Lk.4:16-27.
Jeesus saapui Natsareaan, jossa hän oli kasvatettu ja meni tapansa mukaan lepopäivänä kokoushuoneeseen sekä nousi lukemaan. Hänelle annettiin ennustaja Jesaiaan kirja. Sen avattuansa osui hänelle se paikka, jossa oli kirjoitettu: Herran, Herran Henki on minun päälläni, sentähden on Herra minut voidellut julistamaan köyhille ilosanomaa. Hän on minut lähettänyt parantamaan sydämeltään särjettyjä, ilmoittamaan vangeille vapautusta ja sidotuille irtipääsemistä. Saarnaamaan Herran armovuotta ja meidän Jumalamme korvauspäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia. Käärittyään kirjan kokoon antoi hän sen palvelijalle ja istuutui. Kaikkien kokoushuoneessa olevien katse oli kiintynyt häneen. Hän alkoi puhua: Tänään tämä kirjoitus on käynyt toteen korvien kuultenne.
Kaikki antoivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armonsanoja, joita hän puhui sekä sanoivat: Eikö tämä ole se Joosefin poika? Hän sanoi heille: Kaiketi tahdotte minulle sanoa tämän sananlaskun: Parantaja, paranna itsesi. Tee täälläkin, täällä kotikaupungissasi, sellaisia suuria tekoja, joita olemme kuulleet Kapernaumissa tapahtuneen. Hän sanoi: Toden totta minä sanon teille: Ei ketään ennustajaa suosita hänen kotiseudussansa. Minä puhun teille totuutta. Monta leskeä oli Israelissa Eliaan aikana, taivaan ollessa suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta ja suuren nälänhädän tultua maahan. Mutta Eliasta ei lähetetty yhdenkään heidän luokseen. Hän (hänet) lähetettiin erään leskivaimon luokse Siidonin alueella olevaan Sareptaan. Ennustaja Eliaan aikana oli Israelissa monta spitalitautista miestä, vaan ei ketään heistä puhdistettu. Mutta syyrialainen Naeman puhdistettiin.
51. Tätä kuulleessaan
Lk.4. 28- 30
Tätä kuulleessan raivostuivat kaikki kokoushuoneessa olijat aivan vimmoihinsa, nousivat vihan vallassa ja ryhtyivät ajamaan häntä pois kaupungista sekä veivät hänet sen vuoren jyrkänteelle, jolle heidän kaupunginsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas. mutta hän läksi pois käyden heidän keskitsensä.
52. Jeesus muuttaa Kapernaumiin.
Mt 4: 13-16.
Hän muutti silloin pois Natsareasta ja siirtyi merenrantakaupunkiin Kapernaumiin, joka on Sebulonin ja Naftalin rajalla sekä asui siellä. Sitten kävi täyteen Jesaiaan ennustus: Sillä pimeyttä ei ole enää siellä, missä ahdistuksessa on oltu. Niinkuin entinen aika halveksi Sebulonin maata ja Naftalin maata, niin on myöhempi aika kunnioittava merenrantatietä, Jordanin tuonnimmaista puolta, pakanain rajamaata. Pimeydessä kulkeva kansa näkee suuren valkeuden ja kuolemanvarjojen maassa asuville loistaa kirkas valo.
53. Jeesus kutsuu itselleen neljä ensimäistä seuralaista, lähettilästä.
Mt. 4: 18-22; Mrk. 1. 16- 20.
Kävellessään Galilean järven rannalla näki Jeesus veljekset: Siimonin, jota nimitettiin Kallioksi ja Andreaan hänen veljensä, laskemassa verkkoa järveen, sillä he olivat kalastajia. Hän sanoi heille: Tulkaa seuralaisikseni, niin minä teen teidät ihmisten kalastajaksi. He jättivät kohta verkkonsa sekä liittyivät hänen seuralaisiksensa. Siitä mentyänsä kappaleen matkaa eteenpäin näki hän toiset kaksi veljestä: Sebedeuksen pojat Jaakobin ja Johanneksen, parantelemassa verkkojansa veneessä isänsä Sebedeuksen kanssa. Heidätkin hän kutsui kohta seuraansa. He jättivät heti isänsä Sebedeuksen venheeseen palkkalaisineen ja liittyivät hänen seuralaisiksensa.
54. Kun kansaa alkoi kerääntyä…
Lk. 5:1-11.
Kun kansaa alkoi kerääntyä ja tungeksivat hänen ympärilleen kuulemaan Jumalan sanaa, niin hän seisoessaan Genetsaretin järven rinteellä huomasi kaksi venhettä alhaalla järven rannassa. Hän meni toiseen, Siimonin venheesen, ja pyysi häntä asettamaan venheen kappaleen matkaa maasta. Sitte hän istuutui ja opetti kansaa venheestä.
55. Suuri kalansaalis.
Lk. 5:1-11.
Mutta puhumasta lakattuansa hän sanoi Siimonille: Vie venhe syvänteelle ja heittäkää verkkonne ulos saalista varten. Siimon sanoi hänelle: Johtaja, me olemme koko yön työtä tehneet mitään saamatta. Mutta sinun käskystäsi minä heitän ulos verkot. Sen tehtyään he sulkivat suuren joukon kaloja ja heidän verkkonsa repeilivät. Niin he viittasivat toisesssa venheessä oleville kumppaneille tulemaan avuksi. Nämät tulivat ja täyttivät molemmat venheet, niin että ne olivat uppoamaisillaan.
56. Siimon Kallio hämmästyy.
Lk. 5:1-11.
Sen nähtyään heittäytyi Siimon Kallio Jeesuksen eteen ja sanoi: Mene pois minun luotani, Herra, sillä minä olen pattoinen ihminen. Sillä saamansa kalansaaliin tähden oli hämmästys vallannut hänet ja kaikki hänen kanssaan olevat, samoin myös Sebedeuksen pojat Jaakobin ja Johanneksen, jotka olivat Siimonin tovereita. Mutta Jeesus sanoi Siimonille: Älä pelkää, tästlähin olet pyytävä ihmisiä. He veivät venheet maihin, jättivät kaikki ja alkoivat seurata häntä.
57. Jeesus parantaa riivatun Kapernaumissa.
Mrk. 1:21-28; Lk.4. 31- 37.
Valittuansa Siimonin, Andreaksen, Johanneksen ja Jaakobin seuralaisiksensa, menivät he Kapernaumiin ja hän alkoi kohta käydä heidän kokoushuoneessaan lepopäivisin opettamassa. He hämmästyivät hänen opetustansa. Sillä hänen puheensa oli vaikuttavaa ja hän opetti heitä voimallisesti eikä niinkuin kirjanoppineet.
58. Riivaajainen tuntee Jeesuksen Jumalan Pyhäksi.
Mrk. 1:21-28; Lk.4. 31- 37.
Väen joukossa oli myös kokoushuoneessa kerran muuan saastaisen hengen riivaama ihminen, joka alkoi kirkua: Voi mitä sinä tahdot meistä, sinä Natsarealainen Jeesus! Tulitko tuhoamaan meitä? Minä tiedän kuka olet: Olet Jumalan Pyhä. Mutta Jeesus nuhteli häntä ja sanoi: Vaikene ja poistu hänestä! Kun saastainen henki oli viskannut hänet heidän keskelleen ja raastanut häntä, niin hän poistui hänestä kauheasti huutaen, mutta vahingoittamatta häntä. Sen nähtyänsä säikähtivät he kaikki ja hämmästys valtasi heidät, niin että he hämillään kyselivät toisiltaan ja puhelivat keskenään: Mikä uusi voimallinen oppi tämä on? Hän käskee voimalla ja väellä saastaisia henkiä ja ne kuulevat häntä sekä lähtevät ulos. Maine hänestä levisi nopeasti kaikkialle koko Galilean maakunnan ympäristöön.
59. Jeesus parantaa Siimonin anopin y.m. sairaita.
Mt. 8:14-17; Mrk.1:29-34; Lk. 4: 38-41.
Kokoushuoneesta lähdettyänsä tulivat he Siimonin ja Andreaksen asuntoon, Jaakob ja Johannes seurassa. Mutta Siimonin anoppi poti ankaraa kuumetta ja he kohta puhuivat Jeesukselle hänen puolestaan. Hän meni hänen luokseen, seisoi hänen ylitseen nojaten, nuhteli kuumetta ja nosti häntä ylös tarttuen hänen käteensä. Silloin kuume luopui hänestä ja hän nousi sekä palveli heitä. Mutta ehtoolla auringon laskiessa toi kansa kaikenlaisia sairaitansa hänen luokseen ja hän paransi heidät laskemalla kätensä kunkin heidän päällensä. Monasti läksivät myös pahat henget huutaen: Sinä olet se Voideltu, Jumalan poika. Hän nuhteli niitä eikä sallinut niiden puhua, sillä he tiesivät hänen olevan sen Voidellun. Oven edustalle oli kokoontunut kaupunkilaisia sankat parvet.
60. Kapernaumista vetäytyy Jeesus erämaahan ja lähtee kiertämään Galileaa.
Mt. 4: 23-25; mrk.1: 35-39, Lk. 4: 42-44.
Noustuaan aamulla sangen varhain ennen päivää läksi Jeesus ulos, meni yksinäiseen seutuun ja rukoili siellä. Siimon kumppaneinensa riensi etsimään häntä ja hänet löydettyänsä he sanoivat hänelle: Kaikki etsivät sinua. Hän sanoi heille: Käykäämme muualle lähi kaupunkiloihin saarnatakseni sielläkin, sillä sitä varten minä olen lähtenytkin. Häntä etsivä kansakin saavutti hänet ja pidätteli häntä poistumasta heidän luotaan. Mutta hän sanoi heille: Minun tulee julistaa Jumalan valtakuntaa myös muissa kaupungeissa, sillä sitä varten minut on lähetetty. Sitte Jeesus alkoi kierrellä ympäri koko Galileaa, opettaen heidän kokoushuoneissansa ja saarnaten valtakunna ilosanomaa sekä parantaen kaikellaisia kivuloisuuksia, joita kansassa oli. Hänen maineensa levisi koko Syyriaan. Hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monellaisten tautien ja vaivain rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvatut. Hän paransi heidät. Häntä seurasi paljo kansaa Galileasta, Dekapolista, Jerusalemista sekä muualtakin Juudeasta ynnä Jordanin toiselta puolen.
61. Herra parantaa spitalisen miehen.
Mt. 8:1-4; Mrk. 1:40-45;Lk.5: 12-16.
Jeesuksen ollessa jossakin kaupungissa tuli hänen luokseen muuan kauttaaltaan spitalinen mies. Nähtyään Jeesuksen kumarsi hän häntä, heittäytyi kasvoilleen hänen eteensä ja rukoili häntä sanoen: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa. Jeesus armahti häntä, ojensi kätensä ja kosketti häntä sekä sanoi: Minä tahdon, puhdistu. Spitali poistui hänestä kohta ja hän tuli puhtaaksi. Jeesus sanoi: Älä kerro tätä kellekään, vaan mene ja näyttäydy papille sekä uhraa puhdistumisesi tähden Mooseksen määräämät lahjat, todistukseksi heille puhdistumisesta, ja lähetti hänet kohta pois luotansa. Mutta poistuttuansa kerroskeli hän sitä ahkerasti ja levitteli sitä tietoa, niin ettei Jeesus enää saattanut julkisesti mennä kaupunkeihin, vaan oleskeli yksinäisillä seuduilla niiden ulkopuolella. Sinnekin tultiin kaikkialta hänen luokseen.
62. Halvattu lasketaan katon kautta Herran eteen.
Mt.9:1-8; Mrk. 2:1-12; Lk.5: 17-26.
Muutama päivä sen jälkeen astui hän venheesen, kulki yli järven, tuli omaan kaupunkiinsa Kapernaumiin ja opetti siellä. Kun saatiin tietää hänen olevan kotona, niin kerääntyi aina runsaasti väkeä häntä kuulemaan. Kerrankin väkeä ollessa huoneen täydeltä sekä Galilean ja Juudean kylistä ynnä Jerusalemsita kokoontuneita farisealaisia sekä kirjanoppineita myös istumassa ja Herralla oli voima parantaaksensa heitä, niin neljä miestä kantoi halvattua vuoteellaan ja yrittivät viedä sisälle asettaakseen sen hänen eteensä. Mutta kun eivät keksineet, mitä tietä olisivat saaneet sairaan sisään kansan tähden, niin he nousivat sen asunnon katolle ja irrottivat sen huoneen kattotiilia, jossa Jeesus oli, ja tekivät aukon kattoon sekä laskivat halvatun vuoteineen siitä lävitse juuri Jeesuksen eteen.
63. Herra parantaa halvatun.
Mt.9:1-8; Mrk. 2:1-12; Lk.5: 17-26.
Nähtyään heidän uskonsa sanoi Jeesus halvatulle: Poikani, ole rauhallisella mielellä, sinun rikoksesi annetaan sinulle anteeksi. Sen kuultuansa alkoivat muutamat siellä istuvista farisealaisista ja kirjanoppineista miettiä mielessään ja puhella keskenään: Kuinka se näin puhuu? Hän häpäisee Jumalaa. Voiko Joku muu rikoksia anteeksi antaa, kuin yksin Jumala? Mutta Jeesus tunsi kohta hengessään heidän sellaisia miettivän ja sanoi heille: Miksi sellaisia ajattelette sydämessänne? Kumpi on keveämpää, sanoako halvatulle: Sinun rikoksesi annetaan sinulle anteeksi, taikka sanoa: Nouse, ota vuoteesi ja käy? Mutta tullaksenne ymmärtämään Ihmisen Poijalla olevan vallan maan päällä rikoksiakin anteeksi antaa, niin - silloin hän sanoi halvatulle - minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiin! Halvattu nousi, otti kohta vuoteensa, jossa oli maannut, ja poistui kaikkien nähden kotiansa sekä kunnioitti Jumalaa. Sen nähtynsä ihmetteli kansa sitä, hämmästyi ja kunnioitti Jumalaa. Poistuttuansa ja vielä säikyksissään tapahtuman tähden kertoilivat ihmiset: Me näimme tänään kummia. Emme ole sellaista koskaan ennen nähneet.
64. Mateuksen kutsunta. Pidot.
Mt.9:9-17; Mrk.2: 13-22; Lk. 5: 27-39.
Kerran läksi Jeesus järven rannikolle, jolloin kansaa keräytyi joukottain hänen luokseen. Hän alkoi heitä opettaa. Tullihuoneen ohi kulkiessaan näki hän tullimies Leevin, Alfaioksen pojan, istumassa tullihuoneessa. Jeesus sanoi hänelle. Tule seuralaisekseni! Leevi luopui kaikesta, nousi ja alkoi seurata häntä. Kotonaan pani Leevi toimeen pidot Herran kunniaksi ja paljo tulliväkeä sekä muita pattoisia aterioitsi Jeesuksen ja hänen lukuisan oppilasjoukkonsa kanssa. Sen nähtyänsä murisivat kirjanoppineet ja farisealaiset hänen oppilailleen sanoen: Miksi teidän opettajanne syö ja juo tullilaisten ja rikollisten kanssa? Sen kuultuansa sanoi Jeesus heille: Eivät terveet tarvitse parantajaa, sairaat vain. Sillä en minä tullut hurskaita kutsumaan, vaan rikollisia mielenmuutokseen. Mutta menkää oppimaan, mitä sisältää lause: Laupeutta minä tahdon, enkä uhria.
65. Herran oppilaat eivät paastoa.
Mt.9:9-17; Mrk.2: 13-22; Lk. 5: 27-39.
Kerran tulivat Johanneksen oppilaat Herran luokse ja sanoivat: Miksi me ja farisealaiset niin paljo paastoamme ja rukoilemme, mutta sinun opetuslapsesi eivät paatoa, vaan syövät ja juovat? Jeesus sanoi heille: Vaaditteko sulhaspoikia paastoamaan yljän heidän kanssaan ollessa? Saattavatko he silloin paastota? Niin kauvan kuin ylkä on heidän kanssaan, eivät he voi paastota. Mutta kun ne päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, niin silloin, niinä päivinä he paastoavat. Sitte hän lausui heille lisäksi tämän vertauksen: Ei kukaan paikkaa vanhaa vaatetta uuden ja vanumattoman kankaan tilkulla, sillä uusi paikka repäisee itsensä irti vanhasta vaatteesta ja reikä tulee vain pahemmaksi. Eikä kukaan täytä vanhoja nahkasäkkejä nuorella viinillä, sillä nuori, käyvä viini halkaisee vanhat haurastuneet säkit, joten säkit särkyvät sekä viini valuu haaskuun. Mutta nuorta viiniä talletetaan uusissa nahkasäkeissä, joten ne molemmat säilyvät. Mutta ei kukaan vanhan viinin käyttäjä ja siihen tottunut tahdo kohta nuorta juoda, sillä hän sanoo: Vanha on parempaa!
66. Oppilaat hiertävät tähkiä lepopäivänä.
Mt. 12 :1-8; Mrk.2. 23- 28; Lk.6:1-5.
Muuanna jälkeislepopäivänä Jeeuksen käydessä oppilaineen laihon lävitse, alkoivat oppilaat käydessään katkoa tähkäpäitä, hiertää niitä käsiensä välissä ja syödä jyviä. Mutta sen nähtyänsä muutamat farisealaiset sanoivat hänelle: Ota vaari, oppilaasi tekevät lepopäivälle sopimatonta. Jeesus vastasi heille: Ettekö ole sattuneet lukemaan, mitä Daavid tarvitessaan teki, itse ja seuralaistensa isotessa? Kuinka hän meni ylimäisen papin Abjatarin aikana Jumalan huoneeseen, otti näkyleivät, söi ja antoi seuralaisillensa, vaikkei hän eikä hänen seuralaisensa olleet oikeutettuja niitä syömään. Sillä ne kuuluivat yksin papeille. Tahi ettekö ole lakia lukiessanne havainneet, että papitkin pyhätön palveluksessa lepopäivänä rikkovat lakia, mutta ovat kuitenkin virheetönnä. Mutta minä vakuutan teille: Tässä on pyhättöä korkeampi. Mutta jos te ymmärtäisitte, mitä se on: Laupeutta minä tahdon enkä uhria, niin ette pitäisi viattomia syyllisinä. Lepopäivä on ihmistä varten eikä ihminen lepopäivää varten ja Ihmisen poika on myös lepopäivän Herra.
67. Herra parantaa kuihtuneen käden.
Mt. 12: 9-21; Mrk-.3:1-6, Lk.6.6-11.
Sieltä lähdettyänsä hän meni heidän kokoushuoneeseensa ja opetti siellä. Siellä oli myös eräs ihminen, jonka oikea käsi oli kuihtunut. kirjanoppineet ja farisealaiset kyselivät häneltä: Sopiiko lepopäivänä parantaa? Ja alkoivat pitää vaaria, parantaisiko hän sen lepopäivänä saadaksensa syytä kanteeseen häntä vastaan. Mutta kun hän ymmärsi heidän ajatuksensa, sanoi hän sille ihmiselle, jonka käsi oli kuihtunut: Nouse ylös ja astu keskelle! Hän nousi ja seisoi edessä. Silloin sanoi Jeesus heille: Minä kysyn teiltä, kumpi on luvallista lepopäivänä, hyväntekeminen vai pahantekeminenkö? Elämän pelastaminen vai sen hävittäminenkö? Mutta he olivat vaiti. Sitten hän sanoi: Jos teillä jollakin on yksi lammas ja se putoaisi lepopäivänä kaivoon, eikö hän kohta tarttuisi siihen ja vetäisi ylös? Mutta eikö ihminen ole paljoa arvollisempi lammasta? Hyväntekeminen siis kyllä sopii lepopäivänäkin. Sitten hän katsahti vihaisesti heihin kaikkiin ja oli murheellinen heidän sydämensä kovuuden tähden sekä sanoi sille ihmiselle: Oikaise kätesi! Hän teki niin ja hänen kätensä tuli yhtä terveeksi kuin toinenkin. Mutta farisealaiset poistuivat raivostuneina neuvottelemaan herodialaisten kanssa, mitä he tekisivät Jeesukselle ja miten he tuhoaisivat hänet.
68. Jeesus piiloutuu.
Mt. 12: 9-21; Mrk-.3:1-6, Lk.6.6-11.
Sen huomattuansa meni Jeesus pois sieltä. Useat seurasivat häntä ja hän paransi heidät kaikki ja varoitti kovin saattamasta häntä ilmi, että kävisi toteen ennustaja Jesaiaan ennustus: Hän on minun palvelijani, minä tuen häntä, ja minun valitsemani, johon minun sieluni mielistyy. Hänen ylitsensä minä olen minun henkeni vuodattanut, hän on hankkiva oikeutta pakanoille. Ei hän huuda eikä riitele eikä hänen ääntänsä kuulla kaduilla. Särjettyä ruokoa ei hän murenna eikä kytevää soihtua sammuta. Hän toimittaa Jumalallisen totuuden täydelliseen voittoon. Ei hän sammu eikä säry kunnes hän saattaa oikeuden massa voimaan- ja hänen lakiansa odottavat saaret.
69. Jeesus valitsee kaksitoista lähettilästänsä.
Mt. 10:2-4; Mrk.3:7-19; Lk.6: 12- 16.
Niinä päivinä nousi jeesus vuorelle rukoilemaan ja vietti siellä koko seuraavan yönkin Jumalaa rukoilleen. Sitten hän poistui oppilaineen järven rannnalle ja paljo kansaa seurasi häntä Galileasta, Juudeasta, Jerusalemista, Idumeasta, Joordanin tuolta puolen sekä Tyyron ja Siidonin seuduilta ja tulivat joukottain hänen luokseen, kuultuansa hänen teoistansa. Oppilastensa käski hän pitää venheen hänen kohdallansa rannalla hänen varaltaan kansan tähden, joka ahdisti häntä, sillä hän oli parantanut monta ja kaikki, joilla oli jokin vaiva, tunkeutuivat koskemaan häneen. Saastaiset henget lankesivat hänen eteensä hänet nähtyänsä ja huusivat: Sinä olet Jumalan Poika. Hän varoitti heitä kovin ilmaisemasta häntä. Päivän tultua nousi hän vuorelle ja kutsui luokseen ne oppilaansa, kuin hän halusi ja he tulivat hänen luokseen. Hänen kutsumansa oppilaat olivat seuraavat:
- Siimon Kallio ( Kefas, Petrus) Joonaan
- Andreas, Siimonin veli Joonaanp
- Jaakob Sebedeuksen poika (Boanerges, Salamalainen),
- Johannes, Sebedeuksen poika ( Boanerges, Salamalainen)
- Filippus (ystävä: Natanael )
- Bartolomeus
- Tuomas Kaksoinen (Didymos)
- Mateus Leevi, tullimies
- Jaakob nuorempi
- Siimon Kiivailija (Zelotes, Kananitas), Alfaioksen poika.
- Juudas Urhoollinen (Lebbaios, Taddaios), Alfaioksen poika, edellisen veli.
- Juudas Kariotilainen (Ischkerioth), Kavaltaja
70. Jeesus kehoittaa iloitsemaan Hänen tähtensä vainottaessa.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Mentyänsä heidän kanssaan alas asettui hän lakealle paikalle. Siellä oli suuri joukko hänen oppilaitaan sekä suuri kansan paljous koko Juudeasta, Jerusalemista, Tyyron ja Siidonin rantamaalta. Nämät olivat saapuneet kuulemaan häntä ja parantuaksensa taudeistaan. Saastaisten henkien vaivaamatkin paranivat. Koko kansa tavoitteli koskeaksensa häneen, koska hänestä lähti voima ja paransi kunkin.
Hän kohotti katseensa oppilaihinsa ja sanoi: Te köyhät, te olette autuaita, sillä teille kuuluu taivasten valtakunta. Autuaita te, joiden nyt on nälkä, sillä teidät ravitaan. Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä vielä naurattekin. Te olette autuaita, kun ihmiset Ihmisen Pojan tähden teitä vihaavat ja erottelevat yhteydestään sekä herjaavat teitä ja hylkäävät nimenne juurikuin kelpaamattomana. Iloitkaa sinä päivänä ja ihastukaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaassa. Niinhän heidän isänsä vainosivat ennustajiakin.
Mutta voi teitä te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne! Voi teitä, jotka nyt olette kylläisiä, sillä te tulette nälkäisiksi! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä vielä te murehditte ja itkettekin! Voi teitä, kun kaikki ihmiset teitä kiittelevät. Niinhän heidän isänsä tekivät väärille ennustajille.
71. Rakastakaa vihollisianne.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroovat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä parjaavat. Jos joku lyö sinua poskelle, niin tarjoa hänelle toistakin. Jos joku ottaa sinulta viitan, niin myönnä se hänelle äläkä kiellä häneltä ihokastasikaan. Anna kullekin sinulta pyytävälle äläkä vaadi takaisin, jos joku omaasi ottaa. Tehkää niin ihmisille, kuin heiltäkin odotatte. Jos te vain niitä rakastatte, jotka teitäkin rakastavat, niin mikä kiitos teillä siitä on? Rakastavathan rikollisetkin heitä rakastavia. Jos te teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, niin mikä kiitos teillä siitä on? Pattoisetkin lainaavat pattoisille saadakseen saman takaisin. Vaan rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää ja lainatkaa toivomatta takaisin saavanne, niin palkkanne on oleva suuri ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvänsuopa kiittämättömille ja pahoillekin.
72. Malka ja rikka.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Olkaa armahtavaisia, niinkuin teidän isännekin on armahtavainen. Älkää olko hätäisiä arvostelemaan, niin ei teitä hätäisesti arvostella. Älkää hylkikö, niin ei teitä hyljitä. Olkaa anteeksi antavaisia, niin teille anteeksi annetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Hyvän mitan likistetyn ja ylivuotavan he antavat teidän helmaanne. Sillä, sillä mitalla, kuin te mittaatte, mitataan teillekin takaisin. Hän kertoi mys heille tämän vertauksen: Eihän sokea osaa sokeaa taluttaa? Molemmat he kuoppaan putoavat. Ei oppilas ole opettajaansa parempi. Täysin oppineena kukin on opettajansa arvoinen. Kuinka sinä näet veljesi silmässä rikan, mutta et huomaa omassa silmässäsi malkaa? Tai kuinka sinä saata sanoa veljellesi. Odotappas, hyvä veli, minä otan pois roskan silmästäsi, sinä joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä teeskentelijä, ota ensin malka omasta silmästäsi ja sitten vasta koe ottaa rikkaa veljesi silmästä.
73. Hedelmät osoittavat puun laadun ja lajin.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Sillä hyvä puu ei tuota kelvotonta hedelmää, eikä kelvoton puukaan hyviä hedelmiä. Kunkin puun laatu tunnetaan sen tuottamista hedelmistä. Eihän viikunia korjata orjantappuroista eikä viinirypäleitä korjata orjanruusupensaasta. Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvästä varastosta esiin hyvää ja paha ihminen tuo pahasta varastostaan pahaa, sillä suu puhuu sydämen kylläisyydestä. Miksi minulle sanotte: Herra, Herra, ettekä toteuta minun käskyjäni? Kukin, joka tulee luokseni ja kuulee minun puheeni sekä tekee niiden mukaan - minä osoitan teille kenen kaltainen hän on- hän on sen miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja asetti perustuksensa kallioon asti. Kun sitten tulva tuli ja virta syöksyi sitä huonetta vastaan, niin ei se voinut horjuttaa sitä, sen tähden, että se oli hyvästi rakennettu. Mutta se, ken kuulee eikä tee, hän on sen miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan päälle. Kun tulvavesi työntyi sitä vastaan, niin se heti luhistui ja sen huoneen kukistuminen oli raju.
74. Vuorisaarna alkaa.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Jeesus vaelteli ympäri koko Galileaa opettaen heidän kokoushuoneissansa, julistaen valtakunnan ilosanomaa sekä parantaen kaikenlaatuisia tauteja ja kivulloisuuksia, joita kansassa oli. Hänen maineensa levisi koko Syyriaan ja hänen luokseen tuotiin kaikki sairastavaiset, monellaisten tautien ja tuskien rasittamia, riivattuja, kuunvaihetautisia ja halvattuja, ja hän paransi heidät kaikki. Hänen seuraansa kerääntyi kansanjoukkoja Galileasta, Dekapoliksesta, Jerusalemista, Juudeasta ja Joordanin toiselta puolelta. Kansanjoukot nähdessään hän astui ylös vuorelle ja hänen istuuduttuansa tulivat hänen oppilaansa hänen luoksensa.
Hän ryhtyi puhumaan ja sanoi: Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heille kuuluu taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat lempeät, sillä he tulevat maan perimään. Autuaita ovat vanhurskautta isoovaiset ja janoovaiset, sillä heidät ravitaan. Autuaita ovat laupiaat, sillä hekin saavat laupeuden. Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heitä nimitetään Jumalan lapsiksi. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heille kuuluu taivasten valtakunta., Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoovat sekä valhetellen puhuvat teistä kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Samoin on vainottu enustajia ennen teitä.
75. Maan suola.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Te olette maan suolana. muta jos suola käy suolaamattomaksi, niin millä se saadaan suolaiseksi? Se ei kelpaa enää mihinkään muuhun, kuin ulos heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.
76. Maailman valkeus.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Te olette maailman valkeutena. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei saata olla piilossa ja kynttilää ei sytytetä vakan alle pantavaksi, vaan kynttilänjalkaan, kaikille huoneessa oleville valoksi. Näin olkoon teidänkin valkeutenne valona ihmisille, heidän nähdäkseen teidän hyvät tekonne ja kunnioittaaksensa teidän Isäänne taivaissa.
77. Jeesus tuli panemaan täytäntöön lakia ja ennustajia (profeettoja)
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Älkää luulko minun tuleen kumoamaan lakia tai ennustajia. En minä ole tullut kumoamaan, vaan panemaan täytäntöön. Minä vakuutan teille: Kunnes taivas ja maa katoavat, ei katoa laista pienintä kirjainta eikä piirtoakaan toteutumatta. Sentähden sitä, joka pitää purjettuna yhdenkään noista, vaikka vaan pienimmän määräyksen - ja niin opettaa ihmisiä, häntä pidetään pienimpänä taivasten valtakunnassa. Se taas, joka niitä toteuttaa ja niin opettaa, pidetään suurena taivasten valtakunnassa. Sillä minä vakuutan teille: Ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa korkeampi kuin kirjanoppineiden ja farisealaisten, niin ette pääse taivasten valtakuntaan. Olette kuulleet sanotun isille: Älä tapa! Ja ken tappaa, hän joutukoon oikeuden rangaistavaksi. mutta minä sanon teille: Kukin, joka veljeensä vihastuu (without cause), hän jo joutukoon oikeuden rangaistavaksi. Se ken sanoo ( insults) veljelleen: Sinä kelvoton (Raca) , hän joutukoon neuvoston rangaistavaksi. Se ken sanoo: Sinä tuhma (tyhmä, fool ), hän on ansainnut tulla Valituslaakson (hell, Gehenna) tulella poltettavaksi.
78. Mene sopimaan veljesi kanssa, ennenkuin viet lahjaasi Herran pöydälle.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Sentähden jos sinä lahjaasi tuodessasi uhripöydälle muistat veljeäsi jollakin loukanneesi (insult), niin jätä lahjasi sinne uhripöydän eten ja käy ensinnä veljesi kanssa sopimassa ja vasta sitten tule jättämään lahjasi. Taivu nopeasti sopimaan riitapulesi kanssa, niinkauvan kuin vielä olet hänen kanssan matkalla, ettei riitapuolesi saisi sinua viedä tuomarin eteen asti ja tuomari jättäisi sinut oikeudenpalvelijain haltuun ja sinut suljettaisiin vankilaan. Minä vakuutatn sinulle; Sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon.
79. Älä katso naista häntä himoiten.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Te olette kuulleet sanotuksi. Älä tee aviorikosta! Mutta minä sanon teille: Kukin joka katsoo naista himoiten häntä, hän on jo sydämessään tehnyt hänen kanssaan aviorikoksen. Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, niin repäise se ulos ja heitä luotasi, sillä sinulle on edullisempaa, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään Valituslaakson liekkiin (hell, Gehenna). Jos oikea kätesi viettelee sinua, niin hakka se poikki ja heitä luotasi, sillä sinulle on edullisempaa, että yksi jäsenistäsi hukkuu, kuin että koko ruumiisi heitetään Valituslaakson (hell, Gehenna) tuleen.
80. Älä erota vaimoa luotasi muun kuin aviorikoksen tähden.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
On sanottu: Ken erottaa luotaan vaimonsa, hän antakoon erokirjan. Mutta minä sanon teille: Kukin, joka erottaa vaimonsa luotaan muun, kuin aviorikoksen tähden, hän saattaa hänet tekemään aviorikoksen ja ken sen erotetun nai, niin hänkin tekee aviorikoksen.
81. Älkää ensinkään vannoko.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Vielä olette kuulleet isille sanotun: Älä väärin vanno: Täytä valasi Herralle! Mutta minä sanon teille: Älkää ensinkään vannoko, ei taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, eikä maan kautta, sillä se on hänen jalkainsa alunen, eikä Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki. Älä vanno pääsikään kautta, sillä et sinä kykene yhtäkään pääsi hiusta muuttamaan valkeaksi etkä mustaksi. Vaan sanokaa: Niin, siitä asiasta asiasta joka on niin, ja: Ei , siitä asiasta , joka on ei. Kaikki siitä poikkeava on Paholaisen tuottamaa.
82. Älkää vastustelko pahimusta.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Te olette kuulleet sanotuksi: Silmä silmästä ja hammas hampaasta! Mutta minä sanon teille. Älkää vastustelko pahimusta, vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, niin käännä sinä hänelle toinenkin. Jos joku tahtoo keräjöidä kanssasi, saadakseen sinun ihokkaasi, niin salli hänen saada se ja vielä viittasikin. Jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, niin kulje hänen kanssaan kaksi. Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käänny pois siitä, joka tahtoo sinulta lainata.
83. Rakastakaa vihollisianne ollaksenne taivaallisen Isänne lapsia.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Te olette kuulleet sanotun: Rakasta lähimmäistäsi! ja: Vihaa vihollistasi! Mutta minä sanon teille: Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoovat, ollaksenne taivaisen Isänne lapsia, sillä hän antaa aurinkonsa nousta niin pahain yli kuin hyvienkin ja antaa sataa sekä vanhurskaille että väärille. Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, niin mitä palkkaa teillä siitä on? Eivätkö tullilaisetkin niin tee? Olkaa te siis täydellisiä, niinkuin teidän taivainen isännekin täydellinen on.
84. Harjoita hurskauttasi sydämeesi näkevän Herran äläkä ihmisten nähtäväksi.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten tähden ja ihmisten nähtäväksi, sillä silloin ette saa palkkaa Isältänne taivaisssa. Sentähden, kun annat almua, niin älä edelläsi torvella soita, niinkuin teeskentelijät tekevät kokoushuoneissa ja kaduilla, saadakseen ihmisiltä ylistystä. Minä vakuutan teille: He ovat jo saaneet heidän palkkansa. Vaan kun sinä annat almua, niin älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee, että almusi olisi salassa ja salassa näkevä Isäsi saisi maksaa sinulle. Rukoillessanne älkää tehkö kuin teeskentelijät: He mielellään seisovat rukoilemassa kokoushuoneissa ja katujen kulmissa ihmisten nähtävinä.
-Toden totta, he ovat saaneet palkkansa. Vaan sinä, mene sinä rukoillessasi kammioosi, sulje ovesi ja rukoile salassa olevaa Isääsi ja salassa näkevä Isäsi maksaa sinulle.
85. Herra opettaa rukouksen.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Ja rukoillessanne älkää samoja hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä kuullaan heidän monisanaisuutensa tähden. Älkää siis olko heidän kaltaisiansa. Sillä teidän Isänne kyllä tietää teidän tarpeenne, ennenkuin pyydättekään häneltä. Rukoilkaa te siis näin:
Isämme taivaissa!
Pyhitettäköön Sinun nimesi;
Lähestyköön Sinun valtakuntasi;
Toteutukoon Sinun tahtosi täällä maan päällä niinkuin taivaissakin;
Anna meille tänään meidän tarvitsemamme leipä;
Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin olemme anteeksi antaneet meidän velallisillemme;
Äläkä johda meitä kiusaukseen, vaan kirvoita meidät Pahanhengen käsistä.
(Eli sisällyksen ja sananmuotojen mukaan oikeammin:)
Isämme taivaisssa!
Me tahdomme pyhittää Sinun nimesi.
Me tahdomme jouduttaa Sinun valtakuntasi tuloa.
Me tahdomme toteuttaa Sinun tahtoasi täällä maan päällä, niinkuin se taivaassakin toteutuu.
Anna meille tänäänkin meidän tarpeemme.
Anna meille rikoksemme anteeksi, niinkuin mekin olemme meidän velallisillemme anteeksi antaneet.
Äläkä saata meitä Sinusta vieroittavaan koetukseen, vaan pelasta meidät luoksesi Pahanhengen käsistä.
Sillä jos te ihmisille anteeksi annatte heidän rikkomuksensa, niin teidän taivainen Isännekin antaa teille anteeksi. Mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
86. Puhdista ja nöyryytä sydäntäsi Herralle paastolla.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Paastotessanne älkää olko synkännäköisiä, niinkuin teeskentelijät. Sillä he rumantavat kasvonsa, että ihmiset huomaisivat heidän paastoavan. Minä vakuutan teille: He ovat jo saaneet palkkansa. Vaan sinä paastotessasi voitele pääsi ja pese kasvosi, ettet paastoinesi näkyisi ihmisille, vaan Isällesi salassa. Silloin maksaa sinulle salassa näkevä Isäsi.
87. Kootkaa aarteenne taivaaseen.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, jossa koi ja ruoste turmelevat ja jossa varkaat murtautuvat varastamaan. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, jossa ei koi eikä ruoste turmele ja jonne eivät varkaat murtaudu varastamaan. Sillä siellä viihtyy sinun sydämesi, missä sinun aarteesikin on. Silmä on ruumiille valona. Siis, jos sinun silmäsi on terve, niin on koko sinun ruumiisi valoisa. Mutta jos taas sinun silmäsi on turmeltunut, niin on koko sinun ruumiisi pimeä. Jos siis sinussa oleva valkeus on pimeyttä, niin kuinka synkkää onkaan siellä oleva pimeys?
88. Älkää palvelko kahta herraa! Älkää murehtiko!
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Ei kukaan saata palvella kahta herraa, sillä silloin hän joutuu pakostakin toista vieromaan ja toista rakastamaan, tai päinvastoin, toiseen liittymään ja toista halveksimaan. Ette te saata palvella Jumalaa ja mammonaa. Sen vuoksi minä sanon teille: Älkää murehtiko elämisenne tähden, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiinne tähden, mitä pukisitte yllenne. Eikö henki ole ruokaa arvollisempi ja ruumis vaatetta? Katsokaa taivaan lintuja. Eivät ne kylvä eivätkä niitä eivätkä kokoa aittoihin, vaan taivainen Isä huolehtii heidän ruokansa. Mutta ettekö ole paljoa arvokkaammat kuin ne? Ja lisäksi, mitä te voitte murhetimisellanne? Saattaako joku teistä murheellaan lisätä edes kyynärää pituuteensa? Mitä murehditte vaatteista? Katselkaa kedon liljoja, kuinka ne kasvavat! Eivät ne tee työtä eivätkä kehrää. Vaan kuitenkin minä vakuuten teille: Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu, kuin joku niistä. Jos Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa kedolla, mutta huomenna jo saattaa palaa pätsissä, niin eikö hän teitä paljoa ennemmin vaateta, te heikkouskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: Mitä söisimme? tai: Mitä joisimme? Tai: Mitä pukisimme päällemme? Sillä pakanat tällaisia tavoittelevat. Teidän taivainen Isänne kyllä tietää teidän tällaisia kaikkia tarvitsevan. vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin nämätkin kaikki sen ohessa teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomispäivästä, sillä huominen päivä huolehtikoon itsestään. kullekin päivälle riittää oma vaivansa.
89. Älä syytä. Tunne oma vikasi.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Älkää syyttäen arvostelko toisia, ettei teitä syyteltäisi. Sillä niinkuin te toisia arvostelette, niin teitäkin arvostellaan. Millaisella tuomiolla te mittaatte, sellaisella teillekin mitataan. Kuinka sinä näet rikankin veljesi silmässä, mutta et havaitse malkaakaan omassa silmässäsi? Taikka kuinka sinä saatat sanoa veljellesi: Odotappas, minä otan roskan silmästäsi, kun malka on omassa silmässäsi? Sinä teeskentelijä, ota ensin omasta silmästäsi malka ja sitten mieti, miten saisit rikan veljesi silmästä
90. Talleta helmiäsi: Ano, etsi, kolkuta. Pyri ahtaasta portista sisään.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Älkää altistako pyhyyksiä koirien raastettavaksi älkääkä helmiänne heittäkö sikojen eteen, etteivät saisi niitä tallata jaloillansa sekä käännyttyään repisi teitä. Anokaa, niin teille annetaan, etsikää niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan. Vai onko teistä joku sellainen, joka pojallensa antaa kiven hänen pyytäessään leipää? Tai antaa hänelle käärmeen hänen pyytäessään kalaa. Jos siis te, jotka olette pahat, osaatte lapsillenne antaa hyviä lahjoja, niin kuinka paljoa paremmin sen tekee Isänne taivaissa jakamalla hyvyyksiä häneltä anoville. Siis, osoittatkaa ihmisille kaikkea sitä, jota tekin heiltä odotatte, sillä tämä on lain ja ennustusten sisällys. Pyrkikää ahtaasta portista sisälle, sillä väljä portti ja leveä tie, ne vievät kadotukseen ja siitä sisään meneviä on paljo. Mutta elämään vievä portti on ahdas ja tie kaita, ja harvat vain sen löytävät.
91. Ota vaari kunkin hedelmistä.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Kavahtakaa vääriä ennustajia, jotka tulevat luoksenne kyllä lammasten vaatteissa, muta sisältä ovat raatelevia susia. Tunnustelkaa heitä heidän hedelmistään. Eihän orjantappuroista poimita viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Kukin hyvä puu tuotaa hyviä hedelmiä, muta kehno puu tuotaa kehnoja hedelmiä. Hyvä puu ei saata tuotaa huonoja hedelmiä eikä kehno puu hyviä hedelmiä. Mutta kukin puu, joka tuottaa kehnoja hedelmiä, hakataan pois ja poltetaan tulessa. Tuntekaa siis kukin hänen hedelmistään.
92. Taivaan perii se, ken toteuttaa taivaisen Isän tahtoa.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Eivät kaikki, jotka minulle sanovat: Herra, herra, pääse taivasten valtakuntaan. Se vain, joka toteuttaa minun taivaisen Isäni tahtoa. Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet riivaajaisia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimatekoa? (olivat kuitenkin sen tehneet omaa tahtoaan toteuttaen ja Jeesuksen nimeä käyttäen). Ja silloin minä julistan teille: En minä ole koskaan teitä tuntenut. menkää pois minun luotani, te laittomuuden harjoittajat!
93. Perusta talosi kalliopohjalle.
Mt. luvut 5-7; Lk.6: 17-49.
Sentähden voidaan jokaista, ken nämät minun sanani kuulee ja niitä toteuttaa, verrata älykkääseen mieheen, joka rakensi huoneensa kalliolle. Rankkasade valui, virrat huuhtoivat ja riehuvat tuulet tärisyttivät sitä huonetta, mutta se ei kukistunut, sillä sen perustukset olivat kalliossa asti. Kutakin, joka kuulee nämät minun sanani noudattamatta niitä, on verrattava sellaiseen tyhmaan mieheen, joka rakensi huoneensa hiekalle perustusta kaivamatta. Rankkasade valui, virrat huuhtoivat ja riehuvat tuulet työnsivät sitä huonetta ja se luhistui. Ja sen luhistuminen oli perinjuurinen. Kun Jeesus lopetti puheensa, niin kansanjoukot olivat hämmästyksissään hänen opetuksistansa. Sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla on valta, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa. Hän tuli vuorelta alas suuren kansan paljouden seuraamana.
94. Kapernaumilaisen sotilaspäällikön palvelijan parantaminen.
Mt.8: 1, 5-13. Lk.7: 1-10.
Lakattuansa kansan kuultavaksi puhumasta meni Jeesus Kapernaumiin. Mutta sikäläisen sodanpäällikön palvelija sairasti kovien tuskien vaivaamana, halvattuna ja kuolemaisillansa. Päällikkö piti paljo palvelijastansa ja kuultuansa Jeesuksesta lähetti hän juutalaisten vanhimpia pyytämään häntä tulemaan ja parantamaan hänen palvelijansa-Tultuansa Jeesuksen luo sanoivat vanhimmat: Sotilaspäällikkö sanoo: Minun palvelijani sairastaa kotona halvattuna ja on kovissa tuskissa sekä rukoilivat häntä hartasti ja sanoivat: Hän on ansainnut sen saada sinulta, sillä hän rakastaa kansaamme ja rakensi meille kokoushuoneen. Jeesus sanoi heille: Minä tulen hänet parantamaan, ja meni heidän kanssaan. (Hänen) Tultuansa jo lähelle taloa lähetti päällikkö ystäviänsä hänen luokseen sanomaan: Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en ansaitse saada sinua kattoni alle. Sentähden en minä myös katsonut itseäni kelvolliseksi luoksesi tulemaan. Mutta käske sinä vain sanalla, niin minun palvelijani paranee. Sillä vaikka minäkin olen toisen vallassa, niin kuitenkin minunkin vallassani on sotilaita sekä sanon jollekin: mene, ja hän menee. Toiselle minä sanon: Tule, ja hän tulee. Palvelijalleni minä sanon: Tee tämä, ja hän tekee niin. Tämän kuultuansa ihmetteli Jeesus häntä, kääntyi mukana seuraavaan kansaan ja sanoi: Toden totta, sen minä teille sanon: Israelilaisilla en minä ole sellaista uskoa tavannut! Minä ilmoitan teille: Monia tulee idästä ja lännestä ja asettuvat Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa pöytään taivasten valtakunnassa, vaan valtakunnan perijät työnnetään ulkoisen pimeyteen, itkuun ja hammasten kiristykseen. Päällikölle käski Jeesus sanoa: Tapahtukoon uskosi mukaan. Niin hänen palvelijansa parani sillä hetkellä ja kun lähetetyt palasivat sisään huoneeseen, niin he näkivät palvelijan terveenä.
95. Nainilaisen nuorukaisen kuolluksista herättäminen.
Lk. 7:11-17.
Senjälkeen vaelsi hän kerran Nain nimiseen kaupunkiin oppilaineen ja suuren kansanjoukon seuraamana. Hänen lähestyessään kaupungin porttia kannettiin sieltä ulos kuollutta. Se oli äitinsä ainokainen poika. Äiti oli leski ja hänen seurassaan kulki paljon kaupungin kansaa. Hänet nähdessään armahti Herra häntä ja sanoi hänelle: Älä itke. Sitte Hän kosketti kantimiin ja kantajat seisahtuivat. Jeesus sanoi: Nuorukainen, minä sanon sinulle: Nouse. Kuollut nousikin istualleen ja rupesi puhumaan. Jeesus antoi hänet hänen äidillensä. Heidät kaikki valtasi pelko ja he ylistivät Jumalaa sanoen: Väkevä ennustaja on noussut keskellemme, ja: Jumala on katsonut kansansa puoleen. Tätä kerrottiin kautta koko Juudean ja kaikissa sen ympäristöseuduissa.
96. Johannes lähettää oppilaansa Jeesuksen tykö.
Mt.11. 2-19, Lk. 7:18-35.
Kun Johannes vankeudessaan kuuli Jeesuksen töistä, niin hän kutsui luokseen kaksi oppilastaan ja lähetti heidät Jeesuksen luo kysymään: Sinäkö se tuleva olet vai odotammeko toista? Hänen luokseen tultuansa he sanoivat: Kastaja Johannes lähetti meidät luoksesi kysymään: Sinäkö olet se tuleva eli odotammeko toista? - Tälläkin hetkellä hän juuri paransi monia taudeista, vitsauksista ja pahoista hengistä sekä lahjoitti monelle sokealle näön. - Jeesus vastasi heille: Tultuanne Johanneksen luo ilmoittakaa hänelle näkemiänne ja kuulemianne: Sokeat saavat näkönsä, ontuvaiset käyvät, pitaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet virkoavat ja köyhille julsitetaan ilosanomaa ja- autuas on kukin, joka ei loukkaannu minuun.
97. Jeesus todistaa Johanneksesta.
Mt.11. 2-19, Lk. 7:18-35.
Mutta Johanneksen lähettämien poistuttua alkoi Jeesus puhua kansalle: Mitä te lähditte katsomaan korpeen? Ruohoako, jota tuuli huojuttelee? Tai mitä kävitte katsomaan? Hienosti ja pehmeihin puettua ihmistäkö? Kuulkaa, loistavasti puetut ja herkuttelijat asuvat kuninkaallisissa linnoissa. Tai mitä te menitte katsomaan? Ennustajaako? Toden totta minä sanon teille. Enemmänkin kuin ennustaja. Sillä hän on se, josta on kirjoitettu. Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi. Sillä minä vakuutan teille: vaimoista syntynyttä ei ole ketään Kastaja Johannesta suurempaa. Mutta pienin taivasten valtakunnassa on nyt häntä suurempi. Sillä Kastaja Johanneksen päivistä aina tähän asti on taivasten valtakunta kärsinyt väkivaltaa ja väkivaltaiset raastavat sitä itselleen. Kaikki ennustajat ja laki ennustavat Johannekseen asti, sillä - jos tahdotte hyväksyä- hän on se Elias, joka oli tuleva. Kellä on korvat kuulla se kuulkoon. Koko häntä kuulteleva kansa ja tullilaiset kunnioittivat Jumalaa ja heidät kastettiin Johanneksen kasteella. Mutta farisealaiset ja kirjanoppineet hylkäsivät Jumalan aikomuksen pelastaa heidät, eivätkä saaneet häneltä kastetta. Mihin minä siis vertaan tämän sukukunnan ihmiset? Kenen kaltaisia he ovat? He ovat niiden lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen: Me lauloimme teille murhevirsiä, ettekä te itkeneet. Me soitimme teille huilua, ettekä te hypänneet. Sillä Kastaja Johannes tuli, ei syönyt leipää eikä juonut viiniä ja he sanovat: Hänellä on paha henki. Ihmisen Poika tuli: Söi ja käytti viiniä ja he sanoivat: Katsokaa tuota syömäriä ja viinin juojaa, tullilaisten ja rikollisten ystävää. Mutta viisauden saattavat oikeuksiinsa vain sen lapset.
98. Jeesus farisealaisen Siimonin luona.
Lk.7: 36- 50.
Muuan farisealainen pyysi Jeesusta aterialle kanssaan ja hän meni sekä laskeusi aterioimaan. Ja kun eräs siinä kaupungissa rikollisesti elänyt nainen sai kuulla Jeesuksen olevan aterialla farisealaisen talossa, niin hän tuli sinne ja toi mukanaan alabasteripullon hajuvoidetta sekä asettui hänen taakseen, hänen jalkojensa luokse itkien. Kyynelillään hän kostutti hänen jalkojansa sekä kuivasi niitä päänsä hiuksilla. Hän suuteli hänen jalkojansa ja voiteli niitä hajuvoiteella. Mutta farisealainen, joka hänet oli kutsunut, ajatteli sen nähtyänsä itsekseen: Jos tämä olisi ennustaja, niin hän kyllä tietäisi mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: hän tietäisi hänet rikolliseksi.
99. Anteeksiantamisen synnyttämä kiitollisuus.
Lk.7: 36- 50.
Jeesus alkoi vastaukseksi puhua hänelle: Siimon, minulla on jotakin sanottavaa sinulle. Hän sanoi: Opettaja, sano. - Hän kertoi: Eräällä lainaajalla oli kaksi velallista. Toinen oli hänelle velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä. Kun heillä ei ollut millä maksaa, niin hän antoi heille molemmille anteeksi. Kumpi heistä siis enemmän häntä rakastaa? Siimon vastasi: Luullakseni se, joka enemmän sai anteeksi. Hän sanoi hänelle: Oikein ratkaisit. Sitte hän sanoi naiseen kääntyen Siimonille: Näetkö tätä naista? Minä tulin sinun taloosi etkä sinä antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta tämä kostutti jalkani kyyneleillään ja kuivasi ne hiuksillaan. Tervehdyssuudelmaa et liioin minulle antanut, mutta tämä on herkeämättä suudellut jalkojani siitä asti kuin sisään tulin. Päätäni sinä et voidellut öljyllä, mutta tämä voiteli jalkani hajuvoiteella. Sentähden minä ilmoitan sinulle. Tämän monet viat ovat annetut anteeksi, siksi hän niin paljon rakastaa. Mutta se, jolle vähä annetaan anteeksi, se vähän rakastaa. Sitten hän sanoi naiselle: Sinun rikoksesi ovat annetut anteeksi. Silloin kanssa-aterioivat alkoivat arvella itsekseen: Kuka tämä on, joka rikoksiakin anteeksi antaa? Mutta hän sanoi naiselle: Sinun uskosi on sinut pelastanut, mene rauhaan.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar