Tyhjien korttien kertomaa

2012-05-22
Uotien jäämistössä löytyi paljon kortteja. Tiesin isälläni olleen useitakin hienoja kansioita, joihin hän oli matkoillaan kerännyt  kaikenlaisia  kauniita postikortteja. Tyhjiä korteja kyllä löytyi muutenkin papereissa.Oli myös suunniteltava jatkuvasti ajanmukaisi postikortteja Lempäälän  kylpylän käyttöön ja potilaille myytäväksi myös sekä mainostarkoituksiin.

Muutama pergamentin ruskea kortti on minunkin albumeissani.En tiedä missä isäni isot korttikansiot ovat. Tiettävästi  Augusta Uoti ja Kauko J matkustivat useinkin Suomessa eri puolella oleviin Uotin kylpylöihin antamaan hoito-ohjeita.  Näistä kylpyläkaupungeista ainakin on kortteja olemassa. jokunen, kuten Viipurista ja Turusta. Mutta lisäksi on Ahvenanmaalta Maarianhaminasta muutamia kortteja ja kylpylän kuva.  Liekö sielläkin annettu hoitoja tai käyty vain katsomassa jotain tekniikkaa. ja toteutusmuotoja?
http://leabright.files.wordpress.com/2012/05/maarianhaminan-kylpylc3a4.jpg?w=300&h=191http://leabright.files.wordpress.com/2012/05/maarianhaminan-kylpylc3a4.jpg?w=300&h=191
Tästä osoitteesta voi katsoa muitakin kuvia mitä tänään scan tekniikalla asetin blogiin.  Tähän blogiin en saa kuvia enää, koska kuvaresurssini ovat käytetyt, mutta voin asettaa linkin.
Kaikki Uotin kylpylän historian aikana painetut omat kortitkin olisi yksi "kirjan aihe". 

Sammon historian liittyminen Juho H Uotiin

SAMPO

$: 1865–1912 PERUSTETUT OSAKEYHTIÖT

1865–1912 S–Suo. Linkit: A–E, F–Hel, Hem–J, K, L–N, O–R, Sup–T, U–Ö
Huom! Kuvalinkit avautuvat tähän samaan ikkunaan. Palataksesi käytä selaimesi Takaisin-painiketta.

Yhtiön nimi ym.	Rekist./Vahvist.	Osakkeet	Kotipaikka	Lopettanut	Syy	K.rek.no.
Sampo, Kustannus ja Kirjapaino osakeyhtiö	18991110	2 500 à 100 mk	Tampere	19261015

Juho H..  Uoti aloitti Helsingin yliopistossa lääketieteellisessä 1887, siirtyi luonnontieteelliseen, josta valmistui 1895 ja perusti Säkylään terva- ja tärpättitehtaan. Hän meni naimisiin kansakoulunopettajan  Augusta Laurilan kanssa 1896 ja esikoinen syntyi Porissa 1897. Juho luopui tehtaastaan ja meni kirjankustantamoalalle Poriin. Ensin  ilmeni Uoti ja; Grönroos yhteistoimintaa ja sitten hän lunasti yhtiön omiin nimiin ja siirsi Helsinkiin, jossa tuli uusia osakkaita kuten Andelin. Kauko Johannews  syntyi 1898 Helsingissä. Juho-isä  siirsi yhtiönsä Tampereelle, jolloin sen nimeksi tuli Sampo. Sampo mainitaan rekisteröidyn 1899-11- 10 Tampereella Tästä Juho H Uoti luopui 1901 ja jatkajia oli mm Andelin. Tampereella mainitaan Isak Julinin kirjankustantamo myöhemmin.
Sitä Juho Uoti  käytti itsekin luovuttuaan liike-elämästä.  Juho hankki maatilan Raisiosta ja siellä syntyi Jalo Aarre. Oiva Lahja syntyi kaksi vuotta sen jälkeen 1903. Mutta siitä perheen oli taas myytävä tilansa ja siirryttävä Piikkiöön 1904- nyt Juho jo luki teologiaa ja valmistui papiksi  1905, kirjoitti kirjan Pyhä Historia,, joka toimi hartauskirjan tapaan- tekstiä joka päivälle hieman - muta  raamtun ja evankeliumin sisältöä selvittäen -  ja sitten alkoi saada kappalaisen paikkoja. Ilmajoella  syntyi kuopus Arvo Insar 1907. Hengellinen virka ei kuitenkaan ollut riittävä ekonomisesti ja Juhon ja Augustan  oli mentävä Helsinkiin kun pojat olivat kouluiässä. Mutta Oiva Lahja  menetettiin kuitenkin ja ensiksi oli hankittava hautapaikka lapselle 1911 aikaan  Helsinkiin tultua.Juho  Uotin hankkima perhehauta on Hietaniemessä.

• Tämän Helsinkiin kotiutumisen jälkeen Juho alkoi julkaista muitakin kirjoituksiaan kuin hengellisiä ( Pyhä Historia-kirjanen oli tullut painetuksi, ei Sammosta, vaan Isak Julinin kirja- ja kivipainosta 1908). 

• Kotiopas julkaistiin 1912 myös Tampereella painettuna  Isak Julinin kirjapainossa.

Hoito-ohjeet julkaistiin seuraavasti:

• Pitempi 12 sivuinen( hoitajille tarpeellinen) hoito-ohje neuvoineen 1914 Helsinki, Työväen kirjapaino, siitä on julkaistu yksilehtinen potilasversio, jossa on alla vain teksti: H. K.:n Luont. terveyskunta.

• Luontaisen terveyskunnan 16- sivuinen esite: Mitä Luontainen terveyskunta tahtoo? painettiin Helsingissä 1914 Työväen Kirjapainossa.
• Yhteiskunnallisiin vääryyksiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin puuttuva kristillinen ohje, Herran Kansan Tasavallan Perusteet esittävä 32 sivuinen lehtinen painettiin 1916 Hakaniemen kirjapainossa.

• Augusta Uoti painatti vuonna 1928 toisen painoksen Kotioppaasta Juhon poismentyä kirjan kysynnän ollessa huomattava. Tämä painettiin Helsingissä Mercatorin kirjapaino-osakeyhtiössä 1928. Kirja oli kirjoitettu siinä muodossa, että sitä jaettiin potilashuoneisiin vasta perustetussa (1926)  Uotin Parantolassa Lempäälässä. Niissä oli huonenumero.

Mitä tulee uotilaiseen kirjallisuuteen Juho H Uotin ja Augustan jälkeen, se on suoraan sanoen ollut niukkaa, 1900-luvun jälkipuoluiskolla:  lähinnä painotuotteet ovat kortteja ja mainoksia. Lisäksi on paljon haastatteluja ollut vuosien varrella eri lehdissä. Uusi ilmiö on että meidän liikeemme historiasta kirjoitetaan ulkopuolisten historioitsijoitten taholta, varsinkin nyt v. 2000 jälkeen: Ritva Mäkelä, M Kalske.
1960- 1970 luvulla tuli toisen sukupolven johtajille ( Sirkka ja Kauko uotille) musiikin ja runouden lahja ja näitä toista sataa hengellistä laulua taas on painettu ja laulettu ja niitä on sovitettu kolmen kanttorin voimin- Eino Kosmimies, Jaakko Immonen, Juhani Laurila( musiikkiopiston rehtori)

Musiikkileireiltä kesäisin tulee myös painotuotetta nykyään.
Rehtori Juhani Laurila, Kirsti Uotin aviomies, on tehnyt gradutyön musiikin historian alalta. 
Tri Kirsti Uoti on kioonnut Uotin sukupuun taulukoksi.
Hän on myös kirjoittanut artikkeleita uotilaisesta vesihoitojärjestelmästä sekä  Uotilaisen systeemin  luomiseen vaikuttaneista  mannermaisista ja amerikkalaisista   terveydenhoitojärjestelmistä syventävinä katsauksina ja hän on käynyt paikanpäällä  mantereella katsomassa  kylpylaitosten nykyvaiheita.

Esperanto ja Juho H Uotin yhtiökumppani Andelin Werner, Anttila nimen suomennos

Werner Anttila

Erland Werner Anttila, sukunimi aik. Andelin (14. kesäkuuta 1869 Hausjärvi – 13. maaliskuuta

opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1890.

Anttila oli Tampereen ruotsalaisen alkeiskoulun venäjän ja saksan kielen kollega 1892–1900 ja hän toimi sitten eri kustannusliikkeissä isännöitsijänä ja johtajan apulaisena 1901–1931.

Anttila suomensi muun muassa Charles Dickensin, Eyvind Johnsonin, Edgar Rice Burroughsin, Karl Mayn ja Karen Blixenin teoksia. Hän laati myös esperanton sanakirjoja ja oppikirjan sekä kirjoitti yhden näytelmän.
Teoksia

Nimellä Werner Andelin :

Tampereen osoitekirja : adressikalenteri kesäkuulta 1895 ; toimittanut: Werner Andelin. Tampere 1895
Tammerfors adressbok jemte karta ; utarbetad af Verner Andelin. Tammerfors 1897
Kertomakirja : uusi ja varma keino kertoa lukuja 2:sta 150:een / Multiplikationsbok : ny och säker hjäpreda för multiplikation från 2 till 150. Sampo, Tampere 1901,
2. painos 1912, 3. painos I. Julin, Tampere 1917,
4. painos Hakaniemen kirjakauppa, Helsinki 1919,
6. painos Tampereen paperiteos oy, Tampere 1928,
7. painos Otto Andersinin kustannusliike, Pori 1931,
8. painos Andersin, Pori 1941, 9. painos 1946
Kuvaraamattu 1 : Vanha testamentti ; Dore'n y. m. kuvilla ; toim. Werner Andelin. Sampo, Tampere 1901
Kuvaraamattu 2 : Uusi testamentti ; Dore'n y. m. kuvilla ; toim. Werner Andelin. Sampo, Tampere 1901
Esperanto-kielen oppikirja ; laatinut Werner Andelin. Esperanto-opinnot 2. G. W. Edlund'in kustannustoimisto, Helsinki 1906

Nimellä Werner Anttila :

Suomi-esperanto sanakirja / Vortaro esperanta-finna. G. W. Edlundin kustannus-oy, Jyväskylä 1911, 2. korj. painos Karisto 1923
Algebran laskuesimerkkejä ; kokoillut ja selityksillä varustanut Werner Anttila. G. W. Edlundin kustannus-oy, Helsinki 1913
Esperanto-suomi sanakirja / Vortaro esperanta-finna. G. W. Edlundin kustannus-oy, Helsinki 1913
Uusi suomalais-venäläinen taskusanakirja. G. W. Edlundin kustannus-oy, Helsinki 1915
Sama vanha juttu : yksinäytöksinen pila. Seuranäytelmiä 288. Karisto 1926
Entinen U. W. Telén & C:on näyttämöohjelmisto : selostava katsaus sarjoihin: Näytelmäkirjallisuutta, Lastennäytelmiä, Ajanvietettä ja Edistysseurojen kirjasto. Karisto 1929
Autoilijan kieliopas, tekijät Werner Anttila ja A. Lindeman. Autoilijan uutiset, Helsinki 1936
Kymmenes "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte, toim. Werner Anttila. Karisto 1943
Jokamiehen taikakirja : 200 valikoitua taikatemppua. Karisto 1945, 2. painos 1950, 3. painos 1991

Suomennoksia

Nimellä Werner Andelin :

Charles Dickens : Oliver Twist :kuvaus Lontoon elämästä ; 1-16 vihko. Andelin, Lahti 1895
Charles Dickens : Oliver Twist :kuvaus Lontoon elämästä ; 17-32 vihko. Andelin, Lahti 1896
S. B. Thrige : Pohjois-Amerikan yhdysvaltain perustaminen ja niiden sisälliset orjuustaistelut. Maailman-historiallisia pikku kirjasia 1. Edlund, Helsinki 1897
D. von Vizin : Alaikäinen : huvinäytelmä 5:ssä näytöksessä, venäjästä suom. Verner Andelin. Hämeen sanomain kirjapaino, Hämeenlinna 1899 (seurasi liitteenä Kansan toveria 1899)
Bertha von Suttner : Käkönen ; Martin Räniken piirtämillä kuvilla. Andelin, Hämeenlinna 1900
Eliel Vest : Juhana Vilhelm Snellman : elämäkerrallinen tutkielma. G. W. Edlund, Helsinki 1906
Björnstjerne Björnson : Mary. G. W. Edlund, Helsinki 1906
Thomas Carlyle : Entistä ja nykyistä. WSOY 1907

Nimellä Werner Anttila :

H. G. Wells : Hämähäkkilaakso ja muita kertomuksia. Kansa, Helsinki 1907
John Habberton : Rouva Mayburnin kaksoiset ; englannista suomentanut Werner Anttila ; elämäk. katsauksen kirj. Väinö Hämeen-Anttila. Kansa, Lahti 1907
Charles Dickens : Oliver Twist'in seikkailut. 2. korj. painos WSOY 1908
J. J. Sederholm : Maanjäristykset ja tulivuoret. G. W. Edlund, Helsinki 1909
Hugo Schulman : Taistelu Suomesta 1808-1809. WSOY 1909 (alkuteos Striden om Finland 1808-1809)
Hall Caine : Valkoinen profeetta ; edellinen ja jälkimmäinen osa. WSOY 1909
Holger Drachmann : Venetsian yö : kertomus ; käsikirjotuksesta suomentanut Werner Anttila. G. W. Edlund'in kustannus-o.y., Helsinki 1909
Rafael Karsten : Pakanuus ja kristinoppi : tutkielma vertailevan uskontotieteen alalta. G. W. Edlund, Helsinki 1911-1912
J. J. Bell : Poju. Karisto 1917
Paul König : Vedenalaisen kauppalaivan Deutschland'in retki : kuvannut sen päällikkö Paul König. G. W. Edlundin kustannus, Helsinki 1917
Fjodor Sologub : Riivattu : romaani. Karisto 1918 8alkuteos Mjelki bjes)
Erich Schüler : Valkokaarti punakaartia vastaan : karkumatkani kokemuksia. G. W. Edlund, Helsinki 1918 (alkuteos Weiße Garde gegen Rote Garde)
J. J. Bell : Poju. Karisto 1917
Paul König : Vedenalaisen kauppalaivan Deutschland'in retki : kuvannut sen päällikkö Paul König. G. W. Edlundin kustannus, Helsinki 1917
Fjodor Sologub : Riivattu : romaani. Karisto 1918 8alkuteos Mjelki bjes)
Erich Schüler : Valkokaarti punakaartia vastaan : karkumatkani kokemuksia. G. W. Edlund, Helsinki 1918 (alkuteos Weiße Garde gegen Rote Garde)
E. T. A. Hoffmann : Hunnutettu nainen. Karisto 1919 (alkuteos Das Gelübde)
Clara Viebig : Ketä jumalat rakastavat. Karisto 1919
Wilhelm Ostwald : Luonnonfilosofian perusteet. Kariston tietokirjasto 1. Karisto 1920
J. P. Jacobsen : Niels Lyhne : romaani. Karisto 1920
Pierre Benoit : Atlantis : romaani. Karisto 1922, 2. painos 1937, 3. painos 1986 (alkuteos L'Atlantide)
Jules Verne : Ilmojen valloittaja ; kuv. L. Benett. Karisto 1922 (alkuteos Robar-le-conquerant)
H. Atteridge : Kaikkein rohkein : romaani lapsille. 2. painos Karisto 1922
Maurice Leblanc : Peloittava tapahtuma. Karisto 1922 (alkuteos Le formidable événement)
Georges Carpentier : Nyrkkeilyjärjestelmäni : käytännöllistä opastusta itsepuolustuksen ylevään taitoon. Kariston tietokirjoja 8. Karisto 1923
Tom Wilson : Shakkipelin alkeet ; suomeksi sovittanut Werner Anttila. Kariston tietokirjoja 9. Karisto 1924
Pierre Alexis de Ponson du Terrail : Rocambole 5 : Turkoosi - synnin teillä. Karisto 1923
Pierre Souvestre ja Marcel Allain : Fantomas 1.-3. osa. Karisto 1925
Aisopoksen satuja : 56 eläintarinaa. Lasten oma kirjasto 1. Karisto 1927, 2. painos 1985, 3. painos 1998
Charles Dickens : Oliver Twist : nuorille lukijoille kerrottuna. Kariston nuorisonkirjoja 100. Karisto 1930, 2. painos 1989
Hanns Gobsch : Euroopan tuho 1934 : näky. Karisto 1932
Charles Dickens : Jouluaatto : aavetarina jouluksi. Karisto 1932, näköispainos Lasipalatsi, Helsinki 1999
Musiikin historia kuvissa; toim. Georg Kinsky, avustajina Robert Haas ja Hans Schnoor. Karisto 1932
William J. Locke : Aristide Pujolin hauskat seikkailut : kolme novellia. Karisto 1933 (alkuteos The Joyous Adventures of Aristide Pujol)
Charles Dickens : Joulukellot : tonttutarina eräistä kirkonkelloista, jotka soittivat vuoden loppua ja uuden alkua. Karisto 1933
Henning Haslund-Christensen : Jabunaa : seikkailuja ja elämyksiä Keski-Aasian paimentolaisten seassa. WSOY 1934
Charles Dickens : Kotisirkka : : keijukaistarina kodista. Karisto 1934
Henning Haslund-Christensen : Kesytön Aasia : muistoja kolmivuotisesta oleskelusta mongolien paimentolaismaailmassa. WSOY 1935
Richard Halliburton : Lentävä matto. WSOY 1935 (alkuteos The flying carpet)
Karl Borromäus Gröber : Satakiloisena maailmansodassa - ja Suomessa : humoristin kokemuksia. Karisto 1935
V. Veresajev : Sisarukset : romaani nykypäivien Venäjältä. Karisto 1935
Anne Morrow Lindbergh : Lindberghin kanssa lentämässä ; kartat piirtänyt Charles A. Lindbergh ; 9. painoksesta suom. Werner Anttila. Karisto 1936
Håkan Mörne : Meidän miehemme Abessiniassa : elämyksiä Abessiniassa, Somalimaissa, Sudanissa, Egyptissä ja Palestiinassa. Karisto 1936
Vladimir V. Tshernavin : Puhun äänettömien puolesta : kokemuksia Neuvosto-Venäjältä. Karisto 1936
Haakon Bugge Mahrt : Hirmumyrsky. Karisto 1937 (alkuteos Orkanen)
Victor Heiser : Lääkärin maailmanmatka : työtä ja seikkailua viidessäviidettä maassa. WSOY 1937 (alkuteos An American Doctor's Odyssey)
Pohjoismaat maailman taloudessa ; suom. Werner Anttila ja Väinö Länsiluoto. WSOY 1937 (englanninkielisen alkuteoksen julkaissut Pohjoismaiden taloudellisen yhteistoiminnan edistämiseksi toimiva valtuuskunta)
Pavel Nizovoi : Valtameri. Karisto 1937 (venäjänkiel. alkuteos Okean)
Karen Blixen : Eurooppalaisena Afrikassa. Karisto 1938, 2. painos 1960, 3. painos 1986, 10. painos 1997 (alkuteos Den afrikanske farm)
Charles Nordhoff ja James Norman Hall : Myrskyn kourissa. WSOY 1938, 2. painos 1960 (alkuteos Hurricane)
Millen Brand : Takaisin elämään. Karisto 1938 (alkuteos The outward Room)
Zane Grey : Aavikon ratsastaja. WSOY 1939, 5. painos 1941, 6. painos 1954, 7. painos 1957, 8. painos 1961, 9. painos 1973, 10. painos 1992 (alkuteos The Trail Driver)
Harry Stephen Keeler : Crilly Courtin salaisuus. Valittuja salapoliisiromaaneja 1. Karisto 1939 (alkuteos The Crilly Court Mystery)
Norman Forrest : Kuolema korjasi kustantajan. Valittuja salapoliisiromaaneja 3. Karisto 1939 (alkuteos Death took a publisher)
Eyvind Johnson : Tälläistä on elämäsi. Karisto 1939, 2. painos 1976, 3. painos 1985 (alkuteos Här har du ditt liv)
Erich Ebermayer : Vapautuneet kädet. Karisto 1939 (alkuteos Befreite Hände)
Rachel Field : Kaikki tämä ja taivas myös : romaani. WSOY 1940, 3. painos 1941, 4. painos 1959 (alkuteos All this and heaven too)
J. J. Connington : Ovela juoni. Valittuja salapoliisiromaaneja 13. Karisto 1940 (alkuteos A minor operation)
Eyvind Johnson : Älä katso taaksesi!. Karisto 1940 (alkuteos Se dig inte om!)
Maj Lorents : Englanti sodassa. Kuvauksia Euroopan sodasta 5. Karisto 1941 (alkuteos England i krig)
István Rácz : Olin Suomessa 1940 : unkarilaisen sanomalehtimiehen näkemyksiä ; saksankielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Werner Anttila. Karisto 1941
Peter Muir : Sota ilman soittoa : seikkailumuistelmia länsirintamalta. Kuvauksia Euroopan sodasta 9. Karisto 1941 (alkuteos War without Music)
Karl May : Hopeajärven aarre : seikkailukertomus villistä lännestä. WSOY 1942, 3. painos 1949, 4. painos 1955, 5. painos 1967, 6. painos 1986, 7. painos 1988, 8. painos 1990 (saksankiel. alkuteos Der Schatz im Silbersee)
Karl May : Inkan testamentti : seikkailukertomus Etelä-Amerikasta. WSOY 1942, 3. painos 1949, 4. painos 1955, 5. painos 1986, 6. painos 1990 (alkuteos Das Vermächtnis des Inka)
Lin Jutang : Maani ja kansani. WSOY 1942, 2. painos 1954 (alkuteos My Country and my People)
Edgar Rice Burroughs : Tarzan taistelee jälleen. Karisto 1942, 6. painos 1948 (alkuteos Tarzan and the lost empire)
Harry Stephen Keeler : Atwoodien salaisuus. Valittuja salapoliisiromaaneja 19. Karisto 1943 (alkuteos Thieves, Nights)
Karl May : Orjakaravaani : seikkailukertomus Sudanista viime vuosisadalta. WSOY 1943, 2. painos 1955, 3. painos 1986, 4. painos 1991 (alkuteos Die Sklavenkarawane)
George Sava : Parantava veitsi : kirurgin kokemuksia. Karisto 1943, 5. painos 1944, 6. painos 1958, 8. painos 1976 (alkuteos The healing knife)
Walter Wood : Surman suusta : merkillisesti pelastuneiden kertomuksia. WSOY 1943 (alkuteos Marvellous Escapes from Peril)
John Masefield : Elävä Ned : jatkoa kertomukseen Kuolleesta Nedistä. Karisto 1945 (alkuteos Live and kicking Ned)
Ilja Grusdev : Maksim Gorkin elämä ja seikkailut hänen omien kertomustensa mukaan. Karisto 1945 (venäjänkiel. alkuteos Жизнь и приключение Максима Горького)
Harry Stephen Keeler : Neljäs kuningas : salapoliisiromaani. Valittuja salapoliisiromaaneja 35. Karisto 1946 (alkuteos The fourth king)
Leo Perutz : Ruotsalainen ritari : romaani. Karisto 1946, 2. painos 1992 (alkuteos Der schwedische Reiter)
Victor Vinde : Välähdyksiä Nürnbergistä. Karisto 1946 (ruotsinkiel. alkuteos Nürnberg i blixtljus)
Ferenc Móra : Laiho lainehtii : romaani. Karisto 1947 (alkuteos Éneka búzamezökröl)
Roy Vickers : Myrkytetty ruusu. Valittuja salapoliisiromaaneja 39. Karisto 1948 (alkuteos The mystery of the scented death)
Hans Jakob Christoffel von Grimmelshausen : Seikkailukas Simplicissimus : rehevän vallaton kuvaus kolmikymmenvuotisen sodan ajoilta : edellinen ja jälkimmäinen osa. Karisto 1950, 2. tark. painos 1976, 3. painos 1981 (alkuteos Der abenteuerliche Simplicissimus)
Edgar Rice Burroughs : Voittamaton Tarzan : apinain Tarzanin seikkailuja viidakossa. Karhu, Helsinki 1950 (alkuteos Tarzan the Invincible)
F. Wills Grofts : Groote-puiston murha. WSOY 1951, 2. painos 1955, 3. painos 1959 (alkuteos The Groote Park murder)
Karl May : Linnoituksen vanki ; suom. Werner Anttila ja Oskari Väänänen. WSOY 1956, 2. painos 1986 (koottu saksankiel. alkuteoksista Durch die Wüste ja Durchs wilde Kurdistan)
Karl May : Viimeinen karavaani ; suom. Werner Anttila ja Aake Ranta. WSOY 1956, 2. painos 1987 (koottu saksankiel. alkuteoksista Von Bagdad nach Stambul ja Durchs wilde Kurdistan)
Tarujen Hellas : vanhoja klassillisia satuja ; kertonut Gustav Schwab ; suom. Arnold Laurell ja Werner Anttila ; kuv. A. J. Carstens. Karisto 1957, 2. tark. painos 1977, 7. painos 2000

Lähteet

Werner Anttila SKS:n kirjailijamatrikkelissa
Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899

Orvokki J H Uotin rohtolistassa

http://abchomeopathy.com/r.php/V
ja indikatioissa ei vähempi kuin itse hinkuyskä, johon onneksi on nykyään rokote: pertussis rokote.

• Mitähän se orvokki sisälsi?

Ensinnäkin mikähän sen kielinen nimi on.

• Saksaksi:

Das Wilde Stiefmütterchen (Viola tricolor), im Volksmund auch Muttergottesschuh, Mädchenaugen, Gedenkemein, Schöngesicht oder Liebesgesichtli, gehört zur Familie der Veilchengewächse (Violaceae).

• Ruotsiksi:

Styvmorsviol (Viola tricolor) är en ört med flerfärgad krona.

• Englanniksi:

Viola tricolor, known as Heartsease, is a common European wild flower, growing as an annual or short-lived perennial. It has been introduced into North America, where it has spread widely, and is known as the Johnny Jump Up (though this name is also applied to similar species such as the Yellow Pansy). It is the progenitor of the cultivated Pansy, and is therefore sometimes called Wild Pansy; before the cultivated Pansies were developed, "Pansy" was an alternative name for the wild form.

Ja sitten sen alkaloideista ja lääkkeellisistä eduista:

• Ruotsalaisesta tekstistä löytyy tämä:Medicinalväxt

Avkok av torkade blad och blombärande delar kan användas till tvättning av finnig hy och behandling av mjölkskorv hos barn (Crusta lactea). Intag av preparat utvunna ur styvmorsviol är svagt urindrivande och gör att urinen luktar som katturin. ^[2] Många andra medicinska effekter av styvmorsviol har rapporterats genom tiderna. I svenska farmakopén kallas växten Herba Jacae. Den förekommer även i den tyska farmakopén. Ur torkade växtdelar kan utvinnas salicylsyra och violaquercitrin (summaformel C₄₂H₄₂O₂₄), en glykosid. Om bladknoppar gnuggas mellan fingrarna, kan man känna lukten av liniment, som är parfymerat med vintergrönolja (metylsalicylat, summaformel C₁₀O₄H₇).^[3] En annan luktliknelse är gångna tiders Björnklister.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Styvmorsviol

ja sitten PubMed lähde: Löydöt kyllä motivoivat ne orvokit mitä nykyisessä Uotin kylpylässä ilmestyy salaattilautasten reunoille. Tietellisesti ottaen tuollaisten orvokinkukkien nauttimisesta on antioksidatiivista hyötyä ja muutamin hyötyä varsinkin silmän rakenteelle.

Rev Med Chir Soc Med Nat Iasi. 2009 Jan-Mar;113(1):264-7.Pharmacognostic research on Viola tricolor L. (Violaceae).

Toiu A, Muntean E, Oniga I, Voştinaru O, Tămaş M.

Source(Lähde)

I. Haţieganu University of Medicine and Pharmacy Cluj-Napoca School of Pharmacy, Department of Pharmacognosy-Phytotherapy.

Abstract (Tiivistelmä)

In this study we analyzed the chemical composition and we evaluated the diuretic activity of aerial parts of V. tricolor L.

MATERIAL AND METHODS: ( Tutkimusaineisto ja menetelmät) For saponins and mucilages we have performed gravimetric methods, whereas for carotenoids, spectrophotometric determinations and HPLC analysis were performed. We studied the diuretic activity of tincture, using furosemide as the reference drug in male Wistar-Bratislava rats.

RESULTS (Tulokset)

Löytyy saponiineja , lima-aineita, karotenoideja, violaxantiinia, anteraxantiinia, luteiinia, zeaxzantiinia, alfa-kryptoxantiinia, betakaroteeniepoksidia, betakaroteeneja ja natrium- diuraattista vaikutusta.

We established the content in saponins (5.98%), mucilages (14.20%) and total carotenoids (18.46 mg/100 g). In fresh vegetal drug we have determined by HPLC 8 carotenoids: violaxanthin (352 microg/100 g), antheraxanthin (711 microg/100 g), lutein (1575 microg/100 g), zeaxanthin (1488 microg/100 g), alpha-cryptoxanthin (66 microg/100 g), beta-carotene 5,6-epoxide (133 microg/100 g), beta-carotene (1678 microg/100 g) and 9Z-beta-carotene (312 microg/100 g). We observed a moderate diuretic effect of tincture (diuretic index 1.103, saluretic index of Na+ 1.181, and saluretic index of K+ 1.365).

CONCLUSIONS (Johtopäätökset)

Violae tricoloris herba contains a high amount of saponins and mucilages and it can be recommended to complete the diuretic treatment.

PMID: 21491816 [PubMed - indexed for MEDLINE]

Juho H Uotin rintatee: Tähtianis.

• TÄHTIANIS on sata vuotta sitten käytetyltä latinalaiselta nimeltään Pimpinella anisum. NykyäänIllicium. Laji Illicium verum- nimellä kulkee RUSOTÄHTIANIS, se minkä kuorta käytetään mausteena.

http://en.wikipedia.org/wiki/Illicium_verum

http://fi.wikipedia.org/wiki/Anisruoho

Rusotähtianis (Illicium verum) (ent. tähtianis) on keskikokoinen ikivihreä puu. Samalla nimellä kutsutaan myös puun hedelmää, joka on yleinen vietnamilaisen ja kiinalaisen keittiön mauste. Rusotähtianista on viljelty jo varhaisista ajoista lähtien Kiinassa, eteläisessä Aasiassa ja Indonesian alueella- Aasiassa ja Indonesian alueella. Kiinaksi tähtianis tunnetaan mm. nimellä bājiǎo (八角), "kahdeksansakarainen".[Mausteena hedelmästä käytetään "tähden" kuorta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rusot%C3%A4htianis

ANIS (Pimpinella anisum), jo 100 vuotta sitten sai pitkät luettelot hyvistä vaikutuksistaan kuten matolääkevaikutusta lapsilla, imettäväisillä lisää maidon tuloa. Tehoaa keripukkia vastaan. Nykyään tiedetään, että sen aines on luonnon shikimihappolähde ja täten hyvin tärkeä Tamifluesiaine. Englantilainen Wikipediatieto siteerattuna:

Lääkekäytöstä egnlanniksi :

Medicinal uses Star anise has been used in a tea as a remedy for rheumatism Seeds are sometimes chewed after meals to aid digestion. As a warm and moving herb, star anise is used to assist in relieving cold-stagnation in the middle jiao, according to Traditional Chinese medicine.Modern pharmacology studies demonstrated that its crude extracts and active compounds possess wide pharmacological actions, especially in antimicrobial,antibacterial, [1] antioxidant, insecticidal, analgesic, sedative and convulsive activities. It is the major source of shikimic acid, a primary ingredient in the antiflu drug (Tamiflu).[2] Shikimic acid, a primary feedstock used to create the anti-influenza drug Tamiflu, is produced by most autotrophic organisms, but star anise is the industrial source. In 2005, there was a temporary shortage of star anise due to its use in making Tamiflu. Late in that year, a way was found of making shikimic acid artificially. Roche now derives some of the raw material it needs from fermenting E. coli bacteria. The 2009 swine flu outbreak led to another series of shortages as stocks of Tamiflu were built up around the world, sending prices soaring.[3]

Star anise is grown in four provinces in China and harvested between March and May. It is also found in the south of New South Wales. The shikimic acid is extracted from the seeds in a ten-stage manufacturing process which takes a year. Reports say[citation needed] 90% of the harvest is already used by the Swiss pharmaceutical manufacturer Roche in making Tamiflu, but other reports[citation needed] say there is an abundance of the spice in the main regions - Fujian, Guangdong, Guangxi and Yunnan.

Japanese star anise (Illicium anisatum), a similar tree, is not edible because it is highly toxic (due to containing sikimitoxin); instead, it has been burned as incense in Japan. Cases of illness, including "serious neurological effects, such as seizures", reported after using star anise tea may be a result of using this species. Japanese star anise contains anisatin, which causes severe inflammation of the kidneys, urinary tract and digestive organs.

• JUHO H UOTI mainitsi rintateen

e. ”Rintateetä: sekoitus puoliksi isoppia ja alteejuurta sekä yksi viidesosa pienennettyjä tähtianiksia. Niiden päälle kaadetaan isokupillinen kuumaa vettä ja annetaan hetkinen seisoa. Juodaan lämpimänä iltasella lisäämällä 2 teelusikallista hunajaa. ”

( Eräs aniksen yhteydessä mainittu sen ajan rintatee Brusttee löytyy saksalaisesta yrttikirjasta 1860- 1924 ja koostumus on seuraava, mikä muuten selittää, miksi tämä yksi mainittu kasvilaatu laatu Wollkraut (Verbascum phlomoides Rohtotulikukka, Läkekungsljus) on kohta museotavara.

Kun olin nuori , apteekki keräsi yrtteja ja kaikkein parhaimman palkkio sai rohtotulikukan terälehdistä. Se oli arvokkain apteekin ostama luonnonkukka. Se oli silloinkin Hämeessä harvinainen ja nykyään sitä ei oikeastaan enää tapaakaan. JH Uotin kirja ei ilmeisesti mainitse tätä rohtokasvia kuitenkaan anisteessään.

http://linnaeus.nrm.se/flora/di/scrophularia/verba/verbphl.html

Brusttee:Einen einfachen und sehr guten Brusttee erhält man , wenn 25 g Anis, 15 g Wollkraut oder Königskerzenblumen mit Zibeben (= Trockenbeeren, Zibiba) und Kandiszucker abgebrueht werden

(Windblumen-Königskerze ) Verbascum phlomoides .

Kommentti Kotioppaaseen , kolme rohtokasvia, jäkäliä ja isoppi

Minkälaisia kasvisuutteita Juho H Uoti suosi niin merkitsevästi, että asetti ne Kotioppaaseen 1912 ? Löytyykö niistä nykyaikana merkitseviä ja käytettyjä rohtoaineksia?

JUHO H UOTIN TEKSTI: 19= kasvien uutosliuvoksia y.m.

Kolme ensinmainittua rohtotyyppiä ovat virmajuuri, jäkälälaadut, joista mainitaan kaksi sekä isoppi: Netistä löytyy niistä paljonkin tekstiä.

• a. VIRMAJUURI , Valeriana officinalis. Löytyy nimellä ROHTOVIRMAJUURI

Tunnettu ja hyväksytty lääke meidänkin päivinämme.

Wikipediatieto: http://en.wikipedia.org/wiki/Valerian_%28herb%29

Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”.

Valeriaanauutteen biokemialliset tunnetut osatekijät: Alkaloideja ja muita:

actinidine,[2] chatinine,[2][3] shyanthine,[2] valerianine,[2] , valerine.[2]

Isovaleramide may be created in the extraction process.[4]

Gamma-aminobutyric acid (GABA).[5]

Isovaleric acid.[6]

Iridoids, including valepotriates: isovaltrate[2], valtrate.[2]

Sesquiterpenes (contained in the Volatile oil): valerenic acid,[7] hydroxyvalerenic acid and acetoxyvalerenic acid.[8]

Flavanones: hesperidin,[9] 6-methylapigenin[9] and linarin.[10]

• b. ”KANGAS eli NUMMIJÄKÄLÄ , Lichen islandicus”: Islanninjäkälän nykynimi on ISOHIRVENJÄKÄLÄ , Cetraria islandica

Tämä on Suomen yleisin jäkälälaji. Sitä on käytetty fytoterapiaan jo 1600-luvulta, mainitsee vastaava saksalainen Wikipediatieto.

(Vaikuttavien aineitten luettelo saksaksi: hakusana Jäkälät, Flechten, Lichenes: ischländische Flechte, isländisches Moos, Als therapeutisch wirksame Bestandteile enthält Isländisch Moos Bitterstoffe, Flechtensäuren, Iod, Schleimstoffe und die Vitamine A, B₁ und B₁₂.)

Ruotsalaiset antavat jopa käyttöohjeitakin ja ravintosisällön:

http://sv.wikipedia.org/wiki/Islandslav

”Färsk lav ca 67 % vatten och C-vitamin (askorbinsyra) 0,8 mg/hg Låga halter av liptider, proteiner, mineraler Lavsyror: fumarprotocetrarsyra, alloprotocetrarsyra, usninsyra, protolichesterinsyra, cetrarsyra.[2] Kan från omgivningen koncentrera bly, kadmium och kvicksilver med en benägenhet som är 300 gånger större än för råg. Torrsubstanss: Kolhydrater, bl a
lichenin (lavstärkelse), isolichenin 80 Protein 4,25 Fett 2,6 Stärkelse 2,29 Glukos, fruktos 1,63 Sackaros 0,06 Kalium 250 Järn 53 Magnesium 27 Kalcium 4,8 Zink 4,8 Mangan 1,7”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4

• ”HELMIJÄKÄLÄ (Sphaerococcus crispus lichen carragahen)”. Ilmeinen nykynimi on IRLANNINSAMMAL, punainen jäkälälaji, Chondrus crispus.

http://de.wikipedia.org/wiki/Knorpeltang

Nimeä etsin eri kielistä. Suomalaista sanaa helmijäkälä ei löydy, mutta vastaava on Perlmoos tulee saksasta:

Der (Gemeine) Knorpeltang (Chondrus crispus), auch als Knorpelmoos, Irisch Moos bzw. Irländisches Moos, (irländisches) Perlmoos oder Carrag(h)een-Alge oder -Moos benannt) ist eine Rotalge der nordatlantischen Küsten.

Irlanninsammalta kasvaa Atlantin rannikoilla kivien päällä matalassa vedessä. Levästä saadaan karrageeniksi kutsuttua polysakkaridia, jota käytetään hyytelöinti- ja sakeuttamisaineena. Sitä merkitään lisäaineena E-koodilla E407 ja käytetään esimerkiksi hammastahnoissa, makeisissa, kastikkeissa ja lääke- ja kosmetiikkavalmisteissa, jäätelössä. Levää myös viljellään karrageenin tuotantoa varten.

• ” ISOPPI (Hyssopus officinalis)”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Iisoppi

Isoppi on aromaattinen yrtti, kuuluu minttukasveihin Lamiaceae. Isoppia tai iisoppi oli pitkään Suomessa apteekkirohto. Kasvin kukkivista latvoista tehtiin lääkettä mm. astmaan ja keuhkoputkentulehdukseen. Kasvin sisältämä karvasaine marrubiini helpottaa liman erittymistä hengitysteistä. Iisoppiöljy sisältää bakteereita tuhoavia ketoneita, minkä vuoksi sitä on käytetty haavojen ja ihosairauksien hoitoon. Vaikka siitä saatava öljy on tehokas apu bakteereja vastaan, niin se on samalla myös hermomyrkky, joka voi laukaista epileptisen kohtauksen. Mainitaan sen olevan antibakterielli kasvis ja sitä on tutkittu tieteellisesti paljon.

http://www.ehow.com/list_7371411_antibacterial-properties-hyssop.html.

Isopin pääalkaloidit ovat monoterpenoideja. Isopissa on runsaasti myös flavonoideja. Antibakteriellejä ovat isopin tanniinit. Isopin haihtuvat aromaattiset komponentit on analysoitu: http://www.mdpi.com/1420-3049/16/5/4131/

Isopilla on antivirus- ja antimikrobiominaisuuksia. Englanniksi meriittejä luetellaan näin: The therapeutic properties of hyssop oil are anti-rheumatic, astringent, antiseptic, antispasmodic, carminative, cicatrisant, digestive, diuretic, emmenagogue, expectorant, febrifuge, hypertensive, nervine, sudorific, stimulant, tonic, vermifuge and vulnerary. http://www.health-care-tips.org/herbal-medicines/hyssop.htm

ISOPPITIEDE:

http://www.simplysolutions.net/prlproductinfo/Article/Research-Hyssop%20LSS.pdf