919 toimeenpannuissa eduskuntavaaleissa monarkistit kärsivät selvän tappion.
Eduskunta kokoontui huhtikuun alussa täysilukuisena ensimmäistä kertaa sisällissodan jälkeen tärkeimpänä tehtävänään hallitusmuotokysymyksen ratkaiseminen. 21.6.1919 hyväksytty lopputulos oli kompromissi, jossa vallan painopiste sijoittui eduskuntaan. Hallitusmuodon mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokontunut eduskunta. Kansanedustuslaitoksen päätehtäväksi tuli lakien, valtion talousarvion ja tullien hyväksyminen sekä kansainvälisten sopimusten ratifiointi. Hallituksen tuli nauttia eduskunnan luottamusta. Presidentti peri kuitenkin hallitusmuodossa osan vanhojen perustuslakien vaalimasta hallitsijan vallasta.
HKTV Nr. 84. Asetuksia ( HKTV 1916)
Tämä kappale omaa otsikon ASETUKSIA. Niitä on lueteltu 18 kpl.
- Asetuksia ovat Herran kansan tasavallan Perusteet sekä Hallitsijan käskyt ja opetukset. Niitä muutta vain Hallitsija itse. herran kansan tasavallan hallitus säilyttää niitä muuttumattomina.
- OHJELMA. Kyläohjelma. Sen laatii ja sitä tarvitessaan muuttaa kylä-istunta. Se esittää kyläläisten vakaumuksen, ohjaa kyläläisten sisäistä kasvamista ja pukee sit'ä ulkoiseksi elämäksi. Ohjelman suuntaa pyritään vavkiinnuttamaan pitempiaikaiseksi.
- SÄÄDÖKSET ovat myös istunnan valmistamia järjestyksen, toiminnan y.m. määrittelyjä kylässä.
- JOHTEET ovat kunkin kunnan itselleen laatimia ja sen tarvitessaan muuttelemia järjestyssääntöjä. ne koskettelevat ja määrittelevät kunnan sisäistä elämää sekä toimintaa.
- PERUSTAVAT LAUSELMAT osoittavat yksilöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan henkeä, laatua ja suuntaa.
- JULISTUKSET ovat hallituksen y.m. ehdottamia ja kylien hyväksymiä hallituksen yleisiä järjestys-, suojelus- liike-, valvonta-, toiminta- rakennus-, hankinta y.m. sääntöjä kylien ulkopuolella.
- MÄÄRÄYKSET ovat hallituksen omaa keskuutta koskevia.
- PÄÄTÖKSIÄ tekevät: kyläistunnat, kunnat ynnä kaikellaiset kokoukset asioitaan hoitaessaan ja järjestäessään. ne voivat niitä myös muutella.
- OHJEITA käyttävät pitäjä-, piiri-, seutu- ja alueneuvostot toiminnassaan. Ne ovat heidän keskeisiä suostumuksiansa ja velvoituksiansa.
- Kaikkia asetuksia on kustakin asiasta kerrallansa vain yksi voimassa.
- Useampia kyliä, pitäjiä ja piirejä koskevat asiat pohditaan ja valmistellaan PIIRILEHDESSÄ. Useampia seutuja ja alueita koskevat asiat käsitellään ALUELEHDESSÄ.
- PIIRILEHDESSÄ pohditaan, pohjustellaan ja äänestysehdotukset tehdään pitäjiä ja piirejä koskeviin neuvostojen ohjeihinkin. Tai ainakin julaistaan neuvostojen kokouksissa tehdyt ohjeet. ALUELEHDESSÄ taas pohditaan, pohjustellaan ja äänestysehdotukset tehdään seutuja ja aluetta koskeviin neuvostojen ohjeihin tai ainakin julaistaan neuvostojen kokouksissaan valmistamat ohjeet.
- Hallituksen JULISTUKSIEN pohdinta, pohjustelu ja äänestysehdotuksien teko y.m. tapahtuu YHTEISLEHDESSÄ.
- MÄÄRÄYKSET laatii hallitus, jos ne koskevat sen omaa keskuutta, tai alueneuvostot, jos ne ovat ulospäin vaikutuksessaan tilapäistä, juoksevaa laatua. Kullakin alueella on yksi ääni, jota alueneuvosto käyttää alueensa tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.
- Julistuksien tehdyistä ehdotuksista ÄÄNESTÄVÄT kylät seuraavasti: Jos hallitus itse on valmistanut pohjustuksen ja ehdotuksen ilman muuta käsittelyä, niin se jätetään kylien äänestettäväksi. Jos silloin yli 2/5 kylistä EI-äänestyksellään pitää sen mahdottomana, niin se raukeaa. jos taasen 3/5 kylistä ON- äänestyksellään sen hyväksyy, niin se astuu voimaan siihen määrättynä aikana korkeintaan viideksi vuodeksi.
- Jos hallitus tai joku muu, joka on oikeutettu kirjoittamaan YHTEISEEN LEHTEEN, ehdoittaa voimassa olevissa julistuksissa muutoksia tai uutta julistusta ja se saa tarpeeksi kannatusta, niin määrätään asian kypsyttämiselle joku aika, jonka kuluttua tehdyt ehdotukset jätetään kylien äänestettäväksi. Viittä ylintä äänimäärää saaneet ehdotukset asetetaan uudestaan äänestettäväksi. Enimmät äänet saanut tulee hyväksytyksi. Jos ylintä äänimäärää sai useampi ehdotus, niin hallitus ratkaisee niiden kesken.
- Kustakin asiasta on kerrallaan vain yksi julistus voimassa. Vanhasta liittää hallitus muuttumattomat osat uuteen ja vanha kuoletetaan. Näin järjestettynä se saatetaan käytäntöön määrätyksi ajaksi, korkeintaan viideksi vuodeksi, tai määräämättömäksi ajaksi.
- Jos määräämättömäksi ajaksi laadittuihin julistuksiin ei viiden vuoden kuluessa ole valmistettu uusinnosta, niin ne jatkuvat voimassa vielä seuraavat viisi vuotta.
HKTV. Nr. 85 Herran kansan tasavallan hallitus
k- Hallitus suojelee ja tukee kylien rajojen sisäistä, kaikin puolista, asetusten mukaista, riippumaatomuutta sekä muualla rauhoitettua, asetusten rajoittamaa vapautta.
t- hallituksen tehtvänä on siis pitää voimassa sitä kaikkea, mikä kuuluu kylille, neuvostoille, kunnille, perheille ja yksilöille: Vapauden, oikeuksien, etujen, omaisuuden y. muun asetusten mukainen koskemattomuus sekä velvollisuuksien täyttämys.
p- Hallitus on tasavallan pää ja on ruumistansa, tasavaltaa varten.
g- Hallitus on Hallitsijan omaisuuden hoitaja ja tekee myös hänelle tilin toiminnastaan, niinkuin kukin tasavallan jäsenkin erikseen.
d- Eri alueiden keskeiset suojelus- ja järjestystoimenpiteet ja toiminta kulkevat hallituksen kautta.
b- Hallitus hoidattaa erikoisilla kunnilla, neuvostojen avulla, ulkoiset suojelutoimenpiteet ynnä muun tarvittavan ulkoisen toiminnan ja suhteet sekä teillä ja yhteisillä paikoilla järjestyksen, toiminnan, elämän, liikunnan, välityksen y. muuta kaikkea, mitä yhteiseksi ja yksityiseksi eduksi tarvitaan, loukkaamatta kylien, kuntien, perheiden ja yksilöjen asetusten mukaisia oikeuksia, valmistettujen julistusten mukaisesti.
h- Hallitusta edustavat ja välittävät kylissä kyläneuvostot joko suoraan tai välineuvostojen kautta.
l- Kyliä edustavat hallituksessa alueneuvostojen puheenjohtajat hallituksen jäseninä joko suoraan tai välineuvostojen kautta.
j- Hallituksen jäsenet ovat toisen puolen aikaansa joko matkoilla seuraamassa toimintaa tasavallassa tai tehden erikoisia tutkimuksia kehittyäkseen alallansa sekä opastukseen ja avustukseen kunnissa ja kylissä. Toisen puolen aikaansa he ovat hoitamassa hallituksen tehtäviä. Samoihin tarkoituksiin käyttävät kyläneuvokset yhden kuukauden, pitäjäneuvokset kaksi kuukautta, piirineuvokset kolme kuukautta, seutuneuvokset neljä kuukautta ja alueneuvokset viisi kuukautta.
v- Hallitus toimii kokonaisena ja osinaan. kokonaisena se hoitaa jakamattomia toiminta-aloja. Osia ovat:
1) Hallituksen ensimäinen huone. Se vastaa neuvostojen perheosastoja. Ensimäinen huone jakaa osan toimintaansa 8:lle eri seutueelle tasavaltaa( 29), osan se pitää yhteisenä. Se edustaa perheiden ja kotien asiaa; yleisen kehityksen ynnä elämän sisäisen ja ulkoisen puhtauden ja luonteen jalostumisen edistämistä; luontaisen terveyshoidon valvontaa ja kohotusta.
2) Hallituksen toinen huone vastaa neuvostojen ryhmäosastoja sekä edustaa erikois ja ammattikehitystä: kuntaryhmille ja kunnille myönnettyjä asioita, toimia ja tuotantoja: kaikkea hyödyllistä. Toisessa huoneessa on 8 siipeä, vastaten neuvostojen ryhmäosastojen 8 ryhmää.
3) Yksilöinä hallituksen jäsenet ovat alueittensa edustajia.
Hallitsijan tahto ja mieliala ohjatkoon hallitusta.
KOMMENTTINI 24. 4. 2010
Tässä heijastuu suomalainen pitkä historia, jossa on aina ollut vahva yksilöhallitsija maalla, vaikka olsii tasavaltaan meno kyseessä on hallitsijan persoona näkyvillä. Varisnkin Rooman alainen kristikunta korosti sitä, että tulee kunnioittaa ajan hallitsijaa.
Näissä ylä ja alahuoneasioisssa voi erottaa eri ministeriöitten alkuaineksia.
NYKYISEN SUOMEN VALTION HALLITUKSEN OHJELMA ON SEURAAVA ( nettilähteestä sitaatti valtiosuunnitelmasta)
t- hallituksen tehtvänä on siis pitää voimassa sitä kaikkea, mikä kuuluu kylille, neuvostoille, kunnille, perheille ja yksilöille: Vapauden, oikeuksien, etujen, omaisuuden y. muun asetusten mukainen koskemattomuus sekä velvollisuuksien täyttämys.
p- Hallitus on tasavallan pää ja on ruumistansa, tasavaltaa varten.
g- Hallitus on Hallitsijan omaisuuden hoitaja ja tekee myös hänelle tilin toiminnastaan, niinkuin kukin tasavallan jäsenkin erikseen.
d- Eri alueiden keskeiset suojelus- ja järjestystoimenpiteet ja toiminta kulkevat hallituksen kautta.
b- Hallitus hoidattaa erikoisilla kunnilla, neuvostojen avulla, ulkoiset suojelutoimenpiteet ynnä muun tarvittavan ulkoisen toiminnan ja suhteet sekä teillä ja yhteisillä paikoilla järjestyksen, toiminnan, elämän, liikunnan, välityksen y. muuta kaikkea, mitä yhteiseksi ja yksityiseksi eduksi tarvitaan, loukkaamatta kylien, kuntien, perheiden ja yksilöjen asetusten mukaisia oikeuksia, valmistettujen julistusten mukaisesti.
h- Hallitusta edustavat ja välittävät kylissä kyläneuvostot joko suoraan tai välineuvostojen kautta.
l- Kyliä edustavat hallituksessa alueneuvostojen puheenjohtajat hallituksen jäseninä joko suoraan tai välineuvostojen kautta.
j- Hallituksen jäsenet ovat toisen puolen aikaansa joko matkoilla seuraamassa toimintaa tasavallassa tai tehden erikoisia tutkimuksia kehittyäkseen alallansa sekä opastukseen ja avustukseen kunnissa ja kylissä. Toisen puolen aikaansa he ovat hoitamassa hallituksen tehtäviä. Samoihin tarkoituksiin käyttävät kyläneuvokset yhden kuukauden, pitäjäneuvokset kaksi kuukautta, piirineuvokset kolme kuukautta, seutuneuvokset neljä kuukautta ja alueneuvokset viisi kuukautta.
v- Hallitus toimii kokonaisena ja osinaan. kokonaisena se hoitaa jakamattomia toiminta-aloja. Osia ovat:
1) Hallituksen ensimäinen huone. Se vastaa neuvostojen perheosastoja. Ensimäinen huone jakaa osan toimintaansa 8:lle eri seutueelle tasavaltaa( 29), osan se pitää yhteisenä. Se edustaa perheiden ja kotien asiaa; yleisen kehityksen ynnä elämän sisäisen ja ulkoisen puhtauden ja luonteen jalostumisen edistämistä; luontaisen terveyshoidon valvontaa ja kohotusta.
2) Hallituksen toinen huone vastaa neuvostojen ryhmäosastoja sekä edustaa erikois ja ammattikehitystä: kuntaryhmille ja kunnille myönnettyjä asioita, toimia ja tuotantoja: kaikkea hyödyllistä. Toisessa huoneessa on 8 siipeä, vastaten neuvostojen ryhmäosastojen 8 ryhmää.
3) Yksilöinä hallituksen jäsenet ovat alueittensa edustajia.
Hallitsijan tahto ja mieliala ohjatkoon hallitusta.
KOMMENTTINI 24. 4. 2010
Tässä heijastuu suomalainen pitkä historia, jossa on aina ollut vahva yksilöhallitsija maalla, vaikka olsii tasavaltaan meno kyseessä on hallitsijan persoona näkyvillä. Varisnkin Rooman alainen kristikunta korosti sitä, että tulee kunnioittaa ajan hallitsijaa.
Näissä ylä ja alahuoneasioisssa voi erottaa eri ministeriöitten alkuaineksia.
NYKYISEN SUOMEN VALTION HALLITUKSEN OHJELMA ON SEURAAVA ( nettilähteestä sitaatti valtiosuunnitelmasta)
Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi
Sinivihreän hallitusohjelman yhdistäviä arvoja ovat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen.
Ilmastonmuutos ja globalisaatio vahvistavat kansojen ja kansalaisten keskinäistä riippuvuutta. Maailmanlaajuiset kehityskysymykset, kansainvälisen turvallisuuden vaaliminen, pakolaisuus ja maastamuutto, Euroopan unionin laajentuminen sekä eurooppalaisen yhteistyön syventyminen vaikuttavat myös Suomeen.
Rajat ylittävät ympäristöongelmat sekä väestön ikärakenteen muutos tuovat poliittisiin päätöksiin sukupolvet ylittävän ulottuvuuden. Vastauksia tarvitaan myös muutoksiin, jotka aiheutuvat kansainvälisen talouden työnjaon kehittymisestä.
Vastaamalla näihin haasteisiin Suomi voi sekä menestyä että kantaa vastuunsa globaalien ongelmien ratkaisijana.
Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta. Kansalaisille on taattava oikeus vaikuttaa, osallistua ja olla osallisia päätöksenteossa.
Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta.
Kansalaisten perusturvaa on vahvistettava. Yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville. Ketään ei jätetä yksin.
Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Koulun pitää vahvistaa jokaisen mahdollisuutta oppimiseen.
Työllisyyden kasvu ja julkisen talouden vastuullinen hoitaminen luovat perustan kansalaistemme hyvinvoinnin parantamiselle. Työnteon, yrittämisen ja toimeliaisuuden on aina oltava taloudellisesti kannattavaa.
Työelämää on uudistettava kolmikantaisesti. Työmarkkinoiden vakaus vahvistaa yhteisymmärryksen Suomea.
Työyhteisöjen kehittämiseksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Hallitus haluaa myös edistää työn ja muun elämän yhteensovittamista kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tasa-arvon toteuttaminen yleensä sekä erityisesti työmarkkinoilla vaativat päättäväisiä toimia. Suvaitsevaisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta.
Sukupolvet ja rajat ylittävä ajattelu on sinivihreän hallitusohjelman johtoajatus. Hallitus haluaa uudistaa Suomea niin, että muutos on turvallinen ja se toteutetaan kansallista eheyttä vaalien.
LÄHDE:onsdag 7 april 2010
JH Uoti: HKTV Nr. 86. Kaikkien muistettava
86. Kaikkien muistettava
86.1. Kaikkea sitä, mitä toivotte toisten itsellenne tekevän, sitä te tehkää heille, sillä kunkin työt seuraavat häntä.
86.2. Jos olet huomannut itseäsi miellyttävän, kun toiset ihmiset sinua rakastavat ja kunnioittavat sekä suojelevat sinun omaisuuttasi, rauhaasi, vapauttasi, arvoasi, mainettasi, omaisiasi , kaikkea, joka sinulle kuuluu tai josta olet riippuvainen, niin ole innokas niin tekemään toisille. Silloin sinullekin niin tehdään.
86.3. Jos olet huomannut, että sinun elämäsi onnea lisää, kun toiset ovat sinulle lempeitä, avuliaita, anteeksiantavaisia, armahtavia, avonaisia, vilpittömiä, uskollisia, loukkauksia ja virheitä unhottavia, suvaitsevia, vaatimattomia, alhaisia ( = alavamielisiä), häiritsemättömiä, palvelevia, hyvänsuopia, nöyriä, kärsivällisiä j.n.e., niin harjoita näitä kaikkia avuja toisia kohtaan, saadaksesi samoja takaisin omallekin osallesi
86.4. Jos olet huomannut itseäsi tuskastuttavan, kun toiset ihmiset sinua vihaavat ja halveksivat sekä turmelevat ja häiritsevät sinun omaisuuttasi, rauhaasi, vapauttasi, arvoasi, mainettasi, omaisiasi ja kaikkea, joka sinulle kuuluu, tai josta olet riippuvainen, niin vältä huolellisesti niin toisille tekemästä, ettei niin sinullekaan tehtäisi.
86.5. Jos olet huomannut, että sinun elämääsi katkeroittaa, jos toiset ovat sinulle tylyjä, vaatelijaita, kostonhimoisia, säälimättömiä, salakavalia, juonittelijoita, petollisia, pitkävihaisia, suvaitsemattomia, kärttyisiä, pöyhkeitä, väkivaltaisia, häiritseviä ja ylpeitä, kateita, kärsimättömiä j.n.e., niin kitke tällaisia kohtelutapoja luonteestasi, välttääksesi joutumasta sellaisen kohtelun uhriksi.
86.6. Sillä se, minkä teemme toisille, tullaan tekemään meille itsellemme.
86.7. Kaikkea sitä siis, jota toivotte ihmisten itsellenne tekevän, tehkää heille.
86.8. Taivas ja maa hukkuvat, mutta Herran lausuma ei koskaan huku.
-----
My COMMENTS
I 24. 4. 2010
TÄSSÄ kohtaa 32- sivuista pientä lehtistä, takalehdellä, on piirros. On kestänyt monta päivää, ennen kuin jatkan tätä tekstiä, mikä johtuu siitä, että en löytänyt originaalia lehtistä silloin kun tarvitsin. Sitten kävin läpi tuntitolkulla koko asuntoani, kaikki kirjahyllyt, albumit, laatikot, kansiot, kirjekuoret jne ja ihmettelin miksi en löydä, vaikka olin prioritoinut tämän lehtisen ykköseksi isoisän ajatuksista, koska nämä ovat hänen omia ajatuksiaan, mutta Raamatun kertomukset ovat hänen kääntämiänsä ja tulkitsemiansa vuosituhantisesta kirkollisesta iedosta. Tämä HKTV oli sellaista versovaa itsenäisen valtion hahmottelua, mutta hänen jyrkästä uskonnollisesta vakaumuksestaan käsin. Hän sitä paitsi teki valtiokäsityksensä Raamatun antaman valtiokuvan mukaan, siis Hesekielin kirjan kaavojen mukaan. Ja tällainen kuviokin liittyi tähän kohtaan 86. Nyt kun löysin vihkosen vaatekaapistani , niin jatkan tekstin kirjoittamista esiin
Sivu 32. Alareunassa lukee Hakaniemen Kirjapaino, H:k1 1916.
keskellä on nelikulmio ja teksti: "Tähän pintajärjestykseen siirrytään jälkeenpäin, kun Hallitsija Jeesus itse alkaa toimia.
AVAIN tekstissä ilmeneviin kirjaimin esitettäviin kappalejärjestyksiin.
Nelikulmion yläkulmissa on kirjaimet, ylhäällä k ja t, alhaalla g ja p.
Nelikulmio ktpg on yksi alue, jonka kantaviiva on g p ja se on 360*2/ 100.
( Kuvan keskeltä lähtee umpipussimaisesta kierulasta spiraali vastapäivään. Umpipussin kärjen sisäosan keskipiste on kuvan keskipiste. Tällaisia sisäkierteisiä kaistoja mahtuu yhteensä kahdeksan rinkulaa rinnakkain säteittäin ajatellen.( Kuvio uistuttaa sellaisia vihreitä spiraalisia hyttyskarkoittimia, jotka voi asettaa keskipisteestä telineeseen).
Neliön halkaisijassa horisontaalisti on 8 + 1 + 9 pätkää ja vertikaalisti on pätkiä ylhäällä 8,5 ja alhaalla 8 tasan. Keskipisteen kautta kulkee horisontaalinen viiva d, h. . Siitä lähtee myös viivat yläkulmiin. Alakulmiin lähtee viivat umpipussin oikeasta alkureunasta. joten vertikaali b, l on murtoviiva.
Murtokohta keskellä tekee pikkuviivan g, j,
koko vertikaali on ylhäältä alas b,g,j,l.
Samoin vinot lävistäjät ovat murtoviivoja, siis kolme hakamaista murtoviivaa. Horisontaali ei ole murtoviiva. Murtokohdan pituus on puolet yhden pikkukaistaleen leveyttä).
Nelikulmiossa on 8 kierteiskaistaa, seutua.
Kukin seutu jakautuu 8:aan leikkalealueeseen, piiriin.
Kukin piiri leikkautuu 8 lohkoon, pitäjään.
Kukin pitäjä jaetaan 8 kylään.
Kunkin kierteiskaistan ulkoreunasta eroitetaan 1:10 yhteiseksi alaksi.
Keskusta ja kulmaustat ovat myös yhteisiä.
Kierteiskaistain muut osat, seudut, ovat itsenäisten kylien hallussa. Ensimäisen alueen keskusta on Siionin vuorella.
Nelikulmion yläkärjet
vasemmalla K, oikealla T
alhalla vasemmalla G j alhaalla oikealla P
myötäpäivään ktpg.
K ja T välissä keskellä on b ( sen alla olevat segmentitjoukot ovat vasemmalla 6 ja oikealla 7.
T ja P-väliossä on H. Sen sivun segmenttijoukot ovat ryhmää 8 ja 1.
P- ja G välissä alhalla on keskellä L. Sen vasemmalla puoeln on segmenttijoukot 3 ja oikealla puolen joukot 2.
neliön vaen sivu G- ja K välissa on keskellä D. Sen segmenttijoukot ovat horisontaalin alla 4 ja horisontaalin yläpuolella 5.
Segmentit aloitetaan laskemalla myötäpäivään säteestä H
H-säde- P-säde väli on 1
P-säde L sädeväli on 2
L-säde- G-säde väli on 3.
G-säde- D-säde väli on 4.
D-sädeK-säde väli on 5.
K-säde-B-säde väli on 6.
B-säde- T-säde väli on 7.
T-säde-H-sädeväki oon 8.
Jokaisessa sektorissa on siis 9 kaarta.
Jokainen sädevälikaista jaetaan lisäksi 10 osaan säteen suuntaisesti.
Kaistakieruleet numeroidaan siten että numero kasvaa keskustaa kohden, ulkokuori on 1.
Kuoria on 9 kpl. joka sektorissa johtuen kahdesta eri keskipisteestä. Ylä- vasemmalla olevien säteitten keskipiste on enemmän vasemmalla horisontaalilinjalla kuin ala-oikeitten säteitten keskipiste.
Lasken vain toisiaan kattamattomat mahdolliset alat.
7 livekoliot ja 1 muunlainen ala.= 8
9 segmenttiä *8 *8 = 576
Yhteensä 584 mahdollista alaa. Tämä on ainakin hebreaksi 400 + 100 + 80 + 4 = T, K, P, D.
D= G + A . Pisteellä ei ole alaa vaikka se on kaiken keskus.
hebreassa ainakin J = 10. N = 50. S = 60. V = 6. L = 30. Mutta tietysti pappina ja hebrean tuntijana Juho Uoti on voinut käyttää tuota koodia jotenkin.
Sitten hän sanoi että asian alfa on ikäänkuin Siionin vuori. Jerusalemissa on kuten tiedämme , taas eräänlainen pisteakseli Taivaan asioissa: Öljymäki, Mooria ja Siion samalla linjalla siten, että Mooria on kuin murtojanassa kulman alakärki ylhäältä päin katsoen. Siion on alemmalla kuin Öljymäki. Tästä linjasta pohjoiseen on myös kukkula, Golgatan kukkula, joka on suuin piirtein yhtä pitkän säteen päässä näistä edellisistä kohdista pohjoiseen.
nyt muuten huomasin, jos tarkasti katsoo keskipistettä, niin oikeanpuoleinen keskipiste on merkattu i tai j. ja vasemmanpuoleisesta keskipisteestä on piirretty virran tapaan lähteviä kaari sisimopään kierteeseen säikeitä: kaikkien sektoreittein aivan sismpään kierteeseen.
My COMMENTS
7.10.2011 Vielä tänään katselen tuota kuviota ja arvelen nyt että siinä olevat kirjiamet ovat jokin tiettynajatusmalli, jota Juho U käytti kun hän kirjoitti pitkiä periaatteita.
Esim. Kaikissa näissä 86 pykälässä ei esiinny näitä kirjaimia.
Niitää esiintyy pykälissä
4.K. Perhe (K, P, T)
5. Perheen ensimmäisenä tarkoituksena on lasten elätys.(K,T)
81. Kokouksia
K_ Lapsille sovellettuja
t-perhekokouksia
p-ryhmäin kokouksia
h-erikoisesti kutsuttujen puhujain kokouksia
l- erityisten kuntain, kansallisuuksien, aate- ja harrastussuuntien, äänestysvähemmistöjen y.m. kokouksia
j- tilapäisiä tai jatkuvia yhdistyksiä, kokouksia
v- huoneustoja kokouksia varten hankkii
n- kokouksiin voidaan muualta kutsuta toimihenkilöitä
r- kokouksia pidettään laajemmin aloin
s - us. kyläkokoukset , julkiset, viralliset
m-vapaat kokoukset
Nämä kirjaimet on pikkukirjaimia.
83. K.Perustavia lauselmia. (K,T,P,G,D,B,H,L, J, V,N,R,S).
Kirjaimet ovat isoja kirjaimia.
En suoraan sanoen näe mikä on näitten logiikka. En tiedä miksi J H vältti tavallista aakkosjärjestystä luetteloissaan.
85. Herran kansan tasavallan hallitus. (k,t,p,g, d, b,h,l,j,v,n)
86.1. Kaikkea sitä, mitä toivotte toisten itsellenne tekevän, sitä te tehkää heille, sillä kunkin työt seuraavat häntä.
86.2. Jos olet huomannut itseäsi miellyttävän, kun toiset ihmiset sinua rakastavat ja kunnioittavat sekä suojelevat sinun omaisuuttasi, rauhaasi, vapauttasi, arvoasi, mainettasi, omaisiasi , kaikkea, joka sinulle kuuluu tai josta olet riippuvainen, niin ole innokas niin tekemään toisille. Silloin sinullekin niin tehdään.
86.3. Jos olet huomannut, että sinun elämäsi onnea lisää, kun toiset ovat sinulle lempeitä, avuliaita, anteeksiantavaisia, armahtavia, avonaisia, vilpittömiä, uskollisia, loukkauksia ja virheitä unhottavia, suvaitsevia, vaatimattomia, alhaisia ( = alavamielisiä), häiritsemättömiä, palvelevia, hyvänsuopia, nöyriä, kärsivällisiä j.n.e., niin harjoita näitä kaikkia avuja toisia kohtaan, saadaksesi samoja takaisin omallekin osallesi
86.4. Jos olet huomannut itseäsi tuskastuttavan, kun toiset ihmiset sinua vihaavat ja halveksivat sekä turmelevat ja häiritsevät sinun omaisuuttasi, rauhaasi, vapauttasi, arvoasi, mainettasi, omaisiasi ja kaikkea, joka sinulle kuuluu, tai josta olet riippuvainen, niin vältä huolellisesti niin toisille tekemästä, ettei niin sinullekaan tehtäisi.
86.5. Jos olet huomannut, että sinun elämääsi katkeroittaa, jos toiset ovat sinulle tylyjä, vaatelijaita, kostonhimoisia, säälimättömiä, salakavalia, juonittelijoita, petollisia, pitkävihaisia, suvaitsemattomia, kärttyisiä, pöyhkeitä, väkivaltaisia, häiritseviä ja ylpeitä, kateita, kärsimättömiä j.n.e., niin kitke tällaisia kohtelutapoja luonteestasi, välttääksesi joutumasta sellaisen kohtelun uhriksi.
86.6. Sillä se, minkä teemme toisille, tullaan tekemään meille itsellemme.
86.7. Kaikkea sitä siis, jota toivotte ihmisten itsellenne tekevän, tehkää heille.
86.8. Taivas ja maa hukkuvat, mutta Herran lausuma ei koskaan huku.
-----
My COMMENTS
I 24. 4. 2010
TÄSSÄ kohtaa 32- sivuista pientä lehtistä, takalehdellä, on piirros. On kestänyt monta päivää, ennen kuin jatkan tätä tekstiä, mikä johtuu siitä, että en löytänyt originaalia lehtistä silloin kun tarvitsin. Sitten kävin läpi tuntitolkulla koko asuntoani, kaikki kirjahyllyt, albumit, laatikot, kansiot, kirjekuoret jne ja ihmettelin miksi en löydä, vaikka olin prioritoinut tämän lehtisen ykköseksi isoisän ajatuksista, koska nämä ovat hänen omia ajatuksiaan, mutta Raamatun kertomukset ovat hänen kääntämiänsä ja tulkitsemiansa vuosituhantisesta kirkollisesta iedosta. Tämä HKTV oli sellaista versovaa itsenäisen valtion hahmottelua, mutta hänen jyrkästä uskonnollisesta vakaumuksestaan käsin. Hän sitä paitsi teki valtiokäsityksensä Raamatun antaman valtiokuvan mukaan, siis Hesekielin kirjan kaavojen mukaan. Ja tällainen kuviokin liittyi tähän kohtaan 86. Nyt kun löysin vihkosen vaatekaapistani , niin jatkan tekstin kirjoittamista esiin
Sivu 32. Alareunassa lukee Hakaniemen Kirjapaino, H:k1 1916.
keskellä on nelikulmio ja teksti: "Tähän pintajärjestykseen siirrytään jälkeenpäin, kun Hallitsija Jeesus itse alkaa toimia.
AVAIN tekstissä ilmeneviin kirjaimin esitettäviin kappalejärjestyksiin.
Nelikulmion yläkulmissa on kirjaimet, ylhäällä k ja t, alhaalla g ja p.
Nelikulmio ktpg on yksi alue, jonka kantaviiva on g p ja se on 360*2/ 100.
( Kuvan keskeltä lähtee umpipussimaisesta kierulasta spiraali vastapäivään. Umpipussin kärjen sisäosan keskipiste on kuvan keskipiste. Tällaisia sisäkierteisiä kaistoja mahtuu yhteensä kahdeksan rinkulaa rinnakkain säteittäin ajatellen.( Kuvio uistuttaa sellaisia vihreitä spiraalisia hyttyskarkoittimia, jotka voi asettaa keskipisteestä telineeseen).
Neliön halkaisijassa horisontaalisti on 8 + 1 + 9 pätkää ja vertikaalisti on pätkiä ylhäällä 8,5 ja alhaalla 8 tasan. Keskipisteen kautta kulkee horisontaalinen viiva d, h. . Siitä lähtee myös viivat yläkulmiin. Alakulmiin lähtee viivat umpipussin oikeasta alkureunasta. joten vertikaali b, l on murtoviiva.
Murtokohta keskellä tekee pikkuviivan g, j,
koko vertikaali on ylhäältä alas b,g,j,l.
Samoin vinot lävistäjät ovat murtoviivoja, siis kolme hakamaista murtoviivaa. Horisontaali ei ole murtoviiva. Murtokohdan pituus on puolet yhden pikkukaistaleen leveyttä).
Nelikulmiossa on 8 kierteiskaistaa, seutua.
Kukin seutu jakautuu 8:aan leikkalealueeseen, piiriin.
Kukin piiri leikkautuu 8 lohkoon, pitäjään.
Kukin pitäjä jaetaan 8 kylään.
Kunkin kierteiskaistan ulkoreunasta eroitetaan 1:10 yhteiseksi alaksi.
Keskusta ja kulmaustat ovat myös yhteisiä.
Kierteiskaistain muut osat, seudut, ovat itsenäisten kylien hallussa. Ensimäisen alueen keskusta on Siionin vuorella.
Nelikulmion yläkärjet
vasemmalla K, oikealla T
alhalla vasemmalla G j alhaalla oikealla P
myötäpäivään ktpg.
K ja T välissä keskellä on b ( sen alla olevat segmentitjoukot ovat vasemmalla 6 ja oikealla 7.
T ja P-väliossä on H. Sen sivun segmenttijoukot ovat ryhmää 8 ja 1.
P- ja G välissä alhalla on keskellä L. Sen vasemmalla puoeln on segmenttijoukot 3 ja oikealla puolen joukot 2.
neliön vaen sivu G- ja K välissa on keskellä D. Sen segmenttijoukot ovat horisontaalin alla 4 ja horisontaalin yläpuolella 5.
Segmentit aloitetaan laskemalla myötäpäivään säteestä H
H-säde- P-säde väli on 1
P-säde L sädeväli on 2
L-säde- G-säde väli on 3.
G-säde- D-säde väli on 4.
D-sädeK-säde väli on 5.
K-säde-B-säde väli on 6.
B-säde- T-säde väli on 7.
T-säde-H-sädeväki oon 8.
Jokaisessa sektorissa on siis 9 kaarta.
Jokainen sädevälikaista jaetaan lisäksi 10 osaan säteen suuntaisesti.
Kaistakieruleet numeroidaan siten että numero kasvaa keskustaa kohden, ulkokuori on 1.
Kuoria on 9 kpl. joka sektorissa johtuen kahdesta eri keskipisteestä. Ylä- vasemmalla olevien säteitten keskipiste on enemmän vasemmalla horisontaalilinjalla kuin ala-oikeitten säteitten keskipiste.
Lasken vain toisiaan kattamattomat mahdolliset alat.
7 livekoliot ja 1 muunlainen ala.= 8
9 segmenttiä *8 *8 = 576
Yhteensä 584 mahdollista alaa. Tämä on ainakin hebreaksi 400 + 100 + 80 + 4 = T, K, P, D.
D= G + A . Pisteellä ei ole alaa vaikka se on kaiken keskus.
hebreassa ainakin J = 10. N = 50. S = 60. V = 6. L = 30. Mutta tietysti pappina ja hebrean tuntijana Juho Uoti on voinut käyttää tuota koodia jotenkin.
Sitten hän sanoi että asian alfa on ikäänkuin Siionin vuori. Jerusalemissa on kuten tiedämme , taas eräänlainen pisteakseli Taivaan asioissa: Öljymäki, Mooria ja Siion samalla linjalla siten, että Mooria on kuin murtojanassa kulman alakärki ylhäältä päin katsoen. Siion on alemmalla kuin Öljymäki. Tästä linjasta pohjoiseen on myös kukkula, Golgatan kukkula, joka on suuin piirtein yhtä pitkän säteen päässä näistä edellisistä kohdista pohjoiseen.
nyt muuten huomasin, jos tarkasti katsoo keskipistettä, niin oikeanpuoleinen keskipiste on merkattu i tai j. ja vasemmanpuoleisesta keskipisteestä on piirretty virran tapaan lähteviä kaari sisimopään kierteeseen säikeitä: kaikkien sektoreittein aivan sismpään kierteeseen.
My COMMENTS
7.10.2011 Vielä tänään katselen tuota kuviota ja arvelen nyt että siinä olevat kirjiamet ovat jokin tiettynajatusmalli, jota Juho U käytti kun hän kirjoitti pitkiä periaatteita.
Esim. Kaikissa näissä 86 pykälässä ei esiinny näitä kirjaimia.
Niitää esiintyy pykälissä
4.K. Perhe (K, P, T)
5. Perheen ensimmäisenä tarkoituksena on lasten elätys.(K,T)
81. Kokouksia
K_ Lapsille sovellettuja
t-perhekokouksia
p-ryhmäin kokouksia
h-erikoisesti kutsuttujen puhujain kokouksia
l- erityisten kuntain, kansallisuuksien, aate- ja harrastussuuntien, äänestysvähemmistöjen y.m. kokouksia
j- tilapäisiä tai jatkuvia yhdistyksiä, kokouksia
v- huoneustoja kokouksia varten hankkii
n- kokouksiin voidaan muualta kutsuta toimihenkilöitä
r- kokouksia pidettään laajemmin aloin
s - us. kyläkokoukset , julkiset, viralliset
m-vapaat kokoukset
Nämä kirjaimet on pikkukirjaimia.
83. K.Perustavia lauselmia. (K,T,P,G,D,B,H,L, J, V,N,R,S).
Kirjaimet ovat isoja kirjaimia.
En suoraan sanoen näe mikä on näitten logiikka. En tiedä miksi J H vältti tavallista aakkosjärjestystä luetteloissaan.
85. Herran kansan tasavallan hallitus. (k,t,p,g, d, b,h,l,j,v,n)
Herran Kansan Tasavalta- ohjelman sisältö
S.H.
nimim. ( Ensio uotin leima, paperi oli Ension jäämistössä)
Herran Kansan tasavallan PERUSTEET.
Herran kansan tasavallan HALLITSIJANA on Isän valtaan asettama ja voitelema JEESUS, ensimäinen ja viimeinen.
Hänelle on annettu kaikki valta taivaissa ja maan päällä. Matt. 28:19.
Hänen on maa ja kaikki mitä siihen kuuluu. Ps.24.1.
SISÄLLYSLUETTELO
Väliaikainen järjestely.
1. Kylän maa-alue
2. Kylän nimi
3. Herran kansalaisen tuki: perhe ja kunta.
4. Perhe
5. Perheen tarkoitus
6. Lapsen kasvatus
7. Vanhempien oikeus
8. Perhe äänestys-yksilönä
9. Perhe osana kyläohjelmaa
10. Kylä
11. Perheiden edustus
12. Pöytäkirja, säädöskirja, asetukset
13. Kylän asukkaan oikeuksista
14. Kyläohjelma
15. Kyläohjelman tarkoitus
16. Mitä kyläohjelma esittää
17. Mitä kyläohjelma kuvastaa
18. Mitä kyläohjelma vaikuttaa
19. Miten kyläohjelmaan on suhtauduttava
20. Kylähjelman muuttamisesta
21. Kyläohjelman noudatusvoimaisuudesta
22. Kyläohjelman levitys
23. Kyläohjelmaa haittaava kylän asukas
24. Kyläistunnan valitsemat toimihenkilöt
25. Kuntaryhmät
26. Kyläneuvosto
27. Perheossto, ryhmäosasto
28. Kyläneuvoston tehtävät
29. Perhe ja ryhmäneuvokset
30. Perheiden osoitteet, kylän kartta
31. Kylät, istunnat ja kunnat vuorovaikutuksessa
32. Kylän asukkaan tuottama haitta
33. Haitasta valitus, vahingonkorvaus
34. Ylemmät neuvostot, pitäjäneuvostot
35. Neuvokset
36. Puheenjohtajat, muut virkailijat
37. Neuvostot
38. Kyläkoulu
38. Luokat, pitäjä-piiri-, seutu ja alueoppilaitokset
40. Opetus-ja kehitys (toimi)kunnat
41. Kunta
42. Kunnan perustaminen
43. Yhdistyksen perustaminen
44. Sivukunta, kotipaikkakylä
45. Kuntalajit
46. Kunnan toimihenkilöiden valinta
47. Kunnan toimintavapauden anominen
48. Äänestys kyläistunnassa
49. Järjestyksen valvonta kunnassa
50. Kunnan kieli
51. Kunnan tunnus, lippu, karppi, kuvas
52. Kunnan tehtäviä
53. Siirtyminen kunnasta toiseen
54. Haitankorvausten arviointi
55. Haitan korvaukset
56. Peruutukset, haitat
57. Kuntain kokoukset
58. Kylien tehtävät
59. Johtokunnat
60. Tilausten toimitus
61. Teollisuusnäyttely, tilaushuone
62. Tilaus-ja välityskunnat
63. Kunnan valmistuskilpi ( tuotemerkki)
64. Kunnan opetus-, kehitys-ja harjoituslaitokset
65. Toiminta-alueen valinta
66. Tuotteiden arvo
67. Osuus saantioikeuksista
68. Saantioikeudet
69. Työpääomankäyttö
70. Kuntasuunnitelma
71. Tuotteitten kuljetus
72. Tuotteittein säilytys
73. Työaika
74. Palkkasuhde
75. Palkka
76. Raha
77. Rahaa
78. (Rahanvalmistusoikeus)
79. Kuntain yhteinen kuvas
80. Osoite
81. Kokouksia
82. Sanomalehtiä
83. Perustavia lauselmia
84. Asetuksia
85. Herran kansan tasavallan hallitus
n – Hallituksen muistilista
86. Kaikkien muistettava
nimim. ( Ensio uotin leima, paperi oli Ension jäämistössä)
Herran Kansan tasavallan PERUSTEET.
Herran kansan tasavallan HALLITSIJANA on Isän valtaan asettama ja voitelema JEESUS, ensimäinen ja viimeinen.
Hänelle on annettu kaikki valta taivaissa ja maan päällä. Matt. 28:19.
Hänen on maa ja kaikki mitä siihen kuuluu. Ps.24.1.
SISÄLLYSLUETTELO
Väliaikainen järjestely.
1. Kylän maa-alue
2. Kylän nimi
3. Herran kansalaisen tuki: perhe ja kunta.
4. Perhe
5. Perheen tarkoitus
6. Lapsen kasvatus
7. Vanhempien oikeus
8. Perhe äänestys-yksilönä
9. Perhe osana kyläohjelmaa
10. Kylä
11. Perheiden edustus
12. Pöytäkirja, säädöskirja, asetukset
13. Kylän asukkaan oikeuksista
14. Kyläohjelma
15. Kyläohjelman tarkoitus
16. Mitä kyläohjelma esittää
17. Mitä kyläohjelma kuvastaa
18. Mitä kyläohjelma vaikuttaa
19. Miten kyläohjelmaan on suhtauduttava
20. Kylähjelman muuttamisesta
21. Kyläohjelman noudatusvoimaisuudesta
22. Kyläohjelman levitys
23. Kyläohjelmaa haittaava kylän asukas
24. Kyläistunnan valitsemat toimihenkilöt
25. Kuntaryhmät
26. Kyläneuvosto
27. Perheossto, ryhmäosasto
28. Kyläneuvoston tehtävät
29. Perhe ja ryhmäneuvokset
30. Perheiden osoitteet, kylän kartta
31. Kylät, istunnat ja kunnat vuorovaikutuksessa
32. Kylän asukkaan tuottama haitta
33. Haitasta valitus, vahingonkorvaus
34. Ylemmät neuvostot, pitäjäneuvostot
35. Neuvokset
36. Puheenjohtajat, muut virkailijat
37. Neuvostot
38. Kyläkoulu
38. Luokat, pitäjä-piiri-, seutu ja alueoppilaitokset
40. Opetus-ja kehitys (toimi)kunnat
41. Kunta
42. Kunnan perustaminen
43. Yhdistyksen perustaminen
44. Sivukunta, kotipaikkakylä
45. Kuntalajit
46. Kunnan toimihenkilöiden valinta
47. Kunnan toimintavapauden anominen
48. Äänestys kyläistunnassa
49. Järjestyksen valvonta kunnassa
50. Kunnan kieli
51. Kunnan tunnus, lippu, karppi, kuvas
52. Kunnan tehtäviä
53. Siirtyminen kunnasta toiseen
54. Haitankorvausten arviointi
55. Haitan korvaukset
56. Peruutukset, haitat
57. Kuntain kokoukset
58. Kylien tehtävät
59. Johtokunnat
60. Tilausten toimitus
61. Teollisuusnäyttely, tilaushuone
62. Tilaus-ja välityskunnat
63. Kunnan valmistuskilpi ( tuotemerkki)
64. Kunnan opetus-, kehitys-ja harjoituslaitokset
65. Toiminta-alueen valinta
66. Tuotteiden arvo
67. Osuus saantioikeuksista
68. Saantioikeudet
69. Työpääomankäyttö
70. Kuntasuunnitelma
71. Tuotteitten kuljetus
72. Tuotteittein säilytys
73. Työaika
74. Palkkasuhde
75. Palkka
76. Raha
77. Rahaa
78. (Rahanvalmistusoikeus)
79. Kuntain yhteinen kuvas
80. Osoite
81. Kokouksia
82. Sanomalehtiä
83. Perustavia lauselmia
84. Asetuksia
85. Herran kansan tasavallan hallitus
n – Hallituksen muistilista
86. Kaikkien muistettava
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)