KOTIOPAS: 13 = Aurinkokylpy, 14 = Ilmakylpy. S.193-195

(Sivu 193) Hoitotavoista 13, 14,

13 = Aurinkokylpy otetaan päivänpaisteisessa paikassa tilaisuuden mukaan lautojen tai vahvojen villavaatteiden päällä tai verkossa, ja lähelle varataan kylmää vettä.. Sitä ei saa kohta suoraan ottaa vartalolle ja päälle, vaan on ensi kerroilla otettava paljaaksi vain jalka- ja käsivarret ja välillä huuhdottava niitä ja kasvoja noin joka 20 minuutin kuluttua viisi minuuttia kylmässä vedessä ja jätettävä kuivaamatta auringonpaisteeseen. Jos sittenkin rupeaa tuntumaan väsymystä, niin on vetäydyttävä varjoon, ett´ei ainakaan pääse mitään uupumusta.

Totuttua valon vaikutuksille, otetaan aurinkokylpyä koko ruumiille ja samoin vuorotellen vilpoista huuhtelua tai kylpyä 10. min. tai uintia 5 min. Jos tukka on ohut, niin huuhdotaan pääkin hyvin, mutta kuivataan ja suojataan villaisella auringon paisteeseen mentäessä.

Jos tukka on vahva, niin huuhdotaan vain kasvoja runsaasti.

(Sivu 194)

Silloin ei tarvitse päätä suojata muuta, kuin kylpyjen alkuaikoina. Mutta jos pää alkaa särkeä, niin on pää joka tapauksessa usein pestävä, mutta suojattava hyvästi paisteessa sekä muutenkin siksi, että hyvin kuivuu. Yhtämittaa ollaan valossa kylpyjen välillä 20 - 40 minuuttia. Koko kylpyaikaa jatketaan siksi, että alkaa vähän väsyttää, ½ - 3 tuntia, uupumukseen asti ei olla. Kylpy lopetetaan huolellisella huuhdonnalla, (vesi)kylvyllä tai uinnilla. Paisteessa oltaessa käännellään usein eri puolta aurinkoon. Kylvyn jälkeen kävellään siksi, että tulee tasainen olo.

Auringon sekä lämmittävät että läpitunkevat säteet, vaikuttavat ruumiin omaa toimintaa avustavasti ( katalyyttisesti) toisaalta yhdistyksiä synnyttävästi ja toisaalta hajoittavasti. Siksi ne synnyttävät ruumiissa lii´aksi kuumuutta ja vereen runsaasti hajoitustuloksia. Silti on kylmillä vartalokylvyillä ahkerasti johdettava pois ruumiista kuumutta ja hikireikien kautta hajoitustuloksia.

Jos tulee jotakin pahoinvointia, niin on vilposia kylpyjä yhä uusittava ja erittäin, jos kuumetta syntyy, niin on, ja muulloinkin, jos ei ole otettu jalka- ja käsivarsikylpyjä, lisättävä kylpyihin jalka-ja käsikylpy, sekä höyrynhengitys ynnä kuumennusta (kuuman veden hörppiminen) ja kivennäisjauhelmaa.

Vartalon, kaulan ja pään peitteinä käytetään villavaateita.

(Ps. Kauko J Uoti toteutti aurinkokylpyjen mahdollisuuden rakentamalla Lempäälän Luonnonparantolan alueelle miesten aurinkolavan  keskelle metsikköä ja naisten aurinkolavan toimiston yläkatolle pystytetylle parvekkeelle, johon asennettiin suojaseinät kesäajaksi. näissä isoissa aurinkotiloissa oli puisia kaltevia  lavereita, jotka voitiin asettaa sopivasti aurinkoa kohden Miesten aurinkolavaa ei ole nykyisin alueen jouduttua myyntiin. Naisten aurinkolavaa käytetään tavallisena parvekkeena. uinnin yhteydessä auringonottoa voi suorittaa uimakopeilla, jotka kuuluivat parantolan varustuksiin alkuajoista lähtien /plmb) .

14 = Ilmakylpy on voimakas keino saattamaan ihon verenkiertoa vilkkaampaan toimintaan kestääkseen (=jolloin iho kestää) paremmin ulkoisten lämpösuhteiden vaihteluja. Sillä juuri ihoverenkierron toimintakyvystä riippuu suuressa määrässä ruumiin pintakerrosten ja niiden alla olevien kudosten suojeltuminen. Ja itse ihon toiminnasta riippuu äärettömän paljon koko ruumiin terveys, sillä ihon hikihuokoset täyttävät sangen tärkeän tehtävän erittiminä veren puhdistamisessa. Jos se toiminta ehkäistyy, niin siitä seuraa vaikeita ihotauteja ja munuaisten tehtävä tulee vaikeaksi, jopa ylivoimaiseksi, ja tuottaa usein verenmyrkytyksiä.

On silti hyvin tärkeätä, että ihon hoidolle sekä tasaiselle karkaisulle annetaan suuri merkitys.

1. Ihon hoitoon kuuluu ihohuokosien puhtaanapito ja verenkierron huolehtiminen verinahassa.
2. Ihon karkaisuun kuuluu, asettaa iho ilman vaikutukselle altiiksi.

Edellistä toteutetaan ihon höyryytyksillä ja kylmillä pyyhkimisillä sekä hieromisilla, jättämällä iho kosteaksi, itsekseen kuivumaan.

Jälkimäistä toteutetaan olemalla joko ulko-tai huoneilmassa paljaalla iholla 20-60 minuttia ja kostuttamalla ihoa kylmään veteen kastetulla pyyhimellä aina, kun se ehtii kuivua.

Ilmakylpy ( nr14) sovitaan muiden kylpyjen, esim. höyrykylpyjen, vartalon kylmän hieronnan ja v. kylvyn y.m. jälkeen sekä yhteyteen, esim. lämmittävää kylmää raajakylpyä otettaessa y.m. Myös se soveltuu aurinkokylvyn yhteyteen ja saattaa senkin vaikuttavammaksi.

Päivitys 22.8.2012 plmb

KOTIOPAS 1912 : Luontaisen terveydenhoidon neuvojat S. 24

Tämä otsikon kappale on niin tyypillistä pastori Juho Uotin tekstiä, että on syytä elävöittää hänen suositun opaskirjansa muisto kopioimalla tämän kirjan esipuheen neljäs kappale Internetille. ( lb)

Kpl IV. Luontaisen terveydenhoidon neuvojat ( Ss. 24- 32)

Vaikka tässä kirjassa esitetään kaikki niin suorastaan käytäntöön otettavassa muodossa, kuin se saattaa olla mahdollistakin, niin on kuitenkin luonnollista, että toinen kykenee ohjeet saattamaan käytäntöön hyötyä tuottavammin, kuin toinen. Ja sen lisäksi, kun juuri tällä alalla luontaiset kyvyt ja lahjat merkitsevät äärettömän paljon, niin kehittyy asiain tila siihen, että aina ilmestyy sellaisia henkilöitä, jotka käyttävät naapuriensa ja ympäristönsä siunaukseksi tuota hoitotapojen syvempää ymmärrystään ja niitä lahjoja, joita heille on annettu sekä haluna hoitaa sairauksia että intona yhä syventymään ja kehittymään sillä alalla.

Erittäin v e r e n k i e r r o n t i l a n tunteminen on sellainen, jonka täytyy harjoittelemalla päästä tuntemaan. Ja sen tietäminen on tärkeätä, sillä juuri s i l l ä p e r u s t e e l l a   m ä ä r ä- ät ä ä n   k y l p y l a j i t. (S. 24)

Kaikellaisten kipujen tuntumukset kyllä ovat hyvänä johteena pääsemään perille, samoin muut seuraamukset. Mutta erittäin silloin, kuin ei niitä kumpiakaan sanottavasti tunnu, on eduksi tietää v e r e n p a i n e ja m ä ä r ä.

Niitä tietämään johtaa: 1) Ihon väri. 2) Ihon lämpimyys. 3) Ihottumat. 4) Verisuonien laatu ja näkö. 5) Silmien ilme ja sen teräkehä. ( http://irisdiagnostics.eu/)
6) Ainekerrostumien laatu ja runsaus sekä asema ruumiissa. 7) Yskösten laatu. 8) Ulostusten laatu. 9) Hikoilemispaikat ja hikoilu. 10) Alinen silmälauta sisäpuolelta.

Tähän kaikkeen tarvitaan kuitenkin pitempää harjaantumista ja kokemusaikaa.

Liikaverisyyttä vartalossa, kaulassa ja päässä sekä vähäverisyyttä raajoissa osoittavat kaikellaiset kolotukset, jumotukset ja repimiset raajoissa; kipeät, heltyneet, tulehtuneet, turvottuneet ja rustottuneet jäsenkohdat; ihottumat, visvoittumat, rohtumat, syyhelmät, savipuolet y.m. käsissä ja jaloissa jne. sekä tulehdukset, ajettumat, pistokset, säryt, pakoitukset y.m. vartalossa, kaulassa ja päässä.

Kivut eri kohdissa johtavat löytämään eri elimien tauteja. Niinpä hellyys ja arkuus sydän kuopassa sekä oikeassa kyljessä alempien kylkiluiden kohdalla osoittaa kipua maksassa. Paisutus ja turvotus sekä arkuus rinnanalustassa osoittaa kipuja vatsassa. (S. 25)

Kivut ja kurina suolistossa osoittaa siellä tauteja. Puutuminen ja pistely sydämen kohdalla sekä sen häiriintynyt lyönti osoittaa sen sairaloisuutta. Hengenahdistus osoittaa hengityslihasten tulehtumista. Kivut keuhkojen kohdalla osoittavat niiden vikaantumista. Kivut vatsanpohjassa siellä olevien elinten vikoja. Arkuus keskiselässä kahden puolen selkärankaa osoittaa munuaisten vikaantumista. Kivut vasemessa kyljessä, alempien kylkiluiden kohdalla, osoittavat pernavikoja. Tursastuma kaulassa, kurkunpään edustalla, osoittaa kilpirauhasen vikaantumista. Tursastuneet posket ja leukaperät osoittavat siellä olevien rauhasten kivulloisuutta jne.

Jos iho on k a l p e a, niin se osoittaa, pintaosien verettömyyttä. Jos iho on kellertävä ja ruskeapilkkuinen, niin se osoittaa maksassa vikoja. Jos iho on näppyläinen ja pisamainen, niin se osoittaa veren pilaantumista ja huonoa ihon toiminta.

Jos iho on kylmä, niin se osoittaa sekä valtimo- että laskimoveren puutetta. Jos jossakin ruumiinosassa tuntuu kylmältä, niin se osoittaa tulehduksia sisemmissä osissa. Jos ruumiissa käy kylmän väreitä, niin se osoittaa tulehduksia vartalo-osan hermostossa. Laskimosuonityrät osoittavat laskimojen heikontunutta toimintaa. Liian pienet laskimosuonet osoittavat heikkoa verenkiertoa ja laajentunutta sekä osalta uupunutta sydäntä. Vetiset silmät osoittavat verentungosta päässä. Erikoiset merkit teräkehän eri osissa osoittavat erilaisia vammoja eri elimissä. ( S. 26)

Erilaiset ainekerrostumat ja kerääntymät jäävät sellaisiin kudoksiin, joissa laskimojen verenkulkua ahdistamisen tähden veri saa korkeamman paineen. Ne osoittavat siis huonoa verenkiertoa ja verentungosta kohdillaan ja sitä seuraavia vaaroja. Läpikuultava ja rakkulainen ysköslima osoittaa keuhkoissa tulehdusta. Sakeampi keltaisen harmaa lima ilmaisee ärtymää ja kalvoiset vihertävänkeltaiset yskökset osoittavat keuhkomätää.

Kellertävät, sileäpintaiset, pötkömäiset ulostukset ilmaisevat tervettä suolistoa. Isommat, kovat kappaleet osoittavat tulehduksia ohutsuolistossa. Pienemmät pyöreähköt kappaleet osoittavat tulehduksia paksusuolessa. Sulamattomat ruoanjätteet ja loiset suolistossa osoittavat ärtymiä ohutsuolistossa. Vetelät ulostukset osoittavat ärtymiä paksusuolessa. Vetelät ja lisäksi sulamattomat ulostukset osoittavat ärtymiä koko suolistossa. Se kaikki saattaa olla isommassa tai vähemmässä määrässä. Ulostuksen näköön vaikuttavat myös eri sulatusrauhasten jopa suoliston imusuonien vieläpä erittimienkin taudit. Helposti hikoilevien kohtien kudoksissa on suurempi verenpaine. Liikahikoilemiseen taipumus johtuu sisustulehduksista. Kudoksista hien mukana valuvat liuvokset antavat hielle erikoisia hajuja. ( S. 27)

Suuriarvoisin kaikista verenkierron tilan tutkimistavoista on s i l m ä n
a l a s v e d e t y n  a l a l u o m e n  s i s ä p u o l e n  t a r k a s t u s . Se kuvastaa koko vartalon, pään ja kaulan verenkierron tilaa ja kudosten laatua sekä verenpainetta kudoksissa ja hiussuonissa. Tämän rinnalla ovat muut havaintokeinot hyviä varmistajia, erittäinkin siksi, että opitaan tätä tapaa käyttämään. Sillä kudosten y.m. tilan arvostelua häiritsevät hyvin suuresti kaikellaiset silmäviat ja yksilöllisyydet.

Alasvedetyn oikeanpuoleisen silmän alemman silmälaudan sisäpinta kuvastaa vartalo-osan kudoksien l i i k a- ja v ä h ä v e r i sy y t t ä sekä v e r e n p a i n e t t a kudoksien h i u s-
 s u o n i s s a  niin, että ta`in osa kuvastaa p ä ä t ä ja k a u l a a . Senjälkeinen osa kuvastaa 
h a r t i o i t a. Keskiosan nenänpuoleinen puoli osoittaa
m a k s a n  tilaa noin kolmanneksen matkaa. Sitten  o i k e a n   k e u h k o n   t i l a a   noin 2/3 asti ja loppuosa sivulle päin m u i d e n   e l i n t e n   ja  k u d o s t e n   tilaa keuhkojen ja vatsan seudussa. Silmälaudan etuosan nenänpuoleinen puoli osoittaa m u n u a i s t e n  tilaa, Senjälkeinen s u o l i s t o n   t i l a a ja sivuosa m u i d e n k u d o s t e n tilaa suolistoseudussa. Etureuna osoittaa tilaa k o h d u s s a sekä siitin- ja virtsaelimissä.

Harjaantumisen kautta silmä kykeneen määrittelemään tarkemmin kuvastuskohtien rajat. ( S. 28)

Veren ja kudosten tiloissa eroitetaan seuraavat laadut:
1) L i i k a -  ja v ä h ä v e r i s y y s : Kohta hyvin verevä tai veretön. Se osoittaa samalla verenpainetta.
2) T u l e h t u m a: Vertyneisyys vetistä.
3) K u i h t u m a t i l a: Veretön kohta kuivahko.
4) Ä r t y m ä t i l a: Vertynyt kohta röyhyistä, epätasaista.
5) M ä r k i m ä t i l a: Kuvastuskohdassa pieniä märkäpäitä.
Näitä eri tiloja harjaantuu silmä vähitellen eroittamaan ja käsittämään, jopa hyvinkin tarkoin löytämään kipeän kohdan, vieläpä silloinkin, kuin elimet kuvastuvat samaan kohtaan.

Vaseman silmän alisen silmälaudan sisäpuolella kuvastuu vaseman ruumispuoliskon elimiä juuri kuin oikeassa silmässä oikean puolisen ruumispuoliskon elimiä ja kudoksia. Ne elimet, jotka ulottuvat myös sille puolelle, tai joita on kummassakin ruumispuoliskossa, kuvastuvat kohdallaan. Mutta siellä kuvastuu erikoisesti sydän keskiosassa nenän puolella, vatsa nenänpuolen etuosasta viistoon keskiosaan ja sivulle päin, ja perna siitä jatkona sivulle päin.

Jos rinnan käytetään hyväksi kipujen tuntumuksia ja ulkoisia sekä sisäisiä vaikutuksia, vieraiden aineiden kertymiä y.m., niin päästään aina varmuudella taudin perille.
( S. 29)

Kun tauti on tunnettu, niin on päästävä selville, mikä hoitotapa tarvitaan poistamaan tautia.

Kun tiedämme, että tauteja synnyttävät verenkierrontilat johtuvat siitä tajunnasta, joka vallitsee ruumiin hyödystä siinä hermokeskuksessa ( aivot, pidennetty selkäydin, selkäydin tai joku hermosolmu, isompi tai pienempi), joka ohjaa sairastuneen elimen verenkiertoa, niin ymmärrämme, että taudin poistamiseen tarvitaan tuon harhaanviedyn tajunnan muuttaminen sellaiseksi, että saadaan verenkiertoon tarvittava muutos. Tällainen muutos tapahtuu samoja teitä, kuin erehdyskin syntyi, nimittäin ulkoisten ja sisäisten aistimusten sekä sisäisten käskyjen aiheuttamina. Aistimukset tulevat hermosäikeita myöten ilmoituksina ruumiin tai sen elinten tiloista tai tarpeista. Käskyt tulevat suorastaan sielusta tai hengestä. Sillä ihmisessä on kolme ruumista sisäkkäin yhtyneenä toisiinsa, ei solusolulta, sitä vähemmän ainehiukkas ainehiukkaselta, vaan hermokeskuksisttain. Yhdistäjänä ei ole aine, vaan a a l t o l i i k e v i r e ruumiin hermokeskuksen h e r m o s o l u a i n e e n ja sielun vastaavan hermokeskuksen
v ä l i t y s k u d o n n e a i n e e n välillä. Välityskudonneaine liittyy sielun hermokeskuksien 
h e r m o s o l u i h i n. Sielun hermokeskuksiin taas liittyy ihmishengen ruumiin hermokeskukset vastaavan laatuisesti. ( S. 30)

ihmisen kolme ruumista, jotka ovat näin toisiinssa aaltoliikevireellä y.m. liitetyt, kuuluvat kolmeen eri elämänvyöhykkeeseen, jotka voivat vapaasti risteillä toisiansa samassa tilavuudessa, ensinkään toisiansa koskettamatta muulla, kuin sanotulla tavalla. Tästä huomaamme, minkä suuren suoranaisen henkisen painostuksen alaisena kukin ruumiin hermokeskus on. Myös ymmärrämme tästä, että yhtämittaa korjautuu henkistä tietä kaikellaisia verenkiertovirheitä.

Tämä kohta selvittää myös meille, millä tavalla parantuminen saattaa tapahtua suorastaan henkistäkin tietä. Mutta kun tällainen parantaminen saattaa tapahtua vain silmillemme näkymättömien ja siihen kykenevien apulaisten avulla, ja kun sellaisia seuralaisia on vain niillä, joilla on p a r a n t a m i s e n  l a h j a, niin tämän kohdan laajempi selvitteleminen ei kuulu tämän kirjan piiriin. Tässä kirjassa käsitellään vain niitä tapoja, millä saadaan syntymään ulkoista kosketustietä sellaisia aistimuksia hermokeskuksien tajuntaan, joita kulloinkin tarvitaan, korjailemaan virheellisiä verenkiertotiloja ruumiissa.

Kun ruumiimme hermokeskukset ovat näin henkielämämme yhteydessä, niin ymmärrämme, miksi ruumiimme terveys niin kovin riippuu mielialoistamme ja koko henkisestä elämästämme. ( S. 31)

Tästä myös johtuu, että paraneminen, sekin, joka nojautuu luonnonlakien vaikutukseen ruumiissamme, on lähes kokonaan riippuvainen henkimaailman vaikutuksista henkiseen elämäämme ja loput ympäristöstämme: Luottamushenkilöistämme, ystävistämme y.m.s.

Ei siis läheskään ole kaikki ratkaistu sillä, että on mahdollisuus saada hyvät ja oikeat neuvot. Siihen tarvitaan ehdottomasti hyvän henkimaailman apu ohjaamaan saamaan oikeat ohjeet, estämään virheitä ohjelman käytäntöön panossa, innostamassa kestävään, riittävään jatkamiseen, suojelemaan terveyttä haittaavista menettelyistä hoidon aikana, jopa suorastaan sisäisesti ruumiissa vaikuttamaan tauteja poistavia toimintoja elimistössä ja muissa kudoksissa, s. o. ohjaamalla ja siunaamalla kaikkea toimintaa terveyden suojelemisessa ja palauttamisessa.

Mutta tähän tarvitaan rukousyhteyttä hyvän henkimaailman kanssa. 
Herramme Voideltu Jeesus,
taas edustaa ylempäänsä ja hallitsee alempaansa hyvää henkimaailmaa.

 Parannustoiminnan ohessa tarvitaan siis vähintäin kahden, neuvojan ja potilaan, yhtynyt pyyntö Herralle saada o i k e a  o h j e  ja s i u n a u s sen toteuttamisessa. ( S. 32)


Päivitetty 22.8.2012 plmb

KOTIOPAS 1912 , Juho Uotin toimittama painos

Johannes Uoti.Pastori, filosof. kand. KOTIOPAS terveydenhoidossa.

Mottolause: Vesi vanhin voitehia, Jumala parantajia.

Tampere 1912, Isak Julinin kirjapaino. 346 sivua

SISÄLLYS:

Esilause Sivu 3

Mitä on luontainen terveydenhoito S.5

Mikä merkitys on hermostolla tautien syntyyn S. 13

Tartunnan merkitys S. 18

Luontaisen terveydenhoidon neuvojat S. 24

Johdanto S. 33

Ruumiinrakenteen pääpiirteet ja elimien toiminta S. 61

Verenkierron ihmeellisyys S. 84

Verenkierron merkitys ruumiissa S. 96

Hermoston merkitys ruumiissa S. 98

Erilaisten vesikäsittelyjen vaikutus ruumiin verenkiertoon S. 107

Tautien aiheuttajat ja laadut S. 119

Erilaisia hoitotapoja ja niiden vaikutuksia sekä sovellettuja hoito-ohjelmia S. 133

Höyrykylpyjä ja höyryytyksiä S. 150

Vaimennuskylpyjä ja muita hoitotapoja S. 159

Hoito-ohjelmia S. 210

Erilaisia tauteja, niiden tuntomerkkejä, vaikutuksia, syntymisen syitä, hoito-ohjelmia y.m. selvityksiä S. 245

Joukko sairauden tutkielmia hoitomääräyksineen S, 317

Luettelo (A-Ö) S. 335

Sisällys S. 347

KOTIOPAS , Augustan julkaisema painos 1928

Johannes Uoti.(14.1. 1862- 4.10. 1920) Kotiopas terveydenhoidossa .

Uudempi painos vuodelta 1928 Augusta Uotin toimittamana). 237 sivua.

SISÄLLYSLUETTELO

Uuden painoksen esipuheeksi (Helsingissä 16.VI. 1928 Augusta Uoti) Siv.3

Esilause

1. Mitä on luontainen terveydenhoito? S. 7
2. Mikä merkitys on hermostolla tautien syntyyn? S. 7
3. Tartunnan merkitys S. 17
4. Luontaisen terveydenhoidon ohjeet S. 21

Johdanto S. 27

Anatomian ja fysiologian pääpiirteitä S. 45

1. Ruumiinrakenne ja elinten toiminta S. 45
2. Verenkierron ihmeellisyys S. 63
3. Verenkierron merkitys ruumiissa S. 72
4. Hermoston merkitys ruumiissa S. 73
5. Erilaisten vesikäsittelyjen vaikutus ruumiin verenkiertoon S. 80

Tautien aiheuttajat ja laadut S. 89

Erilaisia hoitotapoja ja niiden vaikutuksia sekä sovellettuja hoito-ohjelmia S. 97

Erilaisia tauteja, niiden tuntomerkkejä, vaikutuksia, syntymisen syitä, hoito-ohjelmia y.m. selityksiä S. 176

Joukko sairastutkielmia hoitomääräyksineen S. 224

Tästä kirjasta puuttuu se tarkka hakusanaluettelo, joka esiintyi ensimmäisessä kotiopppaassa, mikä hankaluuttaa asioitten esilleselaamista. 

Iirisdiagnostiikan aate Juho Uotin muistikirjassa

(Sivu II 10b)
Lämmitys tihkuttaa verivettä kudoksiin suonista.

Kuumuus taas synnyttää kudoksessa 'ähenemistä ja siten liika-aineiden kudoksiin jäämistä. Sellaisessa tilassa oleva elimistö on tulehtunut.

Sellaisessa ruumiin kohdassa, josta veri poistuu, alkaa vähitellen elimistö menettää lämpöänsä, solusto lakkaa kasvamasta sekä uudistumasta, elimistö alkaa kuihtua.
Molemmat olotilat tuottavat tuskallisia tunteita: säryn ja jomotuksen.

Silmä osoittaa kumpi näistä tiloista ruumiin vartalon kussakin osassa vallitsee.

(Sivu II 11a)
Näissä tiloissa saattaa osoittaa asteesta
tavallinen = 1
veretön = 2
vertynyt = 3
kuihtunut = 4
tulehtunut = 5.

kumpikin silmä osoittaa omaa puoltansa.
Merkitään siis silmät a ja b.
a1, a2, a3, a4, a5
sekä b1,b2,b3, b4,b5.

Toisinaan silmä ei osoita selvään.
Silloin on käytettävissä apouna kasvojen muotoa johtamaan käsittämään, missä ruumiin osassa on vieraita aineita keretyneinä, sillä siellä vallitsee sairaloinen tila johtuneena ruoansulatuselimien tulehtuneesta tilasta.

(Sivu II 1a)

Verenkierron säännöllisyys riippuu verenkiertoa hallitsevan hermoston terveydestä.

Muistikirjan V osasta viimeisimpiä sivuja, joista heijastuu Juho Uotin askeettisen itsekurin heijastama opetus

(Sivu V10b)

670-Ihminen kulkee eteenpäin vyöhyke vyöhykkeeltä ja elämänalue elämänalueelta. Ei hän siirry kahdesti samaan elämään.

671-Mutta ihmisen luona on henki-ihmisiä, ennen ihmisruumiissa asuneita, jotka tulevat harrastusten ollessa sopusointuisia, häntä niin likeiseen yhteyteen, että herättävät ihmisessä näkemystä asioista, suoristaa käsityksiä vaiheistaan sekä harrastustensa päämäärästä.

672- Ei toinen ole oikeutettu toisesta sanomaan kuin sen, ettei hän ole samalla kannalla kuin tuo toinen.

673-Enemmistön käsitys kylien ohjelmasta on kylän ajatus, jota on noudatettava tai sieltä siirryttävä.

(Sivu V 11a)

674-Älä omalla vakaumuksesllasi rajoita toisen vapautta synnyttää itsellensä oma vakaumus Raamatusta ja kaikesta muustakin, jonka Herra on antanut valkeudeksi.

675- Koska kaikki hyvä tulee Herralta,niin kukin hyvää rakastava löytää Hänet, mutta kullakin on se vain hyvää,joka on hänen sisäisen vakaumuksensa mukaista.

676- Ei toinen siis saata käsittää eikä määrätä toisen hyvää. Herra vain käsittää kaikkia. Mutta me käsitämme oman sydämemme kaipauksen ja meidän tulee sitä tyydyttää.

(Sivu V 11b)

677- Kuollut ja elää ijankaikkisesti.
Lausuttu 14/8 1910 vastaisena aamuyönä.

678-Toisen vakaumus mistä asiasta tahansa ei saa vähimmässäkään määrässä eikä missään muodossa velvoittaa toista.

679-Kunkin vakaumuksen tulee saada olla koskematon.

680-Kunkin tulee kunnioittaa toisen vakaumusta, mutta hän omistaa toiselta vain sen, joka on hänen henkensä mukaista.

681-Kaikki perusominaisuuksiltaan ovat toisiinsa nähden erilaisia ja Herran tahto on, että kukin löytää itsensä.

682- Tällä tiellä itseänsä kohden saatetaan paljon harhailla, mutta kuitenkin lopulta kaikki pääsevät perille.

683-Kukin itse vain tuntee, mikä on hänelle soveltuvaa toisessa.

684- mutta mitä likempää sukua tuo kunkin perusominaisuus on Herran perusominaisuudelle, sitä suurempi onni.

(SivuV 12a)

685-Ja kun tuota perusominaisuutta voi Herran avulla toiseksi muuttaa vähitellen, jos tahto muuttuu, niin siinä on tie, jota myöten Herra toivoisi kunkin lähenevän itseänsä.

686-Muuttakaa mielenne on Jumalan valtakunnan kutsun sisällys.

687-Kaikki elämä pyrkii toimintaan,

mutta sellainen toiminta vain vie onnelliseen elämään,

joka ei johda esiolemusten toimintaa ristiriitoihin, sillä ristiriidat synnyttävät katkeruutta, onnettomuutta ja voimien hukkaankulutusta.

688-Herra yksin vie sellaiseen toimintaan seuraajansa.

689-Minkä matkan harhaan kulkee, se on takaisin kuljettava.

690 :

uhrautuvasti, edukseen (koodi)

erillinen, uhrautunut, edukseen (koodi)


691-Kutakin ihmishenkeä, joka ihmisen luoksi saapuu, saatetaan määritellä jollakin ominaisuutta osoittavalla laatusanalla, koska kussakin ihmisessä on jokin ominaisuus vallalla.

Esim:

uskollinen----------------uskoton

lempeä---------------------tyly

kestävä--------------------heikko

nöyrä----------------------ylpeä

antelijas-------------------ahne

alistuvainen--------------vallan haluinen

uhrautuva-----------------itsekäs

suora-----------------------viekas

tarmokas------------------saamaton

rehellinen-----------------petollinen

vakava--------------------vilpillinen

aulis-----------------------kitsas

pehmeä--------------------kova

totinen---------------------kavala

osaaottava----------------säälimätön

rakastava-----------------julma

miellyttävä---------------vastenmielinen

liittyvä--------------------eripurainen

puhdas--------------------himollinen

altis-----------------------vihaava

jne

692- Ihmishenget asettuvat siihen ihmiseen, jossa sisällisesti on heidän laatuisiaan tai jossa hyväksytään heidän laatuistansa.

693- Näistä ihmisessä olevista hengistä siirtyy siitoksessa uuteen ihmiseen
kummaltakin puolelta ja muodostavat solu solulta henki-ihmisen,joka majailee ihmisessä sen olinajan ja sitte vie mukana sen verhon, jonka on tähän elämään pukeutumiseksi saavuttanut ja siirtyy uuteen elämän muotoon.

694- On sen tähden hyvin tärkeätä, millainen ihmisen sisäinen elämä on, koska se ei määrää yksin hänen omaa seuraavaa elämäänsä, vaan myös monen muun.

695-sillä ihmisten elämänsuunta on sen kautta määrätty, mikä ominaisuus hänen henkeänsä vallitsee. Vain hitaasti ja ankarain taistelujen kautta se voi muuttua.

696-Muiden menestyksestä huolehtiessamme olemme enemmän Jumalan kaltaisia, sillä Hän tekee sitä aina.

697-Esirukouksissa sydämemme osoittaa heimolaisuuttaan Jlan kanssa.

698-

Olotilaa (koodi)voitolla; (koodi ) vapaa, irrallinen, (koodi) riippumaton; (koodi) tyyni

Mielentilaa: (koodi) ylimielinen, röyhkeä, uhmaileva ; (koodi) rauhallinen , levollinen
(Koodi paikasta): tasainen, sileä
(koodi ) , hillitty maltillinen, (toiminnasta)
(Koodi luonteesta): hiljainen
(Koodi) rohkea;
(Kood): röyhkeä; julkea, häpeämätön

699-Kukin pyrkii eteenpäin luonteensa, s. o. määräävän ominaisuutensa taipumuksien mukaisesti ja se meno on helppoa ja luontaista.

700- Mutta Herra on niin järjestänyt, että ihminen voi kokonaan itsensä luoda uudestaan, hankkia itselleen toisen ja jumalallisen luonteen, Herran kurisen, mutta silloin hänen on oltava itselleen säälimätön ja lähdettävä sille tielle,

(Sivu V 14a)

jossa hän ei saa seurata omia taipumuksiansa eikä omaa ymmärystään, vaan on sokeasti pidettävä kiinni Herran esimerkistä, neuvoista ja käskyistä.Mitä säälimättömämpi hän on itselleen ja mitä sitkeämpi toteuttamaan Herran tahtoa hänen nostamiseksensa, sitä lähemmäksi Herraa hän tulee ja lopulta korotetaan Herran istuimelle.
---
701-Ihmisen kukin ominaisuus ja taipumus riippuu hengistä. Kukin henki edustaa jotakin ominaisuutta ja taipumusta.

702- Jos ihminen hengessä ja totuudessa alkaa vihata joitakin ominaisuuksia ja taipumuksia ja pyytää Herraa niitä poistamaan, niin Herra poistaa.

703- Jos hän taas alkaa rakastaa toisellaisia ominaisuuksia ja taipumuksia ja pyytää niitä Herralta, niin Herra antaa.

(Sivu V 14b) tyhjä sivu (juokseva numero sivulle 186)
(Sivu V 15a) tyhjä sivu (187)
Loppuosa vihosta käsittää teknisiä piirrustuksia:
(Sivu V15b) (juokseva numero 188) seuraavanlaisia piirustuksia. Alumiinilevy

(Sivu V 16a) (juokseva numero 189) oktaaveja, painimia

(Sivu V 16b) ( juokseva numero 190) Konesoitin: virranjakaja, tekstiä, katkottu virta,

esim 1984 aaltoa ,kiepsahtvaan kiekkoon hyppää tietty määrä virtakipinää.sekunnissa,jännityksen alentaja, elektromagneetti ym.

(Sivu V 17a) ( juokseva numero 191) Konesoitin: virranjakaja, teksti ja kuva, teräsakselissa (d) 16 hammaskiekkoa (a) kiinni .Kiekkolevy(b puserrettu hopealevy ja eristemateriaalia.

(Sivu V 17b) ( juokseva numero 192) Konesoitin: sylinteritanko, voima-akseli,hammasratas ym.

(Sivu V 18a) ( juokseva numero alusta 193 ja lopusta 4) )edelleen edellistä tekstiä. alareunassa kuva joka liittyy seur. sivun laitteeseen.

(Sivu V 18b) (juokseva numero alusta 194 ja lopusta numero 3. ) Sivu on täytetty kirja ylösalaisin. 1) Vedennosto matalasta vedestä. 2) Kiskolla pyörivä keinu. 3) Sarankastelu.

(Sivu V 19a) (juokseva numero 195, lopusta 2, sivu on täytetty kirja oikeinpäin)

(Sivu V a) juokseva numero 195 Höyrynkehittämisjärjestelmä???

(Sivu V) juokseva numero 196, veden paljenosto


Takasisäkansi (juokseva numero 197) Kaivorakenne. Vesisäiliökaavoja. Kirjaimisto a-g. kirjaimin


teksti 1. Tal. poika Oskari Heikkilä, Mietoinen Kurinank.

teksti 2. Pastorska Hemmilä, liki Mynämäen Pappilaa

Juho Uotista on tulossa kirjakin

Sain kuulla nyt Suomessa käydessäni, että M Kalske on tekemässä kirjaa Juho ja Augusta Uotista ja tähän tarvitaan jokainen hitunenkin tietoa Juho Uotista. Alan tarkistaa uudelleen Juhon mustan muistivihon tekstiä . Siitä olen lähettänyt kyllä alustavat tiedot jo siskoilleni aiemmin.
Muistivihossa, kuten olen kertonut, on ollut alunperin 200 sivua . Vihko on nidottu 5 osaan ja joka osassa on 20 sivua. merkkaan osat roomalaisin numeroin I-V. Jokaisen nidotun osan ensimmäiset 10 lehteä merkkasin sitten niin että esim. II 1a ja 1 b edustivat ensimmäistä lehteä toisessa nipussa, II 2a ja 2b toista lehteä jne.
Oli tehtävä tällainen niputusmerkintä, koska jokin lehti oli reväisty poiskin ja nipuista oli helppo tarkistaa missä kohtaa oli menossa, kun tekstiä alkoi selventää tietokoneelle.

Lopuksi sitten tein edellisestä numeroinnista riippumattoman juoksevan numeron 1 alkaen, kannen sisäsivu =1, irtolehden sivut ovat 2 ja 3 ja sitten seuraava sivu on 4. Takakannen sisäsivu = 197.

Sitten lisäksi aloin edellisistä numeroinneista riippumattomasti numeroida ajatelmia ja lauseita erikseen noin 700 kpl siinä tekstissä joka oli tietokoneella.Tämähän on vapaavalintainen numerointi ja muutettavissa.

Tarkoituksena on jotenkin saada hahmotus siitä mitä vihko sisältää.
Kun useamman kerran kahlaa tekstiä läpi, havaitsee että siinä on alustuksia myöhemmin julkaistuihin teksteihin kuten Kotioppaaseen, Herran Kansan Tasavalta- lehtiseen ja Luontaisen terveyskunnan periaatteisiin. Paljon vaikuttaa olevan Juho Uotin oman ajattelun hahmottamistakin ja pohdintaa tämän elämän vaelluksen ja taivasosuuden välisestä yhteydestä.