KOTIOPAS 1912 ja KOTIOPAS 1928 Vertailua (1) SISÄLTÖ, OTSIKOT

Kotiopas 1912 oli Juho Uotin  suoraan konstruoima ja kotiopas 1928 oli Augusta Uotin revidoima versio.

• KOTIOPAS TERVEYDENHOIDOSSA  (1912; taskukokoinen kirja, 348 sivua)  Vesi vanhin voitehista, Jumala parantajista.

Valmisti JOHANNES UOTI, Pastori, filos. kand.  Tampereella 1912, Isak Julinin kirjapaino.

Sisältö:

ESILAUSE  Sivu 3
Mitä on luontainen terveyden hoito Sivu 5
mikä merkitys on hermostolla tautien syntyyn Sivu 13
Tartunnan merkitys Sivu 18
Luontaisen terveydenhoidon neuvojat Sivu 24
JOHDANTO  Sivu 33
Ruumiinrakenteen pääpiirteet ja elimien toiminta Sivu 61
Verenkierron ihmeellisyys Sivu 84
Verenkierron merkitys ruumiissa Sivu 96
Hermoston merkitys ruumiissa Sivu 98
Erilaisten vesikäsittelyjen vaikutus ruumiin verenkiertoon Sivu 107
TAUTIEN AIHEUTTAJAT JA LAADUT Sivu 119
ERILAISIA HOITOTAPOJA JA NIIDEN VAIKUTUKSIA SEKÄ SOVELLETTUJA HOITO-OHJELMIA Sivu 133
Höyrykylpyjä ja höyryytyksiä Sivu 150
Vaimennuskylpyjä ja muita hoitotapoja Sivu 159
Hoito-ohjelmia Sivu 210
ERILAISIA TAUTEJA, NIIDEN TUNTOMERKKEJÄ, VAIKUTUKSIA, SYNTYMISEN SYITÄ, HOITO-OHJELMIA y.m. selvityksiä Sivu 245
JOUKKO SAIRAIDEN TUTKIELMIA HOITOMÄÄRÄYKSINEEN
 Sivut 317- 334)
LUETTELO  Sivu 335
SISÄLLYS Sivu 347

• Augusta Uotin toimittaman uuden painoksen rakenne.  Kirja sisältää  esipuheessa historiikin liikkeen synnystä. Lopusta on jätetty pois laaja koodi-  ja hakusanaluettelo

KOTIOPAS TERVEYDENHOIDOSSA  (1928  , standardikokoinen kirja 238 sivua)    Vesi vanhin voitehista, Jumala parantajista

Valmisti JOHANNES UOTI, Pastori, filos. kand. ( 14.1. 1862 - 4.10. 1920)  Helsinki 1928 , Mercatorin Kirjapaino osakeyhtiö

Sisältö:

UUDEN PAINOKSEN ESIPUHEESTA ( Helsingissä 16.6. 1928 Augusta Uoti) Sivu 3 
ESILAUSE Sivu 7
I. Mitä on luontainen terveydenhoito? Sivu 7
II. Mikä merkitys on hermostolla tautien syntyyn? Sivu 13
III Tartunnan merkitys Sivu 17.
IV. Luontaisen terveydenhoidon neuvojat  Sivu 21.
JOHDANTO Sivu 27
ANATOMIAN JA FYSIOLOGIAN PÄÄPIIRTEITÄ Sivu 45
I. Ruumiinrakenne ja elinten toiminta Sivu 45.
II Verenkierron ihmeellisyys Sivu 63.
III Verenkierron merkitys ruumiissa Sivu 72.
IV Hermoston merkitys ruumiissa Sivu 73.
V.  Erilaisten vesikäsittelyjen vaikutus ruumiin verenkiertoon Sivu 80.
TAUTIEN AIHEUTTAJAT JA LAADUT Sivu 89.
ERILAISIA HOITOTAPOJA JA NIIDEN VAIKUTUKSIA SEKÄ SOVELLETTUJA HOITO-OHJELMIA Sivu 97.
ERILAISIA TAUTEJA, NIIDEN TUNTOMERKKEJÄ, VAIKUTUKSIA, SYNTYMISEN SYITÄ, HOITO-OHJELMIA Y.M: SELITYKSIÄ (Sivut 176-)
JOUKKO SAIRASTUTKIELMIAHOITOMÄÄRÄYKSINEEN Sivut 224- 238)  

Kommenttiani 24.8. 2013 :

Kotioppaan 1912 
JOUKKO SAIRAIDEN TUTKIELMIA HOITOMÄÄRÄYKSINEEN
 Sivut 317- 334)
ja  Kotioppaan 1928 
JOUKKO SAIRASTUTKIELMIA HOITOMÄÄRÄYKSINEEN  (Sivut 224- 238)
ovat  miltei sanasta sanaan aivan samanlaiset, muutamia sanoja on modernisoitu 1928 vuoden kieliasuun  jälkimmäisessä painoksessa kuten:
seljässä = selässä
sintyneitä = sinertyneitä
ruo´at = ruuat
aamusin = aamuisin
hi´ottaa = hiottaa
luntio = lantio
suolosta pesty voi = suoloista pesty voi
loukkaumiset = loukkautumiset
lii´alliset = liialliset

KOTIOPAS 1912 ja KOTIOPAS 1928 vertailua (3) TAUTIEN AIHEUTTAJAT JA LAADUT

Kappale TAUTIEN AIHEUTTAJAT JA LAADUT on sivuilla 119- 131  pienessä   Juhon painattamassa Kotioppaassa ja sivuilla  89-  96  Augustan uusimassa Kotioppaassa.

Tämä perusjako on sama molemmissa laitoksissa ja kirjoitan sen tähän lyhykäisyydessään.  Tästä myös selviää uotilaisen järjestelmän teoreettinen ajattelu.

 "TAUTEJA JA VAMMOJA RUUMIISEEN AIHEUTTAVAT

A Hermojännitykset ja uuvutukset
B Kylmä ja lämmin.
C Ruumiiseen tarttuneet ja tunkeutuneet vieraat eliöt.
D Myrkytys sekä myrkkyjen kiihoitus, huumaus, herpaus ja kuoletus.
E Ruumiin loukkaantuminen, syövytys, murtuma ja haava."

"Kukin sellainen aihe saattaa myös tuottaa seuramuksia ja seuraamukset uusia seuraamuksia j.n.e."

"Kahdessa ensi kohdassa ( A ja B) manituista syistä kipu tulee hermoston häiriintymisestä toiminnassaan. Kolmessa seuraavassa tapauksessa aihe on ulkopuolelta tuleva ( C, D, E)".

"Kahdessa edellisessä tapauksessa hoidon tehtävänä on (1) ohjata hermostoa oikealle tolalle ja (2) tukea ruumiin omia toimintoja poistaamaan seuraamuksia.
Kolmessa jälkimäisessä tapauksessa  hoidon tulee olla tukemassa ruumiin omia toimintoja voittamaan vaikeudet."

"Hermostoa oikealle tolalle johdettaessa täydytään tuntea ne syyt, jotka ovat johtaneet hermostoa harhaan, sekä se kosketuskieli, alkukieli, jota sisäinen hermosto ymmärtää. Samoin on tarkkaan ymmärrettävä, mitä apua ruumiin toiminnat kaipaavat, ettei lisättäisi kiveä kuormalle. " 

"Edellä on jo huomautettu, että sisäinen hermosto hoitaa sisäelimien tehtäviä ja myös verenkierron toimintaa. Jos hermosto saa voimakkaita sisäisiä tai ulkoisia sysäyksiä, kiihoituksia, niin se saattaa harhaantua tehtävistänsä.  Mutta aina tulee muistaa, että harhaantuminenkin on tajunnallista eikä koneellista.
Samoin  on  oikealle ohjattaessa myös vaikutettava ruumiin tajuntaan. Jokainen yritys keinotekoisesti asiaa auttaa, tuottaa vain vaikeita jälkiseurauksia. Kylmä jalka lämmittämällä tuottaa yhä kylmemmän jalan. Sen hermon huumaaminen, joka ilmoittaa kipua kudoksissa saattaa kivulle tilaisuuden  pahemmaksi kehittyä. Keinotekoisesti saatu ilo tuottaa elimistön tuhoa. Kiihoitettu verenkierto tuottaa uupumusta jne. "

"Hermostoa  ei ole ohjattava tehtävässään oikealle tolalle sitä  kiihoittamalla, huumaamalla, ärryttämällä, turruttamalla tai kokonaan kuolettamalla, vaan sisäinen hermosto on saatettava tekemään aistimuksia, jotka antavat sille aihetta muuttamaan toimintatapaansa. Sillä kun emme voi sisäistä hermostoa puhutella muulla, kuin "alkukielellä", kosketuskielellä, niin meidän tulee itse harjoitella ymmärtämään sen kielen käyttöä, koska sisäinen hermosto ymmärtää sitä kieltä"

Koskettimina meillä ovat KYLMÄT ja LÄMPIMÄT HOITOTAVAT. Niillä saatetaan synnyttää verenkiertoa ohjaavassa hermostossa samallaisia aistimuksia, kuin ne ulkopuolisen kylmän ja lämpimän suhteet y.m. joiden kosketeltavana ruumis on ollut harha-aistimuksensa saadessaan. Sentähden  saatetaan niillä saavuttaa vastakohtia ja vastavaikutuksia niille aistimuksille, jotka ovat vieneet johtohermostoa harhaan tai tuottaneet haittoja verenkierrossa."

"Kun tiedämme minkälainen verenkierron tai kudosten virheellinen tila on, niin tulee ottaa selville, mikä hoitotapa tai niiden yhdistelmä tuottaa sellaisen tilan verenkierrossa ja kudoksissa. Sitten etsitään sellainen hoitotapa tai niiden yhdistelmä, joka tuottaa vastakkaisia aistimuksia. Sillä vastakkaisen aistimus tuottaa vastakkaisen verenkierron toiminnan ja se taas vastakkaisia vaikutuksia ja seurauksia. Vastakkainen vaikutus edellyttää siis vastakkaisia aistimuksia."
-----
"Jos katselemme ruumista, niin huomamme, että sitä ulkopuolelta rajoittaa ympäristö, jonka lämpötila on joko yhtäsuuri, suurempi tai pienempi kuin ruumiin oma lämpö.
 Tautien aiheuttajat ja laadut
Jokaisesta muutoksesta jossakin kohdassa ruumiin pintaa saapuu aistimuksia ruumiin lämmön tasauksesta huolehtivaan hermokeskustaan. Ja jokaista tällaista aistimusta seuraa toiminta, joka tarkoittaa pysyttää lämmön tasapainoa uudessa lämpösuhteessa. Mitä suurempia muutoksia ilmestyy ruumiin pinnan lämpösuhteissa, sitä voimakkaampia toimenpiteitä tarvitaan kohottamaan kylmässä paikassa lämpöä ja jäähdyttämään liiaksi lämmennyttä kohtaa. Usein ei tarvita muuta, kuin johtaa verta lämpimämmästä kohdasta kylmään ja päin vastoin.

Mutta jos jonkun kohdan lämpeneminen on liian suuri, niin silloin ryhdytään jäähdyttämään verta hikoilemisella.  Jos joku kohta jäähtyy niin paljon, ettei ruumiin rakentamisessa ja hajoituksissa syntynyt lämpö saata korvata lämmön menetystä, niin saatetaan veri sulkeuksiin kylmissä kudoksissa niin, että syntyy palamista.

Mutta jos jäähdytys on niin suuri, että polttoaineiden kulutus alkaa laihduttaa verta liiaksi, niin jätetään se ruumiin osa kylmemmäksi ja valtimoverta virtaa sinne vain vähän. Jos sellainen ruumiin osa on isompi, niin se verimäärä, joka vetäytyy sisempiin osiin, häiritsee sisäisten elinten verenkiertoa, synnyttäen siellä verentungosta. Silloin ulkoisiin osiin tulee normaalista kylmempi ja sisempiin n. lämpimämpi veren tila. Siit johtuu vilun tunne huomauttamaan epäkohdasta.

Jos tullaan lämpimään, niin veri palaa taas kylmiin kohtiin ja sisältä verentungos häviää. Mutta jos tällaista tapahtuu toistumalla tai pitemmälti jatkumalla, niin ruumiinkohta jää pysyväisesti verettömäksi. Sisälle syntynyt liikaverisyys jää myös pysyväiseksi ja synnyttää siellä monenlaisia häiriöitä sekä sen mukaan, mihin kullakin elimellä on taipumusta, että sen mukaan, mitkä elimet saavat suoranaisia kovempia tai heikompia sysäyksiä verentungoksesta mitkä, vain johdannaisvaikutuksia ( , tai joihin koskettaa muita sivuvaikutuksia) .
Molemmat tuottavat  tuhoisia häiriöitä sekä  liikaverisyyttä että vähäverisyyttä seurauksineen.

"Määrittelemme niitä häiriöistä, joita liikaverisyys ja vähäverisyys tuottavat ruumiissa seuraavat TAUTIEN LAADUT"

 ( Luettelon termeille on lyhykäinen selitys, mikä on sama miltei  joka kohdalta molemmissa kirjoissa. Eriävän olen merkannut  näkyviin).

Liikaverisyys, verentungos
Ajetus, paisutus
Haava
Halpautuminen
Hankautuma
Hautuma
kasvos
Kohju
Kupula, pakura, nystyrä

Kuume
Luunmurtuma ja luunkatkeama
Märkimä ja mätä
Märkäpäivä
Näppylä
Pahka
Paise
Repeymä
Ruhjevamma
Sulku
Syöpä: Kudossolujen kuoleutuminen ja kudosaineen irtautuminen kudoskohdan jouduttua pois verenkierron yhteydestä (  1928: Kasvua säätävän hermoston yhteydestä pois joutuneiden kudososien runsan ravinnon vuoksi alkaminen kasvaa ja lisääntyä eläen loisina ruumiissa)
Tukkeuma
Tulehdus
Tulehtuma, kuumuus
Tulppa: Verenkierrossa kaikellaisia eri tarkoituksia toteuttavien tihkuntakalvojen läpäisemättömyys ( 1928: Verisuonten tukkeutuminen)
Tursastuma
Turvotus, turvottuma
Tyrä ja tyrästö
Verevyys
Vertymä, sintymä( sinertymä)
Ärtymä
Vähäverisyys, verettömyys
kalpeus
Mätähaavat
Näivetys
Rustottuma
Verenkiertoelinten ja kudosten sairaloisten tilain seurauksia:
Hengenahdistus
Hikoilu
Hivutuskuume-tulehtuma
Huimaus, pyörrytys, heidytys( heidätys)  kaataminen, hourailu
Ihottuma
Jumotus, kolotus, rasitaminen
Kaihi
Keltakuume
Kutistuma
kuurous ja  sokeus
Kuvotus
Närästys
Oksentaminen
Palohaava ja paleltuma
Puhistus ja ähky
Ripuli
Risatauti
Sokeritauti
Suonenveto, jäykistys, kouristus, nykiminen
Syyhy ja kutkuminen
Särky, pakoitus, repiminen, viiltely, polte
Tainnoksiin meno, silmien mustuminen
Tukehtuminen
Ummetus
Umpi, kivitauti
Verenmyrkytys
Verensyöksy
Vesiahma .
( Ehkä on myöhemmin syytä kirjoittaa näkyviin  Juho Uotin selitys joka termille. )
Päivitys 24.8. 2013

KOTIOPAS 1912 ja KOTIOPAS 1928 Vertailua (2) ERILAISIA TAUTEJA, NIIDEN TUNTOMERKKEJÄ....

Seuraavaksi vertailen kappaleen  ERILAISIA TAUTEJA, NIIDEN TUNTOMERKKEJÄ, VAIKUTUKSIA, SYNTYMISEN SYITÄ, HOITO-OHJELMIA, y.m. SELVITYKSIÄ
KOTIOPAS 1912 esittää nämä asiat sivuillaan  245- 314 (  69  taskukokoista sivua)
KOTIOPAS 1928 esittää nämä asiat sivuillaan 176-223. (47  standardisivua)

Tässä luvussa  on asiat esitelty aakkosjärjestyksessä  hakusanojen selvittelyn tyyliin.

• Otan hakusanat ensin KOTIOPAS 1912 mukaan:

AIVOJEN TAUDIT JA KIVUT
AJETTUMA
AJOS
ASUNTOHUONEEN
ELINVOIMANA, Tahdon tarmo, Jäntevyys
HAAVAT
HAMMASSÄRKY
HENGITYSELINTEN TAUDIT
HERMOJEN TAUDIT 
Aivo- ja aivokalvojen sekä pitennetyn selkäytimen tulehdus
Selkäydintautien tuntomerkit
HERMOSTUMINEN
HIUSTEN LÄHTÖ
HUNAJA, MESI
HUKKUNUT
HUUHDONTA, silmien, nenän ja kasvojen
HÄKÄ
IHOTAUDIT
ITSESAASTUTUS
JUOKSEVAT RAVINTOAINEET
JUOMAHIMO
JÄNNEKYHMYT
JÄYKKÄKOURISTUS
JÄÄHDYTYS
JALKAHIKI
KAATAVATAUTI
KALVETUSTAUTI. Risatauti
KAIHI
KASVAIN, LIIKA, PAHKA ( Huom. tässä on hoidoksi  ilmaistu   kyllä tavallista kirurgiaa)

KAULA- ja KURKKUTAUDIT JA KIVUT
KEUHKOTAUTI
KOHTUTAUDIT
KUOLEMA
KUOLEMAN MERKIT
KUUN VAIHEET
KYLPYJEN TOTEUTTAMINEN
KÄÄRMEENPUREMA
LASTEN HOIDOSSA
LASTEN KASVATUS
LASTENTAUDIT
LIHAVUUS
LOISIA RUUMIISSA
LUOMAT, SYYLÄT, KÄNSÄT
LUULOTAUTI
LUUMÄTÄ
LUUNMURTUMA
LÖYHKÄÄVÄ HENKI
MAKSATAUDIT JA - KIVUT
MEHILÄISEN, AMPIAISEN TAI MUUN ITIKAN PISTO
MUNUAISTEN TAUDIT JA KIVUT
MYRKYTYKSISSÄ
NAISTEN ERIKOISET  TAUDIT
NISÄTAUDIT
PAASTOAMINEN
PALELTUMAT
PALELTUNUT 
PERINNÖLLISYYDELLÄ
PERNAN TAUDIT JA KIVUT
PÄÄN JA SEN ERI OSIEN  SEKÄ KAULAN TAUDIT JA KIVUT
RAKKOKIVUT
RAVITSEMISEN TARKOITUKSENA ( On  todellakin järkevää tekstiä!)
ROHDOT
ROKOTUS
RUJOUS
RUO´ANSULATUSELINTEN TAUDIT JA KIVUT
RUOKAMME ( Miettimisen arvoinen kappale!)
RUTTOJA
SAUNA 
SAVI
SELKÄTAUDIT
SIITINELINTEN TAUDIT JA KIVUT
SILMÄNTAUDIT
SILMÄKYLPY
SYÖPYMÄ hakusana on vain 1928 laitoksessa) 
SYÖPÄ hakusana on vain 1912- laitoksessa , mutta teksti on syöpymää vastaava
TAINNOKSIIN MENNEIDEN

TARTTUVAT TAUDIT  ( Tämä on erikoisien hyvä teksti!)

TURSASTUMA ja kupulat kaulassa
VAIKUTUKSET
Henkeensä, sieluunsa ja ruumiiseensa
Henkivyöhykkeeltä,  sieluvyöhykkeeltä , ruumiinsa vyöhykkeeltä
Ominaisväreilynsä 
VALEKUOLLUTTA
VARTALOKYLPYAMMETTA ELI KUHNE-AMMETTA
VERENMYRKYTYSKUUMETTA
VERENMYRKYTYS
VERENPAINE
VERENVUOTO
Nenänvuodossa
Keuhkoista vertä
Vatsaverenvuodossa
Virtsan ollessa veristä 
Kohtuvuodossa
Peräpukamavuodossa
ÄNKYTYS
ÖLJYINÄ

• Kommenttini  Alla on  ne kohdat,   joissa Kotiopas 1912 ja 1928 eroavat. Muuten kappaleet ovat aivan samat.  .: 

 AIVOJEN TAUDIT JA KIVUT
 torrostila = turrostila ( nyk. turtuneisuus )
HAAVAT
ett´ei kipua alja tuntua = ettei kipua ala tuntua 
 HAMMASSÄRKY
säilöstystä hammasjuurilla  ( nyk.viiltelyä, vihlovaa kipua )
HERMOJEN TAUDIT
Oireluettelosta:   säilöstelemisestä, halpauksesta ( nyk. halvauksesta) ,  rampeudesta  = rampaudesta ( nyk. rampuudesta)
Aivo- ja aivokalvojen sekä pitennetyn selkäytimen tulehdus
muu´alla = muualla 
pitennetyn selkäytimen  (nyk. ydinjatkoksen )
HUNAJA, MESI
1 kgr = 1 kg 
HUUHDONTA
puolisieramiin = puolisieraimiin,
lavitsalle = tuolille
Kotiopas 1912 antaa ajaksi n. 1 seuraavassa yhteydessä   "Höyryytyksen  jälkeen pidetään pää, kaula, hartiat ja ylävartalo villaisilla vaatteilla  hyvin suojattuna siksi, että hiki täysin kuivuu iholta, n. 1 tunti."
IHOTAUDIT
ilmenemykset iholla (nyk ihoilmiöt )
JUOKSEVAT RAVINTOAINEET
täydytään = täytyy
JÄYKKÄKOURISTUS
nielinlihasten ( nyk.  nielemislihasten , nielun lihaksiston)
aljettava = alettava
KAATAVATAUTI
kaatavatauti = kaatuvatauti ( nyk.  kaatumatauti, epilepsia)
 KALVETUSTAUTI
johdunnainen (nyk.  johdannainen)
KAULA- ja KURKKUTAUDIT JA KIVUT
aiheutuksensa = aiheensa ( nyk. syynsä)
KEUHKOTAUTI
Augustan versioon on lisätty oireisiin sana "väsytys" .
KUOLEMA
peljätä = pelätä
 LASTENTAUDIT- kappaleessa  molemmissa versioissa  mainittuja termejä: "Tuhkarokko-, punakoira-, tulirokko-, mustarokko-, isorokko- ja lautumarokkosienet- risatauti, hinkuyskä, kurkkumätä, hammassatokuume..".
LOISIA RUUMIISSA
"Puhdistusaineena käytetään magnesiaa runsaasti ruo´ansulatuskanavalle ( ruuansulatuskanavalle)  ja viheriäistä suopaa iholle, hieromalla sillä kauvan ihoa"   ( aiemmassa laitoksessa  mainiaan lisäksi aika : "½ tuntia")
LUOMAT, SYYLÄT, KÄNSÄT
se´oksella = seoksella  LUULOTAUTI
luuleteltuna = luuloteltuna,
Augustan versiossa on poistettu   Juhon kirjoituksesta seuraavan lauseen jatko : ("Ihmisellä saattaa olla käsitys joistakin kivuista, joita hän pelkää" - /-/ .) Poistettu jatko ./."sellaisina,  joiden kanssa hän edellisissä ihmistymisissään on saanut taistella. Niiden taistelujen tuskat ovat  kätkeytyneet hänen sielunsa muistiin tai henkensä muistiin, sillä ihmisellä on eri muisti kussakin hänen ruumiissansa ja nuot eri muistit toimivat rinnan, eri ihmisissä eri selvyydellä"/.
LUUMÄTÄ- kappaleessa  luetellaan mm " luun pehmeneminen, luukalvon tulehdus, koiso, luunsäröitys y.m". ja näistä termin " koiso" merkitystä en tiedä.
LUUNMURTUMA- kappaleessa käytetään sanaa "jäsennyssiteet" (  nyk. nivelsiteet) ;  "jäsennetyt luut" , ( nykyisin:  toisiinsa niveltyneet luut);  "jäsennyksestään",( nyk. nivelestään).
LÖYHKÄÄVÄ HENKI , (nykyisin sanotaan: pahanhajuinen hengitys, fetor oris )
MAKSATAUDIT JA- KIVUT
ky`etäkseen = kyetäkseen
vi´at = viat 
MYRKYTYKSISSÄ
ko´etetaan = koetetaan
NISÄTAUDIT
Tässä  kappaleessa käyttää  molemmat versiot erästä termiä "maitosulku ".
PAASTOAMINEN- kappaleessa on uudessa versiossa jätetty yksi kohta  pois.
"Ruumiin sisäinen elämä kehittyy itsenäisemmäksi ja voimakkaammaksi sekä kyenevämmäksi käyttämään tyynemmin ( = tarkemmin)  ravintoaineita" . ( Poisjätetty jatko: /"Mutta tällä on  kantavuutta myös siihen elämään, johon tästä elämänmuodosta muutamme, ja jossa elimistön ravitsemiskysymys riippuu siitä, kuinka kykenevä elimistömme on käyttämään hyväksensä sitä ainetta, joka sitä ympäröi, ja jossa se on kaikkialla. Sillä kaikkialla, missä tajunta elää, käyttää se ainetta verhonaan ja sillä on aina  samat lakinsa kaikissa muodoissaan"/.) 
PALELTUNUT
halevaksi (30 astetta C)  = haaleaksi  (30 astetta C )
PERNAN TAUDIT JA KIVUT 
vihleitä vasemassa keskikyljessä = vihleitä vasemmassa keskikyljessä ( nyk. viiltävää kipua vas, kyljessä).
PÄÄN JA SEN ERI OSIEN  SEKÄ KAULAN TAUDIT JA KIVUT
pu´etaan= puetaan
RAVITSEMISEN TARKOITUKSENA
ruo´ansulatus elimiä = ruuansulatuselimiä
ROHDOT- kappaleessa on jätetty yksi lause pois.
rohtolasta= apteekista
uutosliuvoksia = uutosliuoksia
Poisjätetty lause: "Mutta kun ne  ensinnäkin ovat niin  kalliitta sieltä ostettaessa, että niistä saadaan maksaa yhtä monta markkaa, kuin ne aineet, joista niitä valmistetaan, maksavat pennejä, ja toiseksi"
ROKOTUS- kappaleessa
ei tu´eta = ei tueta
RUJOUS- kappaleessa on myös sana "karsous", joka tarkoittanee karsastusta.
RUO´ANSULATUSELINTEN TAUDIT JA KIVUT - kappaleessa käytetään  moelmmissa kirjoissa nielun elimistä sanaa " nielimet". Suolinukan pintaa  tarkoittanee  ilmaisu " suoliston pinnassa olevat imunestesukasien kalvot".
RUTTOJA- kappaleessa käyttää molemmat kirjat  veren valkosoluista sanaa  "veren valkeasolusto".
SAUNA- kappaleessa  käytetään sanaa kiuvas ( nykyisin kiuas). 
aljettu = alettu
pi´an = pian
pakkaista pa´ossa = pakkaista paossa ( nykyään:  pakkasta paossa)
Kiuvas on paras olla kapea , mutta korkea. = Kiukaan on paras olla kapea, mutta korkea
lavalle ..astuttavia myöten = astuimia myöten ( nykyisin.lauteille ... portaita,  rappusia myöten)
SILMÄKYLPY käyttää molemmissa laitoksissa sanaa pesukehlo. 
SYÖPYMÄ hakusana on vain 1928 laitoksessa) 
SYÖPÄ hakusana on vain 1912- laitoksessa , mutta teksti  syöpä =  syöpymää vastaava
TARTTUVAT TAUDIT  käyttää molemmsisa laitoksissa  sanaa "maistat" , jota en tunne: "rutot, tarttuvat kuumeet,  rokot, syyhelmät, maistat, kuppa y.m.") 
VAIKUTUKSET -kappaleessa
vaistien = vaistojen
VERENMYRKYTYSKUUMETTA- kappaleessa
 kauvan = kauan 
VERENMYRKYTS- kappaleessa
märjän  osan = märän osan 
VERENPAINE -kappaleessa käyttää molemmat kirjat aortasta nimeä emävaltimo ( " sydämestä emävaltimoon  tulleessa veressä")  .
 Molemmat kirjat käyttävät turpoamisesta  sanaa tursastua.
VERENVUOTO- kappaleessa
lii´allisesta = liiallisesta 
sieramet = sieraimet 
ÖLJYINÄ  kappaleessa on  vanhemmassa laitoksessa pari lisälausetta, jotka on jätetty pois: "Maitomaisia seoksia nimitetään maiteiksi: a- maide,  b- maide  j.n.e. Sekoituksia nimitetään voiteiksi: e- voide, f- voide j.n.e.
saippuanvahto = saippuavahto
puunöljy = puuöljy.

•  Yhteenveto: 

 Suurimmaksi osaksi KOTIOPAS 1912 teksti opetussisällöltään  on otettu  sellaisenaan KOTIOPAS 1928 tekstiksi   tässä lukukappaleessa .ERILAISIA TAUTEJA, NIIDEN TUNTOMERKKEJÄ, VAIKUTUKSIA, SYNTYMISEN SYITÄ, HOITO-OHJELMIA, y.m. SELVITYKSIÄ. muutamien  sanojen oikeinkirjoitusasua oli korjailtu ja kieliopillisia  seikkoja myös oikaistu. .
 Poisjätety lauseet ovat lähinnä Juho Uotin henkilökohtaisia  käsityksiä tuonpuoleisesta elämästä, mitä pastorska Augusta Uoti ei ollenkaan sisäistänyt tai opettanut  hoitajille.
Päivitys 24.8. 2013

Eräs Augusta Uotin kirjoitettu puhe: Kutsu uotilaisen luontaisen terveydenhoidon harjoittajille liittyä yhdistykseksi

"Vähän selvittelyksi!

Olen mielessäni huomannut väliimme sekaantuneen epäselviä, jopa vääriä käsitteitä, joten pidän asiallisena, että puolestani annan selvittelyn, jos mahdollisesti  siitä olisi jotain hyötyä.

Minun ei ole tarpeellista enää puhua asian alkukehityksestä, vaan heti tartun kiinni nykyiseen, joten lyhyemmin pääsen asiasta. 

Ensinnä kiitän teitä, vanhemmat työmme toverit, siitä ajasta, jolloin rehellisesti ja ystävällisesti autoitte tämän luontaisen järjestelmän hoito-ohjelmien toteuttamisessa. Se aika on pysyvä muistissani valoisana ja innostavana. Toivon teille myös säilyvän sen ajan valoisana muistissanne. 

Nyt on ajan kehitys temmannut tämän tieteelliselle pohjalle rakennetun luontaisen järjestelmän sille asteelle, että sen tueksi oli laadittava  sääntöperäinen yhdistys, joten se ei hukkuisi kehittymättömässä hillittömyydessä, luontaisten virvatulien temmellyskentälle. 

Siis nyt pyydän, että ketkä kanssani vielä ovat uskollisia ja rehellisiä tämän saman, miesvainajani (Juho Uoti) kautta tulleen järjestelmän toteuttajina liittyvät myös yhdistykseemme  siten auttaen tämän tieteellisen luontaisen järjestelmän yhä vahvistumista ja laajenemista. 

Samalla on tämä liittyminen osoituksena siitä, että edelleenkin tahdotte olla rehellisiä tämän järjestelmän toteuttajia ja samalla on se side välillämme, joka osoittaa, että olemme yhteisessä työssä, jota yhteisvoimin tahdomme myös voimistuttaa. 

En lainkaan tahdo silti panna teille rajaa olla jäsenenä muissakin yhdistyksissä;  se on teidän oma asianne, mihin ehditte ja miten paljon voitte yhdistyksiä kannattaa. Siis suon teille täyden vapauden oman harkintanne pohjalla. Se vaan on tärkeää, että ketkä tätä luontaista järjestelmää hoitajina ryhtyvät kannattamaan, säilyttävät sopusointuista suhdetta kanssani, sillä tämän työn menestys vaatii keskistä rakkautta ja vielä Jumalaan luottamista, sillä tämä työ on rakennettu ja myös pitkin matkaa johdettu uskonnollisella pohjalla!

Tässä työssä, ennenkuin se tuottaa korkeinta hyötyä, vaaditaan meidän yhteinen anomuksemme Parantajien Parantajalta saada voimaa terveeksi tehdä. Myös olkoon meillä yhteinen halu tarkoin noudattaa työmme arvoiset velvoitukset horjumatta, puhtaudessa, ahkeruudessa, tarkkuudessa, siveydessä, sävyisyydessä, hiljaisuudessa j.n.e., mitä velvoituksia lienevätkin.

Toivon yllä olevan selvityksen tulevan oikein ymmärretyksi 

Augusta Uoti" 

 

 

Mitä tapahtui vuonna 1925?

Augusta Uoti  noin 62 vuotiaana  sai hankittua Lempäälästä rantatontin, jolla oli käytännöllisiä rakennuksia ja niin saattoi maaseudulla sijaitsevan luontaiskylpylän  perustaminen alkaa-aivan kuten Juho Uoti oli edeltä kaavaillut. .
Kts. nykytiedot tästä luontaiskylpylästä Lempäälän Luontaiskylpylä
Siellä on olemassa  eräs taulu,tyylitelty maalaus   siitä tilanteesta, mikä vallitsi Augusta Uotin aikaan kun kylpylätoiminta oli täydessä käynnissä. Euhän siihen aikaan ollut värivalokuvia.

Pöytäkirja 1925 Kallion yhteiskoululla Luontaisen terveydenhoidon hoitajattarien kokouksessa

• Pöytäkirja laadittu Luontaisen terv.hoidon hoitajattarien kokouksesta 4 p. Tammik. 1925 Kallion yhteiskoululla.

1§

Pastorska Uoti avasi kokouksen toivottamalla runsaista siunauksista rikasta uutta vuotta meille kaikille hoitajille, jotka aherramme yhteisen aatteen ympärillä Sekä samalla luodensilmäyksen kuluneen vuoden toimintaan ja voittoihin, joita kulunut vuosi on aatteellemme tuottanut.

Vaikka olemmekin saaneet olla taistelussa kaikkia paholaisen juonia vastaan, olemme aina sentään suoriutuneet voittajina. Jumalan suojeluksen alaisena kuljemme voitosta voittoon, sillä onhan työmme suurinta Jumalan palvelusta ja tuottaa parhaat tulokset vasta silloin kun muistamme aina työskentelevämme Jumalan kaikkinäkeväin silmäin edessä. Kiitollisuudella otimme vastaan onnittelun.

2§

luettiin edellisen kokouksen pöutäkirja, joka hyväksyttiin. 
 

3§

Aikaisemmin puuhassa ollut lauluseura päätettiin lopultakin perustaa ja käytettiin asian johdosta runsaita puheenvuoroja.

Mielipiteet olivat hieman eriäviä ,johtajan palkka y.m. kysymyksissä.

Oli kysymys perustetaanko sekakuoro vaiko naiskuoro. Naiskuoro päätettiin sitte perustaa. Kuoron  johtajaksi aijottiin pyytää Maisteri rva Heinonen, mutta koska asianomainen ei itse ollut saapuvilla, otti Pastorska Uoti huolekseen tarkemmin asiasta tiedustella. Johtokunnalle annettiin valta päättää kuoron kohtalosta. 
 

4§

Sitte seurasi keskustelu, joka koski erään hoitajan yksityistä elämää, joka katsottiin hoitajien arvoa ja koko aatteen mainetta loukkaavaksi. Kokous yksimielisesti lausui paheksumisensa asiassa ja alistettiin johtokunnan harkittavaksi, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. 
 

5§

Luonnon Apu ei ollut muistanut nytkään saapua kokoukseen, joten rva Kamppi, Sointu ja nti Hämäläinen ottivat huolekseen auttaa ja valvoa Luonnon Apua suorittamaan tehtävänsä. 
 

6§

Ompeluseura, joka aikasemmin on ollut vakituisesti rva Arolinnan luona, muutettiin kiertäväksi ja rva Ida Salonen lupautui ottamaan seuran ensi kerralla.

Vakuudeksi

Martta Kavander,
 kirjuri.

• Helmikuulla ei pidetty kokousta, vaan oli jotain asioita Vuosikokouksen yhteydessä ja pöytäkirjaa ei erikseen pidetty.

• Pöytäkirja laadittu Luontaisen terv. hoidon hoitajattarein kokouksessa Kallion yhteiskoululla 1 p Maalisk. 1925.

1§

Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin.

2§

Tilintarkastajat, jotka vuosikokouksessa eivät olleet saapuvilla, olivat nyt tähän kokoukseen jättäneet tilikertomuksensa.
 Yhdistyksen kuin myös Ompeluseuran tilit olivat asiallisesti hoidetut, mutta Kipukassan tileissä havaittiin epäselvyyttä. Katsottiin kuitenkin tästä selvittelemisestä koituvaksi siksi suurta hommaa, että katsottiin parhaaksi jättää se silleen ja päätettiin tilintaskastajain ehdotuksen mukaisesti laatia jäsenluettelo toiseen muotoon, että voitaisi tulevaisuudessa välttää erehdykset kirjanpidossa. Kokous myönsi tilintarkastajille täydellisen tilivapauden.

3§

Puheenjohtaja teki selkoa, mikä ero on selkähermovalelujen ja munuaisammeiden välillä, koska on tullut ilmi, että näitä ammeita on joko välinpitämättömyyden tai ymmärämättömyyden tähden väärinkäytetty.

Näistä ammeista niinkuin kaikista muistakin hoitotavoista niiden ymmärtämisestä ja oikealla tavalla käytäntöön saattamisesta lausuttiin varottavia toivomuksia. 
 

4§

Kannatusyhdistyksen Vuosijuhla, joka oli päätetty pitää  1 p maaliskuuta

Basapisen seuraintalolla oli erehdyksen kautta jäänyt lehdessä ilmoitamatta. Koska arveltiin että juhlan pitäminen ilman julkista ilmoitusta tuotaisi tappiota, päätettiin juhla siirtää 15p maaliskuuta, koska huoneen saannista ei tullut estettä.

5§

Allekirjoittanut teki ehdotuksen, että Luonnon Apu ilmestyisi Vuosijuhlaan juhlanumerona, ehdotusta kannatettiin ja valittiin lehdentoimittajat. Valituiksi tulivat Elli Alku, Martta Kavander ja Alina Happonen.

Kokouksen puolesta

Martta Kavander

p.kirjuri

• Pöytäkirja Luontaisten sairaanhoitajattarien kokouksesta 5 p. Huhtik 1925 Pastorska Uotin luona.

Puheenjohtaja ilmoitti, että voisimme ottaa tämän kokouksen enempi seurustelu- ja vapaa keskustelumuodossa ja viettäisimme Palmujuhlaa, sillä sellaiset vapaat keskustelut aatteemme alalla ovat suuresti omiaan lähentämään toisiamme, ja koska virallisia asioita ei suuresti ollut ilmaantunut käsiteltäväksi, olimme ilolla valmiit myöntymään ehdotukseen.

Keskustelut kulkivat myös ahtaissa jokapäiväisissä oloissa, jotka ovat suuresta merkityksestä juuri terv. hoidossa. Yleensä ahdas taloudellinen tilanne pakoittaa monen luopumaan ajauksestakin hoitaa terveyttään. Eikä myöskään luontaiset sairaanhoitajat ole jääneet osattomaksi ajan huonoudesta ja kalleudesta. Koska vuokrat ja puut y.m. välttämättömät tarvikkeet ovat suuressa määrin nousseet, herätettiin kysymys taksan kallistamisesta, ehdotettiin että hoitotaksaksi otettaisi 18 mrk kerralta. Muta koska aika on niin huono yleensä, niin jätettiin jokaisen hoitajan omantunnon asiaksi hoitaa halvemmallakin, jonka tietysti tulee määräämään potilaan taloudellinen tilanne. 
 

Wälillä viritimme muutamia lauluja ja nautittiin virvokkeita. Hilpeä mieliala vallitsi yleensä kaiken aikaa. 
 

Luettiin Luonnon Apu. Toimittajiksi ei ketään erikseen valittu, vaan jätetiin se vapaaehtoisten varaan.

Wakuudeksi

Martta Kavander,
 p.kirjuri

• Pöytäkirja Luontaisten sairaanhoitajattarien kokouksesta. 3p. Toukok. 1925 Kallion yhteiskoululla.

1§

Luettiin edellisen kokouksen poöytäkirja, joka hyväksyttiin.

2§

Koska uudet sairaanhoiokurssit olivat parhaillaan käymmissä  ja heistä osanottajista oli jo kk. perästä valmistuva työntekijöitä, oli puheenjohtajamme kutsunut heidät olemaan saapuvilla hoitajien kokouksessa, jossa heidät tovereiksi vastaanotettiin. 
 

3§

Puheenjohtaja ehdotti, että vanhemmat hoitajat kertoilisivat kokemuksiaan, mitä olivat tulleet tekemään työn ääressä, ettei uudet hoitajat liian keveästi ottaisi asiaa eteensä

--------"



Teksti tarkastettu  alkperäisestä 23.8. 2013  Vihko päättyy tähän  ja siinä on  vielä 18 tyhjää lehteä. 

1924 Pöytäkirja Kallion Yhteiskoululla Helsingissä PJ Augusta Uoti, Kirjuri Martta Kavander , Okkerström ja KJ Uoti luennoivat.

• Pöytäkirja laadittu luont. terv.hoidon hoitajain kokouksessa 1 p Tammik. 1924.

1§

Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin.

2§

Hoitajien merkit olivat jo valmistuneet ja hyväksyttiin ne yksimielisesti, tarkotustaan vastaavaksi.  

3§

Kokous lausui suruvalittelunsa erään hoitajan kuoleman johdosta, joka lämpimänä aatteen kannattajana oli jäänyt hoitoa vaille toverien ollessa tietämättömiä asiasta. Yhdistyksen puolesta laskettiin seppele hänen haudallleen.

4§

Sitte seurasi esitelmä lihasto, joka oli määrätty rva Kunnaksen esitettäväksi, mutta hra Okkerström oli vapaaehtoisesti lupautunut siitä esittämään ja saimme kyllä selvän käsityksen lihasten toiminnasta ja niistä väreilyistä ja sopusoinnusta, mikä vallitsee ihmisruumiissa.

5§

Pastorska Uoti selosteli ja kertoili tämän järjestelmän syntyä ja alku vaiheita, miten vaikeassa tilanteessa se on syntynyt ja kuinka suurta pilkkaa ja vastustusta so on saanut alkuaikoina osaksensa, joten saamme nyt olla iloisia siitä, että meillä on nyt valmis tie raivattu ja suuremmat esteet poistettu ja aate leviää suurella nopeudella ja raivaa tieltään vaivat ja vastukset  Osoittaen yhä uudelleen, että luontainen terv. hoito kykenee täyttämään velvollisuutensa yhteiskunnassa. 
 

6§

Seuraavassa kokouksessa päätettiin ottaa keskusteltavaksi Hermosto ja saimme mielihyvällä kuulla, että tohtorimme K. Uoti oli lupautunut tästä selostelemaan.

7§

Luonnon Avun toimittajiksi lupautuivat Fanny Kauppi ja allekirjoittanut

Wakuudeksi

Martta Kavander
(kirjuri)

• Helmikuun kokous pidettiin yhd. Vuosikokouksen yhteydessä, joten ei pöytäkirjaa pidetty.

• Pöytäkirja laadittu Luont.terv.kunnan sairaanhoitajatarkokouksessa 2p.Maalisk 1924.

Kokousen avasi Tohtori K Uoti pitämällä laajahkon esitelmän syöpätaudeista, sen eri laaduista ja ilmenemismuodoista.

Esitelmän avulla saimme selvän ja valaisevan käsityksen tästä peloittavasta taudista, jonka lääketiede melkein poikkeuksetta on parantumattomaksi tuominnut. Waikka emme saaneet viellä kuulla sitä luontaisempaa puolta tässä esitelmässä, niin jo saatujen kokemuksien perusteella voimme varmuudella sanoa, että luontainen terv.hoito on ainoa, joka voi tämänkin taudin parantaa, sikäli kun se on vielä autettavissa. Sen jälkeen seurasi varsinainen kokous.

1§

Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin.

2§

Kipukassan rahastonhoitaja nti Hilda Hänninen pyysi vapautusta mainitusta toimesta. Anomukseen päätettiin suostua ja esitettiin uusia ehdokkaita tähän toimeen. Ehdokkaiksi tulivat rvat Touko, Edit Salonen, Eveliina Finberg, Elli Huhka, ja nti Ida Halonen. Valinta jätettiin seuraavaan kokoukseen. 
 

3§

Keskusteltiin kääreitten vaikutuksesta ja yleensä niistä menettelytavoista, jotka on otettava huomioon kääre hoidossa, koska väärän käsityksen kautta on tullut ikävyyksiä potilaille. Asian syvempi harkinta korjaa erehdykset.

4§

Otettiin keskustelukysymykseksi seuraavaan kokoukseen ”Hermosto”.

Alustajaksi valittiin nti Alina Happonen. Tämä keskusteluotetiin varalta , jos ei enään saa kuulla jatkoa tohtori Uotin esitelmään. 
 

5§

Luettiin Luonnon Apu ja uusiksi toimittajiksi valittiin rvat Berg ja Koskimaa.

Vakuudeksi

Martta Kavander
( kirjuri) 

• Pöytäkirja laadittu Luont. terv. hoidon hoitajattarien kokouksessa 6 p Huhtik 1924.

1§
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin. 

2§
Tohtori K.Uoti piti esitelmän munuaisten toiminnasta joka hyvin valaisevana tuli esitettyä ja saimme  monta opetusta näiden tärkeiden elimien toiminnasta.  

3§
 Tilin tarkastajat ilmoittivat kokoukselle tarkastaneensa kipukassan tilit ja havaittiin ne oikeiksi joten rahaston hoitajalle myönnettiin vastuuvapaus. Samalla  rahaston hoitaja nti Hilda Hänninen omasta pyynnöstään  vapautettiin mainitusta toimesta ja hänen tilalleen valittiin nti IdaHalonen. 

4§
Kannatusyhdistyksen kevätjuhla päätettiin pitää  4 p Toukok. Kallion yhteiskoululla. Ohjelman suoritus jätettiin huvitoimikunnan huole,si, samoin ravintolatoimikunnalle heidän tehtävänsä.  

5§
Luettiin Luonnon  Apu ja uusiksi toimittajiksi valittiin rva Elin Luuk ja ndit Hilda Hänninen ja Jenny Lahtinen. 

Wakuudeksi
Martta Kavander
(kirjuri)  

• Pöytäkirja tehty luontaisen terv.hoidon hoitajattarien kokouksessa Kallion yhteiskoululla Toukok.4p.1924

1§

Pöytäkirja edellisestä kokouksesta luettiin joka hyväksyttiin.

2§

Koska puheenjohtajalle oli taaskin tullut valituksia erinäisten kylpyjen y.m. hoitotapojen toteuttamistavasta, tahtoi puheenjohtaja teroittaa hoitajattarien mieleen, kuinka tärkeätä on tarkoin toteuttaa ohjelmaa sekä pitää potilaan tilaa silmällä. 
 

3§

Luonnon Apu lehteä ei vajavaisuutensa tähden voitu lukea, vaan valittiin samat toimittajat uudelleen.

4§

Keskusteltiin hermoston rakenteesta, jonka alusti Nti Alina Happonen.

5§

Syntyi vilkas keskustelu laulukuoron perustamisesta. Päätettiin antaa rvain Kampin ja Kunnaksen toimeksi tiedustella, mitä kustannuksia yhdistykselle koituisi kuoron perustamisesta ja miten se parhaiten perustettaisi ja rva Edit Salonen ja nti Hilda Hänninen valittiin ottamaan selvää, löytyykö hoitajien joukosta tarpeeksi tyydyttäviä voimia. 
 

6§

Kokous otti kiitollisuudella vastaan rva Bergin tarjouksen viedä joukkomme Lammassaareen moottorilla kesäkuun kokousta luonnon helmassa viettämään. 
 

7§

Hra Kamppi oli johtokunnan puolesta saapunut selostamaan johtokunnassa pohdittua arpajaisten toimeenpanemista, joka olisi omiaan tukemaan kannatusyhd. taloutta sekä myös levittämään yhdistyksen aatetta. Koska kokous katsottiin viralliseksi, otettiin asia esille ja johtokunta velvoitettiin ryhtymään alustaviin toimenpiteisiin. Syksyllä valittaisi arpajaistoimikunta.

Koska asiat oli loppuun käsitelty, lopetettiin kokous.

Vakuudeksi

Alina Happonen, vara kri

Martta Kavander, 

• Pöytäkirja laadittu Luontaisen terv. hoitajattarien kokouksessa Kallion yhteiskoulun taustalla ulkoilmassa Syysk. ensimmäisenä sunnuntaina  1924.

1§ 
Luettiin edelölisten kokousten pöytäkirjat jotka oli laadittu ilmapöytäkirjan muotoon ja koskettelivat ja selostelivat kokousten kulkua ja tulivat hyväksytyksi

2§
Laulettiin laulu Jesus nimi ota myötäs, jonka jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen puheella ottaen lähtökohdaksi alkulaulun 
huomautellen miten tärkeätä on juuri tällä alalla olla Jesus oppaanamme jotta voisimme täydellä rakkaudella ja uhrautuvaisuudella suorittaa arvokasta tehtäväämme ja epäitsekkäästi  omanvoitonpyyteet syrjäyttämällä aherrella aatteen kohottamisen hyväksi Wähänkään välittämättä mitä vastustajat  koittavat aikaan saada aatteemme hävittämisen tarkoituksessa 
Kehoittaen vaan maltillisesti suhtautumaan ajan henkeen sillä tulevaisuus on oleva kutienkin meidän johon on selvät merkit jo viittaamassa.

3§
Puheenjohtaja ilmoitti olevan suuren puutteen maaseudulle lähtevistä hoitajista, kehoittaen jokaista jolla vaan on tilaisuutta ilmoittamaan  työhön 

4§ 
Oli ilmitullut eräs hyvin räikeä aatteen häväistys eräällä maaseutupaikkakunnalla jossa hoitajattren omavaltaisen menettelyn kautta oli tullut huonoja tuloksia hoidoissa  Hänen toimiessaan ilman ohjelmia, ja muutenkin virheellisesti, josta syystä oli syntynyt epäilystä ja kauhua hoitotapoja kohtaan. Saimme taas selvän todisteen miten tärkeätä on järjestelmän eheänä säilyttäminen saavuttaaksemme  parhaat tulokset  työstämme ja voittaaksemme potilaittemme uskon ja lujan luottamuksen luont. terveyshoitoon. 

5§
Aikaisemmin oli ehdotettu että Luont. terv. hoidon Kannatusyhd. hommaisi arpajaiset mutta kokous katsoi siitä koituvan liiaksi suuria voimanponnistuksia ja päätettiin hyljätä ehdotus, mutta alistettiin se kuitenkin johtokunnan tarkemmin harkittavaksi ja päätettäväksi. 

6§
Luonnon Apu  ei ollut ilmestynyt kokoukseen ja toimittajat jäivät epämääräisiksi. 
Wakuudeksi
Martta kavander
(kirjuri) 

• Lokakuulla ei pidetty kokousta 

• Pöytäkirja laadittu Luont.terv.hoidon hoitajattarien kokouksessa 4 p. Marrask 1924.

 Luettiin edellisen kokouksen pöutäkirja joka hyväksyttiin.

1§
Puheenjohtaja avasi kokouksen laajalti selostellen luontaisen terv.hoidon merkitystä, josta asiasta saamme alituiseen nähdä erinomaisia ihmeitä,
 miten luonto ikäänkuin suojaa meitä, jotka olemme ottaneet luonnon suuret voimat välikappaleiksemme. Ilman, Veden ja Valon avulla panemme käytäntöön luonnonlain määräyksiä Joten ei mikään laki mailmassa voi meiltä niitä sitoa ja tehdä tehottomaksi Joskin vastustustaja vainoaa olemme hyvinkin paljo saaneet osaksemme 
 

Kärsivän ihmiskunnan hätä kannustaa ja pakottaa meitä tekemään voitavamme.

Sairaustapaukset ilmenee niin monipuolisina ihmiskunnassa, että kaivataan erittäin suurta ymmärtämystä voidaksemme oikealla tavalla kohdella ja hoitaa kutakin eri taudin laatua.

Taudit nim voidaan laatunsa puolesta jakaa 4jään eri ryhmään jotka ovat ruhjevammat, henkiset sairaudet, tartuntalaadut ja perinnölliset laadut. Näitä kaikkia tulee hoitajan osata oikealla tavalla ymmärtää ja käsitellä saadakseen mahdollisimman hyvät tulokset työstänsä.

Ei siis luontaisen hoitajan työ ole aivan keveästi arvioitava ja onkin luontainen työ näyttänyt voivansa täyttää tehtävänsä ilahduttavasti.

Täytteeksi edelliseen luettiin Pastori Uotin esitelmä missä kosketeltiin ja arvosteltiin luontaisia hoitomuotoja eri piireissä. 
 

2§

Pastorska Uoti ilmoitti Waasassa olevan tilaisuuden perustaa hoitola, jossa Uotin järjestelmä puhtaasti tulkitaan ja pannaan käytäntöön. Paikkakunta kipeästi kaipaisi järjestelmällistä hoitolaa. Asia jäi miettimisen alaiseksi. Asia jäi mietinnän alaiseksi.

3§

Luontaisen terveydenhoidon Kannatusyhdistyksen syysjuhlaa päätettiin pitää Kallion yhteiskoululla 23 p. Marrask, Ohjelman hommaaminen jätettiin huvitoimikunnan huoleksi.

4§

Kipukassan ompeluseura päätettiin herättää eloon. Ja rouva Arolinnan kodista otetiin varsinainen kokouspaikka.

Seura päätti kokoontua joka kahden viikon perästä lauantaisin.

Vakuudeksi

Martta Kavander
(kirjuri)

• Pöytäkirja laadittu Luont.terv.hoidon hoitajattarien kokouksessa 1p. Jouluk. 1924 Kallion yhteiskoululla.

 Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja joka hyväksyttiin.

1§

Kannatusyhdistyksen syysjuhlasta, joka vietettiin Kallion yhteiskoululla, teki puheenjohtaja kysymyksiä, millä tavalla hoitajat yleensä suhtautuivat ohjelmaan y.m.

Koska oli erehdyksessä päässyt vierasta ohjelmaa juhlaamme, asiaamme ymmärtämättömien taholta.  Lausuttiin vakavia varoituksia ja toivomuksia vastaisen varalta, että huvitoimikunnan taholta täytyy tarkoin valvoa ja sensuroida ohjelma, jota vieraat henkilöt juhlissamme esittävät, että ainoastaan siveellinen moraali tulee puhtaana ja eheänä säilytettyä keskuudessamme. Näistä asioista käytettiin useita puhevuoroja ja keskusteltiin pitkään.

3§

Laulukuoro päätettiin vihdoinkin perustaa ja hyvin innostuneesti asiasta puuhailtiin ja keskusteltiin. Tuntui siltä, että tällainen yritys yhdistäisi ja kokoaisi toisiamme yhteisen asian ympärille. Aikaisemmin valittu toimikunta jatkaa alulle pantua asiaa. 
 

4§

Luettiin Luonnon Apu ja toimittajiksi valittiin rvat Kunnas, Sointu ja Arolinna sekä Edit Hämäläinen ja Nyström.

Wakuudeksi 
Martta Kavander 

 
Teksti on tarkistettu alkuperäisestä pöytäkirjasta 23.8. 2013 (Pöytäkirja kirjoitettuna musteella yhteen ja samaan vihkoon ilm.puhtaaksikirjoituksena  ispäitini Martta Kavanderin toimesta. Olen nähnyt yhden  alkuperäisen pöytäkirjan erilliselle isolle kaksoisarkkipaperille kirjoitettuna vuodelta 1917) 

Lea Bright